Kirjasto
Viikko 18, päivä 4: Apostolien teot 10–12


Viikko 18: Päivä 4

Apostolien teot 10–12

Johdanto

Jumala ilmoitti näyssä Pietarille, että evankeliumia tulee saarnata pakanoille. Pietari opetti evankeliumia Corneliukselle ja tämän perhekunnalle. Myöhemmin hän sovitti juutalaisten pyhien keskuudessa heränneen kiistan, joka koski evankeliumin saarnaamista pakanoille. Herran työ meni jatkuvasti eteenpäin vainosta huolimatta. Herodes Suuren pojanpoika Herodes Agrippa I mestautti apostoli Jaakobin ja sitten pidätytti ja vangitutti Pietarin. Pietarin teloitusta edeltävänä yönä enkeli auttoi häntä pakenemaan vankilasta. Jumalan enkeli löi Herodesta, ja evankeliumi jatkoi etenemistään.

Apostolien teot 10

Jumala ilmoittaa näyssä Pietarille, että evankeliumia tulee saarnata pakanoille

Mikä antaa sinulle luottamusta seurata jotakuta?

Kuvittele, että olet ihmisryhmässä, joka eksyy. Useat ryhmän jäsenistä tarjoutuvat johdattamaan kaikki turvaan, mutta kukin heistä ehdottaa eri reittiä. Mikä ratkaisisi sen tai vaikuttaisi siihen, ketä sinä seuraisit?

Kun tutkit lukuja Ap. t. 10–12, etsi totuuksia, jotka voivat auttaa sinua saamaan luottamusta seurata niitä, jotka Herra on kutsunut johtamaan kirkkoaan.

Tähän Uuden testamentin aikaan mennessä evankeliumia oli saarnattu muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ainoastaan juutalaisille. Jeesuskin saarnasi vain ”Israelin kansan eksyneiden lampaiden [luona]” ja käski apostolejaan tekemään samoin (ks. Matt. 10:5–6). Vapahtaja sanoi opetuslapsilleen kuitenkin, että kun he saisivat Pyhän Hengen, he saarnaisivat evankeliumia ”maan ääriin saakka” (Ap. t. 1:8). Luvussa Ap. t. 10 kerrotaan merkittävästä muutoksesta tavassa, jolla kirkko toimi edistääkseen tämän tapahtumista.

Lue Ap. t. 10:1–2 ja etsi tietoja pakanasta nimeltä Cornelius.

Cornelius oli sadanpäällikkö. Sadanpäällikkö oli ”Rooman sotajoukkojen komppanianpäällikkö, jolla oli 50–100 alaista. Rooman legioonassa oli 60 tällaista komppaniaa.” (PKO, ”Sadanpäällikkö”, scriptures.lds.org/fi.)

Kirkon silloisen toimintatavan mukaisesti Cornelius, joka oli pakana, ei voinut liittyä Kristuksen kirkkoon ilman että hän kääntyi ensin juutalaisuuteen. Vaikka Cornelius ei voinut liittyä kirkkoon pakanana, kuinka hän osoitti uskovansa Jumalaan?

Kuva
Peter and Cornelius

Kuten jakeissa Ap. t. 10:3–48 kerrotaan, Pietari sai näyn, jota hän ei ensin ymmärtänyt. Koska Pietari kuitenkin seurasi Henkeä, hänet vietiin Corneliuksen luo, joka oli nähnyt näyn, jossa enkeli sanoi Herran kuulleen Corneliuksen rukoukset. Pietari meni Corneliuksen taloon ja opetti hänelle ja hänen perheelleen evankeliumia. Pyhä Henki laskeutui kaikkiin talossa oleviin. Pietari käsitti, että hänen näkynsä, jossa häntä käskettiin syömään eläimiä, jotka oli määrätty epäpuhtaiksi, oli taivaallinen ohje saarnata evankeliumia pakanoille ja sallia heidän päästä kasteelle ilman kääntymistä juutalaisuuteen.

  1. Tee seuraavat tehtävät pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi:

    1. Lue Ap. t. 10:34–35 ja kirjoita, mitä ajatuksia tai tuntemuksia sinulla on siitä, mitä Pietarin sanotaan näissä kahdessa jakeessa oppineen.

    2. Lue 2. Nefi 26:33 ja vastaa sitten seuraavaan kysymykseen: Mitä tarkoittaa se, ”ettei Jumala erottele ihmisiä” (Ap. t. 10:34)?

Mieti, mitä seuraavassa lausunnossa sanotaan siitä, ettei Jumala erottele ihmisiä:

”Jeesuksen Kristuksen evankeliumi on jokaiselle. Mormonin kirjassa sanotaan, että mustat ja valkoiset, orjat ja vapaat, miehet ja naiset ovat Jumalalle kaikki yhdenvertaisia (ks. 2. Nefi 26:33). Tämä on kirkon virallinen oppi.

Kaikkia etnisiä taustoja edustavat ihmiset ovat aina olleet tervetulleita ja heitä on kastettu kirkkoon sen alusta asti. – –

Kirkko tuomitsee rasismin yksiselitteisesti, myös kaikenlaisen rasistisen käytöksen, johon kirkon jäsenet ja muut ovat aiemmin hairahtuneet. Vuonna 2006 silloinen kirkon presidentti Gordon B. Hinckley julisti, ’ettei kukaan, joka esittää väheksyviä huomautuksia henkilöistä, joilla on toinen etninen tausta, voi pitää itseään todellisena Kristuksen opetuslapsena. Eikä hän voi ajatella olevansa sopusoinnussa Kristuksen kirkon opetusten kanssa. Ymmärtäkäämme kaikki, että jokainen meistä on taivaallisen Isämme poika tai tytär, ja Hän rakastaa kaikkia lapsiaan.’ [’Suuremman ystävällisyyden tarve’, Liahona, toukokuu 2006, s. 58.]” (”Race and the Church: All Are Alike unto God”, mormonnewsroom.org/article/race-church.)

Apostolien teot 11:1–18

Pietari sovittaa juutalaisten pyhien keskuudessa heränneen kiistan evankeliumin saarnaamisesta pakanoille

Sen pohjalta, mitä luit jakeesta Ap. t. 10:28, miltä arvelet juutalaisista pyhistä tuntuneen, kun he kuulivat Pietarin olevan kanssakäymisissä pakanan kanssa?

Lue Ap. t. 11:1–3 ja pane merkille, kuinka opetuslapset suhtautuivat siihen, mitä Pietari oli tehnyt.

Kuten jakeissa Ap. t. 11:4–15 kerrotaan, Pietari kuvaili opetuslapsille näkyjä, jotka hän ja Cornelius olivat saaneet. Hän kertoi heille, että Cornelius ja hänen perhekuntansa olivat ottaneet vastaan Jeesuksen Kristuksen opetukset ja olivat sitten kokeneet Pyhän Hengen voiman samalla tavalla kuin Pietari ja muut opetuslapset.

Lue Ap. t. 11:16–17 ja katso, mitkä olivat Pietarin päätössanat opetuslapsille.

Mitähän Pietari tarkoitti sanoessaan ”mikä olin minä estämään Jumalaa” (Ap. t. 11:17)?

Lue Ap. t. 11:18 ja kiinnitä huomiota siihen, kuinka opetuslapset suhtautuivat Pietarin selitykseen.

Kuinka opetuslapset suhtautuivat saatuaan kuulla, että Jumala oli johdattanut Pietaria?

Seuraavassa on yksi periaate, jonka voimme oppia tästä kertomuksesta: Kun tiedämme, että Jumala johtaa niitä, jotka johtavat kirkkoa, me voimme luottavaisina tukea ja seurata heitä. Tämä periaate on vahvistettu myöhempien aikojen pyhissä kirjoituksissa, joissa kerrotaan, että Jumala on ilmoittanut tahtonsa niille, joilla on pappeuden avaimet kirkon johtamiseen (ks. OL 1:38; 28:2, 7; 42:11; 107:65–66).

  1. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

    1. Kuinka sinä olet tullut tietämään, että Jumala johtaa niitä, jotka johtavat kirkkoa?

    2. Mitä profeettojen neuvoja sinä olet päättänyt seurata, koska tiedät, että Jumala johtaa profeettoja?

  2. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi tavoite, joka auttaa sinua hankkimaan vahvemman todistuksen siitä, että Jumala johtaa niitä, jotka johtavat kirkkoa.

Apostolien teot 11:19–30

Herran työ etenee vainosta huolimatta

Jakeissa Ap. t. 11:19–26 kerrotaan, että vainon vuoksi jotkut opetuslapsista hajaantuivat eri puolille seutua mutta saarnasivat uskollisesti Jeesuksen Kristuksen evankeliumia kaikkialla, minne menivät. Jakeissa Ap. t. 11:27–30 kerrotaan, että ”Jerusalemista [tuli] profeettoja Antiokiaan” ja että Agabos, yksi profeetoista, todisti, että tulisi nälänhätä. Silloin pyrittiin antamaan avustusta Juudeassa asuville ihmisille.

Apostolien teot 12:1–17

Herodes mestauttaa Jaakobin ja pidättää Pietarin, joka pakenee ihmeellisesti vankilasta

Kuva
compass

Kompassi näyttää pohjoiseen, koska maan magneettinen pohjoisnapa vetää puoleensa kompassin magneettisen neulan pohjoiskärkeä. Piirrä lähelle kompassia X (mutta älä lähelle kompassin pohjoispistettä) ja kuvittele, että X kuvaa kädessä pidettävää magneettia.

Kuinka tämä magneetti vaikuttaisi kompassineulan käyttäytymiseen?

Kuinka tämä vaikuttaisi meidän kykyymme tehdä oikea päätös siitä, mihin suuntaan meidän pitäisi kulkea?

Kun tutkit lukua Ap. t. 12, etsi vaikutusta, joka voi häiritä kykyämme tehdä oikeita päätöksiä.

Stefanoksen marttyyrikuolemasta asti kirkon jäsenet Jerusalemissa ja sen ympäristössä olivat kokeneet yhä lisääntyvää vainoa. Lue Ap. t. 12:1–4 ja ota selville, kuinka kuningas Herodes Agrippa I edisti tätä vainoa.

Kenet Herodes mestautti?

Jakeessa 2 mainittu Jaakob oli apostoli Jaakob, apostoli Johanneksen veli ja Sebedeuksen poika. Aikakirjojen mukaan Jaakob oli ensimmäinen apostoli, joka kärsi marttyyrikuoleman alkukirkossa. Hän oli myös ensimmäisen presidenttikunnan jäsen Pietarin ja Johanneksen kanssa.

Keille Jaakobin kuolema jakeen Ap. t. 12:3 mukaan oli mieleen?

Ilmaus ”juutalaisille” jakeessa 3 viittaa Jerusalemin vaikutusvaltaisiin juutalaisjohtajiin, jotka kannustivat Jeesuksen Kristuksen kirkon vainoamiseen. Herodes Agrippa I ”halusi innokkaasti itseään pidettävän puhdasoppisena juutalaisena” (Bible Dictionary, ”Herod”) ja pyrki miellyttämään näitä juutalaisjohtajia. Kirjoita kompassin viereen lähelle X:ää seuraavaa: Jos pyrimme miellyttämään muita ennemmin kuin Jumalaa, niin…

Mitä Herodes teki nähtyään, että Jaakobin mestaus oli juutalaisjohtajille mieleen?

Kun mietit kuvaa kompassista ja X-merkistä, kuinka Herodeksen halu miellyttää muita ennemmin kuin Jumalaa vaikutti hänen elämänsä suuntaan?

Sen perusteella, mitä voimme oppia Herodeksen esimerkistä, täydennä seuraava periaate: Jos pyrimme miellyttämään muita ennemmin kuin Jumalaa, niin .

  1. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

    1. Mitkä muut esimerkit Herodeksen esimerkin lisäksi osoittavat, kuinka pyrkimys miellyttää muita ennemmin kuin Jumalaa voi johtaa jonkun tekemään syntiä?

    2. Millä tavoin halu miellyttää muita saattaisi johtaa sinua pois taivaallisen Isäsi luota? Mitä aiot tehdä vastustaaksesi sitä, että sinua johdetaan tekemään syntiä?

Pohdi, millä tavoin saatat antaa halusi miellyttää muita johtaa sinua pois taivaallisen Isäsi luota.

Lue Ap. t. 12:5–6. Mitä kirkon jäsenet tekivät tässä vaiheessa?

Lue Ap. t. 12:7–10. Mitä rajoitteita ja esteitä Pietari selvitti tämän paon aikana?

Kuva
angel and Peter in prison

Herran enkeli vapautti Pietarin vankilasta.

Lue Ap. t. 12:11–15. Milloin Pietari tajusi, että se, mitä oli tapahtunut, oli todellista eikä näkyä?

Mitä tapahtui, kun Pietari koputti Marian talon portille?

Lue Ap. t. 12:16–17. Kenen ansioksi Pietari laski pakonsa vankilasta?

Katso uudelleen jaetta Ap. t. 12:5 ja kiinnitä huomiota siihen, kuinka tämä jae liittyy Pietarin pakoon vankilasta.

Mitähän ilmaus ”rukoili lakkaamatta” (Ap. t. 12:5) kertoo kirkon jäsenten rukousten vilpittömyydestä ja palavuudesta?

Tämä kertomus havainnollistaa sitä totuutta, että vilpittömät ja palavat rukouksemme tekevät meidän elämämme ja muiden elämän otolliseksi Jumalan ihmeteoille ja siunauksille.

Mitä rukoileminen vilpittömästi ja palavasti tarkoittaa?

Tämä periaate ei tarkoita, että jos rukouksemme ovat vilpittömiä ja palavia, me saamme automaattisesti sen, mitä rukoilemme. Muita Jumalan ihmeiden ja siunausten saamiseen vaikuttavia tekijöitä ovat Jumalan tahto ja ajoitus sekä yksilöllinen tahdonvapaus.

Lue seuraava lausunto ja pane merkille, miksi rukous on tärkeä: ”Rukous on teko, jonka avulla Isän tahto ja lapsen tahto sovitetaan toisiinsa. Rukouksen tarkoituksena ei ole muuttaa Jumalan tahtoa vaan saada meille itsellemme ja muille siunauksia, jotka Jumala on jo halukas suomaan mutta joiden saamisen ehtona on, että me pyydämme niitä. Ennen kuin voimme saada siunauksia, se edellyttää jonkin verran työtä tai ponnistelua meidän puoleltamme. Rukoileminen on eräänlaista työtä, ja se on asetettu keinoksi, jonka avulla kaikkein suurimmat siunaukset saadaan.” (Bible Dictionary, ”Prayer”.)

  1. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi vastaus kahteen seuraavista kysymyksistä tai kaikkiin kolmeen:

    1. Mikä tämän [englanninkielisen] Raamatun sanaston lausunnon mukaan on rukouksen yksi tärkeä tarkoitus?

    2. Miksi on tärkeää muistaa, ettei rukouksen tarkoitus ole muuttaa Jumalan tahtoa?

    3. Milloin rukous on tehnyt sinun elämäsi tai niiden ihmisten elämän, joiden puolesta olet rukoillut, otolliseksi Jumalan ihmeille ja siunauksille?

Pohdi, kenen tai minkä puolesta voisit rukoilla. Mieti, kuinka voisit rukoilla vilpittömämmin ja palavammin saadaksesi elämääsi siunauksia ja ihmeitä, joita Jumala on halukas antamaan sinulle ja muille.

Apostolien teot 12:18–25

Jumalan enkeli lyö Herodesta, ja evankeliumi jatkaa etenemistään

Jakeissa Ap. t. 12:18–25 kerrotaan, että Herodes sai tietää Pietarin paosta ja teloitutti vartijat, joiden hän katsoi olevan vastuussa siitä, että Pietari oli päässyt pakenemaan. Näissä jakeissa kerrotaan myös, että Herodes piti puheen kansalle, joka suitsutti hänelle ylistystä ja väitti, että hän puhui jumalan äänellä. Koska Herodes ei antanut kunniaa Jumalalle, enkeli löi häntä sairaudella ja hän kuoli.

On tärkeää ymmärtää, että Jumalan rangaistus jumalattomille tapahtuu Hänen tahtonsa ja ajoituksensa mukaan. Kaikkia jumalattomia ihmisiä ei rangaista heti (ks. Alma 14:10–11).

Mitä tapahtui jakeen Ap. t. 12:24 mukaan kirkon lähetystyölle huolimatta vainosta, jota kirkon jäsenet kokivat?

Tarkastele tästä oppiaiheesta oppimiasi totuuksia ja pohdi, kuinka aiot soveltaa niitä omaan elämääsi.

  1. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi tämän päivän tehtävien alle seuraavaa:

    Olen opiskellut luvut Ap. t. 10–12 ja suorittanut tämän oppiaiheen tehtävät (päiväys).

    Lisäkysymyksiä, ajatuksia ja oivalluksia, joita haluaisin esittää opettajalleni:

Tulosta