Viikko 20: Päivä 4

Kirje roomalaisille 4–7

Johdanto

Paavali selitti, kuinka Abraham katsottiin vanhurskaaksi armosta. Sitten hän kuvaili siunauksia, joita saavat ne, jotka katsotaan vanhurskaiksi, ja opetti, että kaste on vertauskuva siitä, että kuolee synnille ja tulee eläväksi Kristuksessa.

Kirje roomalaisille 4–5

Paavali selittää, kuinka Abraham katsottiin vanhurskaaksi armosta

Kuvittele, että olet kuolemaisillasi janoon autiomaassa ja että läheisen kukkulan huipulla on vesipullo. Mikä seuraavista vaihtoehdoista pelastaisi sinut?

1. Uskosi siihen, että vesi voi pelastaa sinut.

2. Ponnistelusi päästä veden luo ja juoda sitä.

3. Vesi.

Tämä esimerkkitilanne voi auttaa meitä ymmärtämään luvuissa Room. 4–7 olevia Paavalin opetuksia siitä, kuinka usko, teot ja armo liittyvät oppiin siitä, kuinka joku katsotaan vanhurskaaksi.

Luvuissa Room. 1–3 opetettiin, että vanhurskaaksi tuleminen tarkoittaa sitä, että armahdetaan synnin rangaistuksesta ja tehdään vanhurskaaksi Jeesuksen Kristuksen sovituksen ansiosta (ks. OL 76:69).

Jotkut juutalaiset pyhät Roomassa tähdensivät liiallisesti omien ponnistelujensa ja Mooseksen lain tärkeyttä vanhurskaaksi tulemisessa. Kuinka ihmisillä nykyään saattaisi olla samankaltainen väärinymmärrys vanhurskaaksi tulemisesta?

Mikä esimerkkitilanteen kolmesta vaihtoehdosta voisi kuvata ajatusta siitä, että me voimme pelastua tekojemme ansiosta? ____

Paavali yritti oikaista tämän väärinkäsityksen muistuttamalla juutalaisia muinaisesta patriarkka Abrahamista, jota monet juutalaiset pitivät vanhurskaana.

Joseph Smithin raamatunkäännöksessä jakeista Room. 4:2–5 selvennetään, miksi Abraham tehtiin ja katsottiin vanhurskaaksi: ”Jos Abraham katsottiin vanhurskaaksi tekojen lain perusteella, hänellä oli aihetta ylpeillä itsestään; mutta ei Jumalasta. Mitä sanovat kirjoitukset? Abraham uskoi Jumalaa, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi. Sille, jonka tekojen laki tekee vanhurskaaksi, on palkka maksettu, ei armosta saatuna vaan ansaittuna. Mutta sille, joka ei pyri tulemaan vanhurskaaksi tekojen lain mukaan, vaan uskoo häneen, joka ei katsonut jumalatonta syyttömäksi, hänen uskonsa luetaan vanhurskaudeksi.”

Mikä ei tehnyt Abrahamia vanhurskaaksi?

Muista, että Paavali opetti, että ”kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta” (Room. 3:23). Vaikka me lopulta noudattaisimme käskyjä täydellisesti, niin meidän aiemmat syntimme ja rikkomuksemme tekisivät meistä yhä kelvottomia tulemaan vanhurskaiksi tekojen lain mukaan. Toisin sanoen tekojen lain kautta vanhurskaaksi tuleminen vaatisi, ettemme koskaan tekisi syntiä tai edes tietämättämme rikkoisi mitään Jumalan lakia.

Jakeista Room. 4:6–15 me opimme, että syntyperällä ja kuuliaisuudella Mooseksen lakia kohtaan ei ole voimaa puhdistaa synnistä.

Lue Joseph Smithin raamatunkäännöksen jae Room. 4:16: ”Sen tähden usko ja teot tekevät teidät vanhurskaiksi armon ansiosta, jotta lupaus olisi varma kaikille jälkeläisille; ei ainoastaan niille, joilla on laki, vaan myös niille, joilla on Abrahamin usko, hänen, joka on meidän kaikkien isä” (PKO, JSR Room. 4:16).

Yksi opinkohta, jonka voimme oppia jakeesta Room. 4:16, on se, että usko ja teot tekevät meidät vanhurskaiksi armon ansiosta. (Voisit kirjoittaa tämän opinkohdan pyhiin kirjoituksiisi jakeen Room. 4:16 viereen.)

Muista, että armo viittaa siunauksiin, laupeuteen, apuun ja voimaan, jotka ovat käytettävissämme Jeesuksen Kristuksen sovituksen ansiosta. Katso oppiaiheen alussa olevaa esimerkkitilannetta. Mikä kolmesta vaihtoehdosta voisi kuvata Jeesuksen Kristuksen sovitusta ja Jumalan armoa? ____

Mikä vaihtoehto voisi kuvata uskoamme Häneen? ____

Jos olisit tuossa tilanteessa, voisivatko uskosi ja tekosi pelastaa sinut, ellei kukkulan huipulla olisi vettä? Millä tavoin tämän esimerkkitilanteen vesi on kuin Jeesuksen Kristuksen sovitus ja Jumalan armo?

Presidentti Dieter F. Uchtdorf ensimmäisestä presidenttikunnasta on opettanut:

”Pelastusta ei voi ostaa kuuliaisuuden valuutalla. Se ostetaan Jumalan Pojan verellä [ks. Ap. t. 20:28]. – –

Armo on Jumalan lahja, ja meidän halumme olla kuuliaisia Jumalan jokaiselle käskylle on se tapa, jolla meidän kuolevainen kätemme ojentautuu vastaanottamaan tämän pyhän lahjan taivaalliselta Isältämme.” (”Armon lahja”, Liahona, toukokuu 2015, s. 109–110.)

Huomaa, että vaikka esimerkkitilanne erämaassa kaivatusta vedestä auttaakin meitä ymmärtämään, kuinka usko, teot ja armo vaikuttavat siihen, että voi tulla vanhurskaaksi, se ei havainnollista kaikkia niitä tapoja, joilla me voimme saada Vapahtajan armoa. Jeesus Kristus antaa elintärkeää vettä, ja tämä vesi kuvaa Jumalan armoa, joka tekee meistä vanhurskaita ja puhdistaa meidät synnistä. Lisäksi Hän tekee mahdolliseksi sen, että me saamme tarvitsemamme uskon ja voiman päästäksemme veden luo eli saadaksemme Jumalan armon. Tämä armo voi olla siunauksenamme ennen kuin osoitamme uskoa Jeesukseen Kristukseen ja teemme hyviä tekoja, sen aikana ja sen jälkeen.

Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista on opettanut: ”Sovituksen voima tekee parannuksen mahdolliseksi ja tukahduttaa synnin aiheuttaman epätoivon. Se myös vahvistaa meitä näkemään ja tekemään hyvää sekä tulemaan hyviksi tavoilla, joita emme voisi koskaan huomata tai saavuttaa kuolevaisen rajallisilla kyvyillämme.” (”Sen tähden he tukahduttivat pelkonsa”, Liahona, toukokuu 2015, s. 47.)

Kuinka sovitus ja Jumalan armo auttavat meitä osoittamaan uskoa Jeesukseen Kristukseen ja tekemään hyviä tekoja?

Joitakin tekoja meidän täytyy tehdä osoittaaksemme uskomme Kristukseen ja tullaksemme vanhurskaiksi Jumalan armosta. Näitä ovat parannuksen tekeminen synneistämme, käskyjen noudattaminen ja evankeliumin pelastavien toimitusten vastaanottaminen (ks. Moroni 10:32–33).

1. Kuvittele, että kaksi ystävistäsi väittelee siitä, kuinka voimme ”pelastua”. Toinen ystävä sanoo, ettei pelastumiseen tarvita muuta kuin että ilmaisemme uskovamme Jeesukseen Kristukseen. Toinen ystävä väittää, että meidät pelastaa nimenomaan meidän kuuliaisuutemme Jumalan käskyille. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi, miten sinä selittäisit ystävillesi uskon, tekojen ja armon välisen suhteen.

Kuten lukuun Room. 5 on tallennettuna, Paavali puhui rauhasta, joka tulee niille, jotka uskon avulla Jeesukseen Kristukseen saavat Jumalan armon (ks. jakeet 1–2). Hän selitti edelleen, että käytettävissämme oleva Kristuksen sovituksen mahdollistava armo on enemmän kuin riittävä voittamaan lankeemuksen seuraukset.

Kirje roomalaisille 6–7

Paavali opettaa, kuinka voi vapautua synnistä ja saada iankaikkisen elämän

Kuvittele, että ystäväsi aikoo ennen pitkää palvella lähetystyössä mutta tekee parhaillaan valintoja, jotka ovat vastoin Herran asettamia tasovaatimuksia. Kun ilmaiset huolesi ystäväsi käytöksestä, hän sanoo: ”Ei se ole mikään ongelma. Sovituksen ansiosta voin aina tehdä parannuksen ennen kuin lähden lähetystyöhön.”

Pohdi, kuinka vastaisit ystävällesi. Kun tutkit lukua Room. 6, ota selville, miksi ystäväsi asenne paljastaa, että hän on ymmärtänyt armon opin aivan väärin.

Lue jakeet Room. 6:1–6, 11–12 ja pane merkille, kuinka Paavalin opetukset voisivat oikaista ystäväsi ajattelua.

Selitä omin sanoin, kuinka Paavalin opetukset näissä jakeissa voisivat auttaa ystävääsi:

Mitä mielestäsi tarkoittaa se, että ”kuolee pois synnistä” (ks. Room. 6:2) ja että ”meidät kasteessa annettiin kuolemaan ja haudattiin yhdessä hänen kanssaan” (Room. 6:4)?

Yksi totuus, jonka me voimme oppia näistä jakeista, on se, että upotuskaste voi olla vertauskuva siitä, että kuolemme pois synnistä ja saamme uuden hengellisen elämän.

Uuteen hengelliseen elämään, jonka aloitamme, kun meidät kastetaan, sisältyy anteeksianto synneistämme ja sitoutuminen kuuliaisuuteen Jumalan käskyille. Ne, jotka rikkovat kasteenliittonsa tekemällä tahallisesti syntiä aikomuksenaan tehdä parannus myöhemmin, pilkkaavat Vapahtajan sovitusta ja saattavat itsensä hengelliseen tuhoon.

Kuka maksaa työntekijän palkan? Miksi työnantaja ei maksa sellaisen työntekijän palkkaa, joka on jonkun toisen työnantajan palveluksessa?

Lue Room. 6:13 ja ota selville ne kaksi ”työnantajaa” tai herraa, joille joku voisi antaa itsensä ja joita palvella.

Lue Room. 6:14–23 ja pane merkille, mikä on synnin ”palkka” (Room. 6:23) eli seuraukset ja mikä taas on Jumalan lahja. Kirjoita löytämäsi asiat seuraavaan taulukkoon.

Synnin palkka	Jumalan lahjat

Kuolema synnin palkkana tarkoittaa ”eroa Jumalasta ja hänen vaikutuksestaan” eli sitä, että kuolee ”vanhurskauteen liittyviin asioihin nähden” (PKO, ”Kuolema, hengellinen”, scriptures.lds.org/fi).

Jakeesta Room. 6:16 me opimme, että jos antaudumme syntiin, niin meistä tulee synnin orjia. Voisit kirjoittaa tämän periaatteen pyhiin kirjoituksiisi jakeen Room. 6:16 viereen.

2. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi vastaus seuraavaan kysymykseen: Kuinka syntiin antautuminen tekee meistä sen synnin orjia?

Pohdi tapauksia, jolloin jonkun antautuminen syntiin on johtanut vapauden menettämiseen.

Katso edellä olevasta luettelosta, mitä kirjoitit kohtaan ”Jumalan lahjat”. Mitä hyötyä on siitä, että on vanhurskauden eikä synnin palveluksessa?

3. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi seuraava periaate: Jos annamme itsemme Jumalalle, me voimme vapautua synnistä ja saada iankaikkisen elämän lahjan. Vastaa sitten seuraaviin kysymyksiin:

   1. Millä tavoin me voimme antaa itsemme Jumalalle?

   2. Millä tavoin sinä olet kokenut vapautta synnistä antaessasi itsesi Jumalalle?

4. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi tavoite siitä, kuinka aiot paremmin antaa itsesi Jumalalle, jotta voisit saada Hänen armonsa omaan elämääsi.

Kuten luvussa Room. 7 kerrotaan, Paavali käytti vertauskuvaa avioliitosta opettaakseen, että kirkon jäsenet olivat vapautuneet Mooseksen laista ja liittyneet Kristukseen. Hän kirjoitti myös kamppailusta lihallisen ”luonnon” (ks. Room. 7:18) eli fyysisten halujen ja ”sisimmän” (ks. Room. 7:22) eli hengellisyyden välillä.

Joseph Smithin raamatunkäännöksessä jakeista Room. 7:24–25 annetaan lisänäkemystä Paavalin voimalliseen todistukseen hänen todistaessaan, että liha voidaan voittaa:

”Ja ellen alista syntiä, joka minussa on, vaan palvelen lihalla synnin lakia, voi, mikä kurja ihminen minä olen! Kuka pelastaa minut tämän kuoleman ruumiista?

Siksi kiitän Jumalaa Jeesuksen Kristuksen, Herramme, kautta, niin että oma mieleni palvelee Jumalan lakia.” (PKO, JSR Room. 7:26–27.)

5. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaasi tämän päivän tehtävien alle seuraavaa:

   Olen opiskellut luvut Room. 4–7 ja suorittanut tämän oppiaiheen tehtävät (päiväys).

   Lisäkysymyksiä, ajatuksia ja oivalluksia, joita haluaisin esittää opettajalleni: