Johdanto – Ensimmäinen kirje korinttilaisille
Miksi tätä kirjaa tulee tutkia?
Varhaisilla Korintissa asuneilla kirkon jäsenillä oli monia ongelmia, joita on maailmassa nykyään, kuten hajaannus, väärät opetukset ja moraalittomuus. Ensimmäisessä kirjeessä korinttilaisille apostoli Paavali opetti näille pyhille, kuinka edistää ykseyttä kirkossa, kuinka oppia sitä, mikä on Jumalan, mikä on fyysisen ruumiin tehtävä Pyhän Hengen temppelinä, millaisia ovat hengelliset lahjat, miksi on tärkeää nauttia sakramentti kelvollisesti ja että ylösnousemus on todellinen. Tutkiessasi Paavalin opetuksia, jotka on merkitty Ensimmäiseen kirjeeseen korinttilaisille, voit oppia oppeja ja periaatteita, jotka auttavat sinua elämään vanhurskaasti kaikesta siitä jumalattomuudesta huolimatta, jota mahdollisesti kohtaat.
Kuka kirjoitti tämän kirjan?
Ensimmäinen jae Ensimmäisessä kirjeessä korinttilaisille osoittaa, että tämän kirjeen lähettivät apostoli Paavali ja opetuslapsi nimeltä Sostenes, joka on saattanut palvella Paavalin kirjurina (ks. 1. Kor. 1:1). Vaikka Sostenesin tehtävästä ei tiedetäkään tarkemmin, on selvää, että Paavali oli vastuussa kirjeen sisällöstä (ks. 1. Kor. 16:21–24).
Milloin ja missä se kirjoitettiin?
Paavali kirjoitti Ensimmäisen kirjeen korinttilaisille kolmivuotisen Efesossa oleskelunsa lähestyessä loppuaan (kolmannen lähetysmatkansa aikana). Se päättyi todennäköisesti joskus vuosien 55–56 jKr. välisenä aikana (ks. Ap. t. 19:10; 20:31; PKO, ”Paavalin kirjeet”, scriptures.lds.org/fi).
Keille se kirjoitettiin ja miksi?
Tämä kirje kirjoitettiin kirkon jäsenille Korintin kaupungissa. Paavali oli saarnannut evankeliumia Korintissa lähes kaksi vuotta (ks. Ap. t. 18:1–18) ja perustanut siellä kirkon seurakunnan (ks. Bible Dictionary, ”Pauline Epistles”). Kun Paavali myöhemmin kolmannella lähetysmatkallaan saarnasi Efesoksessa, hän sai viestin kirkon jäseniltä Korintista. Hän kirjoitti seurakunnalle vastauksen (ks. 1. Kor. 5:9), mutta valitettavasti tämä kirje on kadonnut eikä sitä ole sen vuoksi pyhissä kirjoituksissamme. Myöhemmin Paavali sai kirkon jäseniltä Korintista toisen viestin, joka koski kirkossa olevia ongelmia siellä (ks. 1. Kor. 1:11) ja johon hän vastasi kirjoittamalla toisen kirjeen, joka tunnetaan Ensimmäisenä kirjeenä korinttilaisille. Näin Ensimmäinen kirje korinttilaisille on itse asiassa Paavalin toinen kirje kirkon jäsenille Korintissa.
Paavalin aikaan Korintti oli roomalaisen maakunnan Akhaian pääkaupunki, ja tuohon maakuntaan kuului suurin osa muinaista Kreikkaa Makedonian eteläpuolella. Koska Korintti oli varakas kaupankäynnin keskus, se houkutteli ihmisiä kaikkialta Rooman keisarikunnasta, ja näin se oli yksi monikulttuurisimmista kaupungeista alueella. Korintin uskonnollista kulttuuria hallitsi epäjumalanpalvelus, ja eri puolilla kaupunkia oli lukuisia temppeleitä ja pyhäkköjä. Paavalin palvelutyön aikaan korinttilaisia pidettiin maineeltaan erittäin moraalittomina. Esimerkiksi Afroditen temppelissä harjoitettiin kuulemma rituaalista prostituutiota.
Tässä kirjeessä Paavali teki selväksi, että kirkon jäseniltä puuttui ykseyttä ja että jotkin pakanalliset käsitykset ja käytännöt olivat alkaneet vaikuttaa siihen, kuinka he noudattivat evankeliumin periaatteita ja toimituksia (ks. 1. Kor. 1:11; 6:1–8; 10:20–22; 11:18–22). Paavali kirjoitti kirkon jäsenille Korintissa auttaakseen heitä heidän kysymyksissään ja ongelmissaan sekä vahvistaakseen käännynnäisiä, joilla oli vaikeuksia ja jotka palasivat takaisin aiempiin uskonkäsityksiinsä ja tapoihinsa.
Mitä erityispiirteitä tässä kirjassa on?
Uusi testamentti sisältää enemmän Paavalin neuvoja ja opetuksia kirkon jäsenille Korintissa kuin millekään muulle kirkon seurakunnalle. Itse asiassa Paavalin kaksi kirjettä korinttilaisille muodostavat neljäsosan kaikista säilyneistä Paavalin kirjoituksista.
Kuten Ensimmäiseen kirjeeseen korinttilaisille on tallennettuna, Paavali selitti, että Jeesus Kristus oli täyttänyt Mooseksen lain. Paavali tähdensi, kuinka tärkeää on noudattaa Jumalan käskyjä (ks. 1. Kor. 7:19) Kristuksen lain alaisuudessa (ks. 1. Kor. 9:21) pelastuksen siunauksen saamiseksi evankeliumin kautta.
Pääkohdat
1. kirje korinttilaisille 1–11. Paavali varoittaa hajaannuksesta kirkossa ja tähdentää ykseyden tärkeyttä kirkon jäsenten keskuudessa. Hän varoittaa jäseniä sukupuolisesta moraalittomuudesta, opettaa ruumiin olevan Pyhän Hengen temppeli ja kannustaa itsekuriin. Hän puhuu erityisistä kysymyksistä, jotka koskevat avioliittoa ja lähetystyötä, sekä sakramenttitoimituksesta ja siitä, onko sallittua syödä uhrilihaa, joka on uhrattu pakanajumalille.
1. kirje korinttilaisille 12–14. Paavali opettaa, että meidän tulee tavoitella Hengen lahjoja. Hän muistuttaa Korintin pyhiä apostolien, profeettojen ja opettajien tärkeydestä ja siitä, että jäsenten tulee pitää huolta toisistaan. Hän tähdentää rakkauden merkitystä suurimpana kaikista hengellisistä lahjoista.
1. kirje korinttilaisille 15–16. Paavali todistaa, että hän on monien muiden ohella ylösnousseen Kristuksen todistaja. Hän opettaa, että kaikki nousevat kuolleista ja että kaste kuolleiden puolesta vahvistaa tulevan ylösnousemuksen olevan totta. Hän selittää, että ylösnousseet ruumiit ovat kirkkaudeltaan eriasteisia ja että Jeesuksen Kristuksen voitto haudasta poistaa kuoleman pistimen. Hän järjestää keräyksen Jerusalemin köyhille pyhille.