Johannes 9

Johdanto

Jeesus paransi miehen, joka oli syntynyt sokeana. Fariseukset esittivät tälle miehelle kysymyksiä ja erottivat hänet synagogasta, koska hän kieltäytyi tuomitsemasta Jeesusta synnintekijäksi sen vuoksi että Hän oli parantanut sapattina. Vapahtaja etsi miehen käsiinsä ja kysyi, mihin tämä uskoi, ja mies kumarsi Jeesusta Jumalan Poikana.

Johannes 9:1–7

Jeesus parantaa miehen, joka oli syntynyt sokeana

Kirjoita muutamia esimerkkejä vastoinkäymisistä, joita ihmiset ympärilläsi kokevat tai joita näet paikallisissa uutisissanne ihmisten kokevan:

Jotkut ihmiset miettivät, miksi Jumala sallii vastoinkäymisiä, jotka vaikuttavat erittäin voimakkaasti ihmisten elämään. Kun tutkit jakeita Joh. 9:1–5, pane merkille totuus, joka voi auttaa meitä paremmin ymmärtämään yhden syyn, jonka vuoksi Jumala sallii vastoinkäymisten vaikuttaa meidän elämäämme.

Kun Jeesus oli Jerusalemissa, Hän kohtasi miehen, joka oli kokenut vastoinkäymistä syntymästä asti. Lue Joh. 9:1–2 ja pane merkille, minkä vastoinkäymisen tämä mies oli kohdannut.

Mitä opetuslapset kysyivät tämän miehen vastoinkäymisen syystä?

Monet ihmiset Vapahtajan aikaan uskoivat, että ihmisten kohtaamat vastoinkäymiset olivat seurausta synneistä, joita he tai heidän vanhempansa olivat tehneet. Onko tämä käsitys sinun mielestäsi oikea? Miksi tai miksi ei?

Lue Joh. 9:3–5 ja katso, mitä Vapahtaja opetti opetuslapsilleen tämän miehen sokeudesta.

Mitä mielestäsi tarkoittaa se, että ”Jumalan teot tulisivat hänessä julki”? (Joh. 9:3.)

Sen pohjalta, mitä Vapahtaja opetti näissä jakeissa, me opimme, että Jumala voi käyttää vastoinkäymisiämme tuodakseen julki tekonsa ja voimansa. Toisin sanoen vaikka elämämme vastoinkäymisiin saattaakin olla monia syitä, Jumala voi käyttää haasteitamme avuksi vanhurskaiden tarkoitustensa toteuttamisessa.

Jotta ymmärtäisit paremmin tämän totuuden, lue kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Dallin H. Oaksin seuraavat sanat:

”Meidät on lähetetty tänne koeteltaviksi. Vastakohtaisuutta täytyy olla kaikessa. Meidän on tarkoitus oppia ja kasvaa tämän vastakohtaisuuden kautta, sen kautta, että kohtaamme haasteemme ja opetamme muita toimimaan samoin. – – Herra paitsi pyhittää koettelemuksemme meidän parhaaksemme myös käyttää niitä siunatakseen lukemattomien muiden elämää.

Jeesus opetti tätä, kun Hän ja Hänen opetuslapsensa tapasivat miehen, joka oli syntynyt sokeana. [Sitten vanhin Oaks lainaa jakeita Joh. 9:2–3.]

Jos katselemme elämää hengellisten linssien läpi, näemme monia esimerkkejä siitä, miten Jumalan työ menee eteenpäin Hänen lastensa koettelemusten kautta. – –

Kun ymmärrämme tämän periaatteen, jonka mukaan Jumala tarjoaa meille tilaisuuksia saada siunauksia ja siunaa meitä omien koettelemustemme ja muiden koettelemusten kautta, voimme ymmärtää, miksi Hän on kerta toisensa jälkeen käskenyt meitä kiittämään Herraa, Jumalaamme, kaikessa (ks. OL 59:7).” (Ks. ”Kiitä kaikessa”, Liahona, toukokuu 2003, s. 97–98.)

Mieti jotakin vastoinkäymistä, jonka olet kohdannut tai joka on kohdallasi tällä hetkellä. Kun jatkat luvun Joh. 9 tutkimista, pohdi, millä tavoin Jumala voisi osoittaa tekonsa ja voimansa sinun kauttasi sen vastoinkäymisen ansiosta.

Lue Joh. 9:6–7 ja kiinnitä huomiota tapaan, jolla Jumala toi sokean miehen kokemuksen avulla julki tekonsa ja voimansa.

Millaista tälle miehelle mahtoi olla se, kun hän pystyi ensimmäisen kerran näkemään?

Johannes 9:8–41

Vapahtaja etsii parantamansa miehen käsiinsä fariseusten ajettua miehen ulos

Kuten jakeissa Joh. 9:8–15 kerrotaan, kun sokea mies oli parantunut, jotkut ihmiset kiistelivät siitä, oliko hän todella se mies, joka oli syntynyt sokeana. Muut ihmettelivät, kuinka hän oli parantunut, ja he toivat hänet fariseusten luo, jotka alkoivat kuulustella häntä.

Katso jakeesta Joh. 9:14, minä päivänä Vapahtaja paransi sokean miehen.

Miten fariseukset mahtoivat reagoida siihen, että Jeesus oli parantanut miehen sapattina?

Lue Joh. 9:16 ja katso, mitä fariseukset päättelivät Jeesuksesta.

Lue Joh. 9:17 ja katso, mitä sokea mies päätteli Jeesuksesta.

Kun jatkat luvun Joh. 9 tutkimista, huomaa, miten sokean miehen käsitys Vapahtajasta kehittyi.

Koska fariseukset epäilivät sitä, oliko mies todella ollut sokea, he toivat hänen vanhempansa kuultaviksi. Jakeissa Joh. 9:19–23 kerrotaan, että kun miehen vanhemmilta kysyttiin, nämä todistivat, että mies oli heidän poikansa ja että hän oli syntynyt sokeana, mutta he väittivät, etteivät tienneet, kuinka heidän poikansa oli parantunut. Koska vanhemmat pelkäsivät, että heidät karkotettaisiin synagogasta ja yhteisöstä, he eivät halunneet sanoa uskovansa, että Jeesus on Messias. Niinpä he ehdottivat, että heidän poikansa vastaa itse.

Lue Joh. 9:24–27, 30–33 ja katso, mitä mies vastasi fariseuksille. Voisit merkitä sanat, joita hän käytti puolustaakseen Jeesusta ja todistaakseen, että Jeesus oli ”Jumalan mies” (Joh. 9:33).

Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Mikä tämän miehen vastauksissa kiinnittää huomiosi?

Jakeessa Joh. 9:34 kerrotaan, että tämä mies ajettiin ulos (oletettavasti synagogasta [ks. Joh. 9:22]), koska hän puolusti pelottomasti Vapahtajaa.

”Synagogat toimivat monien juutalaisyhteisöjen uskonnollisena ja sosiaalisena keskuksena. Synagogassa oli mahdollisuus saada hengellistä opetusta ja harjoittaa hartautta, ja ne tarjosivat myös koulutusta ja tilaisuuksia yhdessäoloon. Koska synagoga oli niin olennainen osa juutalaista yhteiskuntaa, synagogasta karkottaminen – – tarkoitti muutakin kuin siitä erottamista ja uskonnollisen yhteisön jäsenyyden menettämistä. Se tarkoitti myös häätämistä kulttuuriin ja sosiaaliseen elämään kuuluvista asioista.” (New Testament Student Manual, kirkon koululaitoksen oppikirja, 2014, s. 230.)

Mistähän syystä tämä mies oli valmis pysymään uskollisena sille, mitä hän tiesi Jeesuksesta Kristuksesta, vaikka se tarkoitti, että hänet erotettaisiin synagogasta?

Kun mies oli erotettu synagogasta, Vapahtaja etsi hänet ja kysyi, uskoiko mies Jumalan Poikaan (ks. Joh. 9:35). Lue Joh. 9:36–38 ja katso, mitä mies vastasi.

Miehen julistus ”Minä uskon, Herra” ja se seikka, että hän ”lankesi maahan hänen eteensä” (Joh. 9:38), osoittavat, että miehen hengelliset silmät olivat avautuneet ja että hän tunnusti Jeesuksen Kristuksen olevan se, joka Hän on – luvattu Messias ja Jumalan Poika.

Tästä kertomuksesta me opimme, että kun pysymme vastustuksesta huolimatta uskollisina sille, mitä tiedämme, todistuksemme vahvistuu. Ajan myötä todistuksemme kasvaa yhä vahvemmaksi.

Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi vastaukset seuraaviin kysymyksiin:
1. Mistähän syystä todistuksemme vahvistuu kestettyämme sen, että uskoamme vastustetaan tai koetellaan?
2. Kuinka todistuksesi on vahvistunut, kun olet uskollisesti kestänyt vastustusta?

Jotta huomaisit tämän kertomuksen pohjalta vielä yhden periaatteen, sulje silmäsi osittain, niin että näet vain hivenen valoa. Avaa silmäsi sitten puolittain. Avaa ne sitten aivan auki. Huomaa, kuinka näkökykysi muuttuu joka vaiheessa.

Muista, että sokean miehen fyysinen näkökyky selkeni, kun Jeesus oli parantanut hänet. Lue Joh. 9:11, 17, 33, 35–38 ja kiinnitä huomiota ilmauksiin, jotka kuvailevat miehen kehittyvää hengellistä näkökykyä eli ymmärrystä siitä, kuka Jeesus oli.

Alussa hän viittasi Jeesukseen ilmauksella ”se mies, jonka nimi on Jeesus” (Joh. 9:11), ja myöhemmin hän nimitti Jeesusta profeetaksi (ks. Joh. 9:17) ja puolusti Hänen olevan ”Jumalan mies” (Joh. 9:33). Ajan mittaan hänen hengellinen näkökykynsä tuli selkeämmäksi, kunnes hän viimein näki, että Jeesus Kristus on luvattu Messias ja Jumalan Poika.

Mistähän syystä hänen näkökykynsä ja ymmärryksensä Vapahtajasta selkeni? Millä tavoin hän osoitti uskoa Jeesukseen Kristukseen koko kokemuksen ajan?

Puhuessaan tämän miehen kokemuksesta presidentti Howard W. Hunter on opettanut: ”Näkökyky oli annettu kahdesti – kerran oli parannettu synnynnäinen vamma ja toisen kerran oli annettu kyky nähdä kuningasten Kuningas ennen kuin Hän nousisi iankaikkiselle valtaistuimelleen. Jeesus oli parantanut sekä ajallisen että hengellisen näkökyvyn. Hän oli tuonut valonsa pimeyteen, ja tämä mies oli monien muiden aikalaistensa ja meidän aikalaistemme tavoin ottanut valon vastaan ja nähnyt.” (”Ihmeitä tekevä Jumala”, Valkeus, heinäkuu 1989, s. 14.)

Tästä kertomuksesta me opimme, että kun osoitamme uskoa Jeesukseen Kristukseen, meidän hengellinen näkökykymme ja ymmärryksemme selkenee.

Mistähän syystä uskon osoittaminen on välttämätöntä, jotta näkisimme ja ymmärtäisimme selkeämmin hengellistä totuutta?

Jotkut fariseukset seisoivat lähellä, kun tämä mies näki Jeesuksen ja kumarsi Häntä Jumalan Poikana. Lue Joh. 9:39–41 ja katso, mitä Vapahtaja sanoi sokeudesta.

Vastauksena fariseusten kysymykseen: ”Et kai tarkoita, että mekin olemme sokeita?” (Joh. 9:40), ”Vapahtaja käytti kielikuvaa opettaen, että ihmiset, jotka olivat ’sokeita’ – ne, jotka eivät tienneet, kuka Hän oli – eivät tekisi syntiä (ks. Joh. 9:41). Toisaalta taas niitä, jotka pystyivät ’näkemään’ – niitä, jotka olivat saaneet sen verran todisteita Vapahtajasta ja Hänen jumalallisesta tehtävästään, että heidän olisi pitänyt tietää, kuka Hän oli – pidettäisiin vastuussa teoistaan. Fariseukset olivat niiden joukossa, jotka pystyivät ’näkemään’, ’ja sen tähden synti pysyy’ heissä. Hengellisesti puhuen he päättivät olla sokeita, koska he kieltäytyivät tunnustamasta Jeesusta Jumalan Pojaksi monista saamistaan todistuksista huolimatta.” (New Testament Student Manual, s. 231.)

Katso kahta viimeistä periaatetta, jotka olet oppinut tästä oppiaiheesta, ja pohdi, kuinka voisit soveltaa niitä omaan elämääsi. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi omat tavoitteet siitä, kuinka sovellat näitä periaatteita omaan elämääsi. Rukoile johdatusta, jotta saavutat tavoitteesi.
Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi tämän päivän tehtävien alle seuraavaa:

Olen opiskellut luvun Joh. 9 ja suorittanut tämän oppiaiheen tehtävät (päiväys).

Lisäkysymyksiä, ajatuksia ja oivalluksia, joita haluaisin esittää opettajalleni: