Viikko 10: Päivä 4

Luukas 8:1–10:37

Johdanto

Vapahtaja jatkoi palvelemista Galileassa, missä Hän profetoi kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. Lähdettyään Galileasta Jeesus kulki kohti Jerusalemia. Samariassa Hän opetti opetuslapsilleen, että Hän oli tullut pelastamaan ihmisiä, ei saattamaan heitä kadotukseen. Hän opetti myös, mitä on todellinen opetuslapseus, ja Hän opetti vertauksen laupiaasta samarialaisesta.

Luukas 8:1–9:56

Vapahtaja tekee ihmeitä, opettaa vertauksin ja kulkee kohti Jerusalemia

Lue seuraavat tilanteet. Kirjoita, miltä sinusta tuntuisi ja kuinka toimisit kussakin tilanteessa.

• Kun pyydät ystävällisesti veljeäsi tai siskoasi auttamaan sinua jonkin sotkun siivoamisessa, hän käskee sinua tylysti tekemään sen itse.

• Kun suunnittelet luokkatoveriesi kanssa jotakin koulun tapahtumaa, muutamat arvostelevat esittämääsi ideaa ja nauravat sille.

• Kun kerrot evankeliumista ystävälle, hän sanoo sinulle, että uskot omituisiin asioihin.

Kun tutkit Vapahtajan opetuksia luvuista Luuk. 8–9, pane merkille totuuksia, jotka voivat opastaa sinua, kun tunnet muiden sanojen tai tekojen loukkaavan sinua.

Lue lukujen Luuk. 8–9 väliotsikot ja katso, mistä tapahtumista näissä luvuissa kerrotaan. Koska olet tutkinut näitä tapahtumia yksityiskohtaisesti Matteusta ja Markusta koskevissa oppiaiheissa, tässä oppiaiheessa keskitytään jakeisiin Luuk. 9:51–62.

Lue Luuk. 9:51 ja katso, minne Vapahtaja päätti mennä.

Kulkiessaan kohti Jerusalemia Jeesus ja Hänen opetuslapsensa lähestyivät erästä samarialaista kylää. Lue Luuk. 9:52–54 ja katso, kuinka samarialaiset reagoivat saadessaan tietää, että Jeesus ja Hänen opetuslapsensa halusivat tulla heidän kyläänsä.

Kuinka Jaakob ja Johannes reagoivat siihen, etteivät samarialaiset halunneet ottaa Vapahtajaa vastaan vaan torjuivat Hänet?

Lue Luuk. 9:55–56 ja pane merkille, mitä Vapahtaja vastasi Jaakobille ja Johannekselle.

Kun Vapahtaja sanoi: ”Te ette tiedä, minkä hengen omat te olette” (Luuk. 9:55), Hän antoi ymmärtää, ettei Jaakobin ja Johanneksen pyyntö ollut sopusoinnussa Jumalan Hengen kanssa.

Mieti, millä tavoin ihmiset nykyään saattaisivat ylireagoida muiden esittämiin solvauksiin tai loukkauksiin. Katso uudelleen tämän oppiaiheen alussa olevia tilanteita ja mieti, millä tavoin joku saattaisi ylireagoida sellaisissa tilanteissa.

Kuinka Vapahtajan reaktio samarialaisten torjuntaan erosi Jaakobin ja Johanneksen reaktiosta?

Yksi totuus, jonka me voimme oppia tästä kertomuksesta, on se, että me noudatamme Vapahtajan esimerkkiä, kun päätämme suhtautua loukkauksiin kärsivällisesti ja pitkämielisesti. Voisit kirjoittaa tämän totuuden pyhiin kirjoituksiisi kohdan Luuk. 9:52–56 marginaaliin.

Kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin David A. Bednarin seuraavat sanat auttavat meitä ymmärtämään, että loukatuksi tuleminen on valinta, ei tila:

”Kun me uskomme tai sanomme, että meitä on loukattu, me yleensä tarkoitamme, että meitä on kohdeltu väärin, töykeästi, yliolkaisesti tai halveksivasti. Ja varmaa on, että kanssakäymisissämme muiden ihmisten kanssa tosiaan ilmenee kömpelyyttä, kiusallisia tilanteita, häikäilemättömyyttä ja pikkumaisuutta, joiden vuoksi voisimme loukkaantua. Viime kädessä toisen ihmisen on kuitenkin mahdotonta loukata teitä tai minua. – – Loukkaantuminen on valinta, jonka me teemme. Se ei ole tila, jonka joku tai jokin muu saa tai pakottaa meissä aikaan. – –

Jos henkilö sanoo tai tekee jotakin, mitä pidämme loukkaavana, ensimmäinen velvollisuutemme on olla loukkaantumatta ja sitten puhua tuon henkilön kanssa kahden kesken, rehellisesti ja suoraan. Sellainen lähestymistapa kutsuu Pyhän Hengen innoituksen, mahdollistaa väärinkäsitysten selvittämisen ja todellisen tarkoituksen ymmärtämisen.” (”Mikään ei loukkaa heitä”, Liahona, marraskuu 2006, s. 89–90, 92.)

1. Mieti uudelleen tämän oppiaiheen alussa olevia tilanteita. Kirjoita sitten pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi vastaukset seuraaviin kysymyksiin:

   1. Mikä mahdollinen vaara tai haitta on siinä, että päättää loukkaantua näissä tilanteissa?

   2. Kuinka voisimme kussakin tilanteessa noudattaa Vapahtajan esimerkkiä?

   3. Kuinka meitä saatettaisiin siunata, jos päättäisimme suhtautua loukkauksiin kärsivällisesti ja pitkämielisesti?

Pohdi, oletko päättänyt loukkaantua jonkun sanoista tai teoista. Aseta tavoite noudattaa Vapahtajan esimerkkiä päättämällä suhtautua loukkauksiin kärsivällisesti ja pitkämielisesti. Voisit kertoa tavoitteestasi jollekulle perheenjäsenelle tai ystävälle, jotta hän voi auttaa sinua onnistumaan.

Huom. Se, että pyrit suhtautumaan kärsivällisesti ja pitkämielisesti, kun mietit sinua vastaan tehtyjä vääryyksiä, ei tarkoita, että sinun pitäisi sallia seksuaalisen hyväksikäytön tai fyysisen väkivallan kuten kiusaamisen jatkuminen. Jos olet sellaisen hyväksikäytön tai väkivallan uhri, sovi välittömästi tapaaminen piispasi tai seurakuntasi johtajan kanssa, jotta saat apua ja neuvoja.

Luukas 9:57–62

Jeesus opettaa, mitä on todellinen opetuslapseus

Laske alla olevien pallojen lukumäärä. Samalla kun lasket, laula lempilaulusi sanoja.

Mitä haasteellista oli pallojen laskemisessa samalla kun laulat laulun sanoja?

Mieti, millä tavoin laulamisen aiheuttama häiriö samaan aikaan kun yrittää laskea voi muistuttaa sitä, että yrittää seurata Jeesusta Kristusta.

Kun jatkat luvun Luuk. 9 tutkimista, mieti, kuinka voit voittaa vaikutuksia, jotka saattaisivat häiritä tai estää sinua seuraamasta Vapahtajaa.

Lue Luuk. 9:57–58 ja pane merkille, kuinka Jeesus vastasi miehelle, joka halusi olla Hänen opetuslapsensa.

Ilmaus ”Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi” kertoo, että Vapahtajan elämäntavasta puuttuivat mukavuudet ja helppous.

Lue Luuk. 9:59–60 ja pane merkille, mitä toinen mies halusi tehdä ennen kuin hän seuraisi Vapahtajaa.

Jeesus ei antanut ymmärtää, että olisi väärin murehtia rakkaan ihmisen kuolemaa tai osoittaa kunnioitustamme menemällä hautajaisiin (ks. OL 42:45). Sen sijaan Hän antoi tärkeän opetuksen opetuslapseudesta. Mitä me voimme oppia Vapahtajan vastauksesta jakeessa Luuk. 9:60 siitä, mikä on tärkeällä sijalla todellisessa opetuslapseudessa?

Lue Luuk. 9:61–62 ja pane merkille, mitä Vapahtaja sanoi kolmannelle miehelle, joka halusi olla Hänen opetuslapsensa.

Presidentti Howard W. Hunterin seuraavat sanat auttavat meitä ymmärtämään jakeessa Luuk. 9:62 olevan vertauksen auraan tarttumisesta ja siitä, ettemme katso taaksemme: ”Voidakseen kyntää suoran vaon kyntäjän täytyy pitää katseensa kiinnitettynä yhteen pisteeseen edessäpäin. Silloin hän pysyy oikeassa suunnassa. Mutta jos hän sattuu katsomaan taakseen sinne, mistä on tullut, hän saattaa poiketa suunnasta. Seurauksena on mutkainen ja epäsäännöllinen kyntövako. – – Jos keskitämme voimamme eteenpäin emmekä taaksepäin – iankaikkiseen elämään ja pelastuksen iloon – tulemme varmasti saavuttamaan päämäärämme.” (”Olenko minä ’elävä’ jäsen?”, Valkeus, heinäkuu 1987, s. 13–14.)

Pohdi, kuinka se, että on Jeesuksen Kristuksen opetuslapsi, on kuin tarttuisi auraan eikä katsoisi taakseen.

Yksi periaate, jonka me opimme Vapahtajan opetuksista näille miehille, on se, että Jeesuksen Kristuksen opetuslapsina me emme saa antaa minkään olla tärkeämpää kuin Hänen seuraamisensa.

Mieti, miksi me toisinaan pidämme muita asioita tärkeämpinä kuin vastuitamme Jeesuksen Kristuksen opetuslapsina.

Vanhin Richard G. Scott kahdentoista apostolin koorumista on opettanut: ”Saatanalla on käytössään voimakas ase hyviä ihmisiä vastaan. Se on huomion siirtäminen toisaalle. Hän haluaisi, että hyvät ihmiset täyttäisivät elämänsä ’hyvillä asioilla’, niin ettei jäisi enää tilaa olennaisille asioille.” (”Tärkeimmät asiat ensin”, Liahona, heinäkuu 2001, s. 7.)

2. Jotta sinun on helpompi miettiä, mikä voisi estää sinua seuraamasta täysin Jeesusta Kristusta, jäljennä seuraava taulukko pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi. Kirjoita sitten taulukkoosi 4–5 vastuuta, joita Jeesuksen Kristuksen opetuslapsella on (esim. muiden palveleminen, evankeliumista kertominen, säännöllisesti kirkossa käyminen tai kymmenysten maksaminen). Kirjoita jokaisen taulukkoon merkitsemäsi vastuun kohdalle esimerkkejä muista tärkeistä asioista, joita joku saattaisi pitää tuota vastuuta tärkeämpinä.

Jeesuksen Kristuksen opetuslapsen vastuita	Muita tärkeitä tehtäviä

3. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi tilanteesta, jolloin olet nähnyt jonkun päättävän siirtää sivuun muita tavoitteita tai tärkeitä asioita voidakseen seurata Vapahtajaa.

Pohdi, minkä sinä saattaisit antaa tulla tärkeämmäksi kuin Jeesuksen Kristuksen ja Hänen opetustensa seuraamisen. Kirjoita paperille tavoite, mitä aiot tehdä, jotta Vapahtaja ja Hänen evankeliuminsa olisivat tärkeämmällä sijalla elämässäsi. Laita tämä paperi paikkaan, josta näet sen päivittäin.

Luukas 10:1–24

Herra kutsuu seitsenkymmenet, antaa heille vallan ja opettaa heitä

Lue Luuk. 10:1–2 ja pane merkille, keitä Herra valitsi avukseen työnsä tekemiseen.

Sana seitsemänkymmentäkaksi jakeessa Luuk. 10:1 kuvaa paitsi Jeesuksen lähettämien palvelijoiden lukumäärää myös viittaa pappeuden virkaan. Tämä sama pappeuden virka on palautetussa kirkossa tänä aikana. Nykyään on kahdeksan seitsemänkymmenen koorumia, vaikka vain kahden ensimmäisen koorumin jäseniä kutsutaan johtaviksi auktoriteeteiksi. Heidän työtään evankeliumin saarnaamiseksi ja avuksi kirkon hallinnoimisessa johtavat kahdentoista apostolin koorumi ja seitsemänkymmenen johtokunta.

Näiden jakeiden pohjalta me opimme, että Herra kutsuu apostolien lisäksi muita työntekijöitä edustamaan Häntä ja auttamaan Häntä työssään. Mistähän syystä Herra kutsuu muita edustamaan ja auttamaan Häntä?

Jakeissa Luuk. 10:3–24 on ohjeita, joita Vapahtaja antoi seitsenkymmenille siitä, kuinka he voivat täyttää vastuunsa. Seitsenkymmenet kertoivat myöhemmin työstään Jeesukselle, ja Hän antoi heille lisää ohjeita ja riemuitsi heidän kanssaan. Huomaa, että jakeissa Luuk. 10:10–11 on ohjeita, joita Herra antoi seitsenkymmenille ja jotka ovat erilaisia kuin lähetyssaarnaajien nykyisin saamat ohjeet. Seitsenkymmenille annettiin lupa pyyhkiä pois pöly, joka kaupungista oli tarttunut, todistukseksi niitä vastaan, jotka eivät ottaisi heitä vastaan. Nykyään näin tehdään vain äärimmäisissä olosuhteissa, ja pölyn pois pyyhkiminen voidaan suorittaa vain ensimmäisen presidenttikunnan johdolla. Kokoaikaisilla lähetyssaarnaajilla tänä aikana ei ole valtuutta tehdä tätä omasta harkinnastaan.

Luukas 10:25–37

Jeesus opettaa vertauksen laupiaasta samarialaisesta

Tie Jerikoon

Lue Luuk. 10:25 ja katso, minkä kysymyksen muuan lainopettaja esitti pannakseen Vapahtajan koetukselle.

Miten sinä vastaisit, jos joku esittäisi sinulle tämän kysymyksen?

Lue Luuk. 10:26–28 ja pane merkille, mitä Vapahtaja vastasi lainopettajan kysymykseen.

Sen pohjalta, mitä jakeissa Luuk. 10:25–28 sanotaan, täydennä seuraava periaate: Saadaksemme iankaikkisen elämän meidän täytyy .

Lue Luuk. 10:29 ja katso, minkä toisen kysymyksen lainopettaja esitti Jeesukselle.

Laupias samarialainen

Vapahtaja vastasi lainopettajan kysymykseen opettamalla vertauksen eräästä samarialaisesta (ks. Luuk. 10:30–35). Uuden testamentin aikoina juutalaisten ja samarialaisten välillä vallitsi ankara vihamielisyys (ks. PKO, ”Samarialaiset”). Kumpikin ryhmä näki yleensä paljon vaivaa välttääkseen toisiaan.

Toteuta pyhien kirjoitusten periaatteita omassa elämässäsi

Toteuta pyhistä kirjoituksista oppimaasi omassa elämässäsi elämällä niiden oppien ja periaatteiden mukaan, joita tutkit. Kun pohdit vertausta laupiaasta samarialaisesta, mieti omaa käyttäytymistäsi ja sitä, mitä sinä voit tehdä kohdellaksesi muita ystävällisemmin. Kun toteutat oppeja ja periaatteita omassa elämässäsi, saat siunauksia.

Lue Luuk. 10:30–37 ja katso, mitä vertauksessa opetetaan siitä, keitä ovat meidän lähimmäisemme.

Presidentti Thomas S. Monson on sanonut, että meidän tulee muistaa vertaus laupiaasta samarialaisesta, kun mietimme, kuinka vastaamme niille, jotka tarvitsevat meidän apuamme:

”Me jokainen kuljemme matkalla läpi kuolevaisuuden omaa Jerikon tietämme. Millaisia tulevat olemaan sinun kokemuksesi? Millaisia tulevat olemaan minun kokemukseni? Enkö minä huomaa ihmistä, joka on joutunut rosvojen käsiin ja tarvitsee apuani? Etkö sinä huomaa? Olenko minä se, joka näkee loukkaantuneen ja kuulee hänen avunpyyntönsä ja siirtyy kuitenkin tien toiselle puolelle? Oletko sinä? Vai olenko minä se, joka näkee, joka kuulee, joka pysähtyy ja joka auttaa? Oletko sinä?

Jeesus antoi meille tunnuslauseen: ’Mene ja tee sinä samoin.’ Kun me tottelemme tuota kehotusta, meille aukeaa ilon näköala, jonka veroista tuskin on ja jota mikään ei voi ylittää.

Jerikon tie ei ehkä ole selvästi viitoitettu. Loukkaantunut ei ehkä myöskään huuda apua niin että kuulisimme. Mutta kun kuljemme tuon laupiaan samarialaisen jälkiä, kuljemme tietä, joka johtaa täydellisyyteen.” (Ks. ”Sinun Jerikon tiesi”, Valkeus, syyskuu 1989, s. 2–3.)

4. Kuvittele, että sinulla on ystävä, jonka on vaikea rakastaa jotakuta, joka ärsyttää tai suututtaa häntä tai aiheuttaa hänelle pettymystä. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi lyhyt kirje ystävällesi ja selitä, mitä voimme oppia tämän vertauksen pohjalta muiden rakastamisesta ja kuinka voimme pyrkiä olemaan laupiaan samarialaisen kaltaisia.

5. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi tämän päivän tehtävien alle seuraavaa:

   Olen opiskellut lukualueen Luuk. 8:1–10:37 ja suorittanut tämän oppiaiheen tehtävät (päiväys).

   Lisäkysymyksiä, ajatuksia ja oivalluksia, joita haluaisin esittää opettajalleni: