Seminelí
‘Iuniti 19: ‘Aho 1, ʻAlamā 33-35


‘Iuniti 19: ‘Aho 1

ʻAlamā 33–35

Talateú

Naʻe ngāue ʻaki ‘e ‘Alamā ‘a e ngaahi akonaki ‘oku maʻu ‘i he folofolá ‘o ne tokoniʻi ha tokolahi ‘o e kau Sōlamí ke mahino kiate kinautolu te nau lava ‘o hū ki he ‘Otuá ‘i ha tuʻunga pē ‘oku nau ‘i ai. Naʻá ne poupouʻi kinautolu ke nau sio kia Sīsū Kalaisi pea tui ki Heʻene Fakaleleí. Naʻe fakamoʻoniʻi ‘e ‘Amuleki ‘a e ngaahi akonaki ‘a ‘Alamaá mo fai ‘ene fakamoʻoni pē ‘aʻana kia Sīsū Kalaisi. Naʻe fakamamafaʻi ‘e ‘Amuleki ko e Fakalelei pē ʻa Sīsū Kalaisí ‘oku lava ke fakamoʻui ai ‘a e faʻahinga ‘o e tangatá. Naʻá ne palōmesi ange ‘oku lava ‘e he kakai fakafoʻituituí ‘o maʻu ‘a e ngaahi tāpuaki kotoa ‘o e Fakalelei ‘a Sīsū Kalaisí ‘i heʻenau ngāue ʻaki ‘a e tui ki he fakatomalá. Naʻe tali ‘e ha tokolahi ‘o e kau Sōlamí ‘a e fakatokanga ‘a ‘Amulekí ‘o nau fakatomala, pea nau toe foki ki he kau Nīfaí.

ʻAlamā 33:1–10

‘Oku akoʻi ‘e ‘Alamā ha kulupu ‘o e kau Sōlamí te nau lava ‘o hū ki he ‘Otuá ‘i tuʻa ‘i honau ngaahi falelotú.

Manatuʻi, ‘o hangē ko ia kuo tohi ‘i he ʻAlamā 32, naʻe akoʻi ‘e ‘Alamā ‘a e kau Sōlamí ‘o kau ki hono fie maʻu ke tō ‘a e folofola ‘a e ‘Otuá ‘i honau lotó pea nau ngāue ʻaki ‘a e tui ki he folofola ‘a e ‘Otuá. Lau ‘a e ʻAlamā 33:1, pea feinga ke ʻilo ʻa e ngaahi fehuʻi naʻe maʻu ‘e he kau Sōlamí ‘o kau ki he meʻa naʻe akoʻi ange ‘e ‘Alamā kiate kinautolú.

  1. Hiki ʻi hoʻo tohinoa ako folofolá, ha founga te ke tali ai ‘a e fehuʻi ‘a e kau Sōlamí ‘o kau ki he founga ‘oku totonu ke nau kamata ngāue ʻaki ai ‘enau tuí. Hili ia peá ke ako ‘a e ʻAlamā 33–34, pea fakafehoanaki hoʻo talí mo e meʻa naʻe akoʻi ‘e ‘Alamā mo ‘Amuleki ki he kau Sōlamí.

‘I he kamata tali ʻe ‘Alamā ‘a e ngaahi fehuʻi ‘a e kau Sōlamí, naʻá ne fakatonutonu ai ha fakakaukau hala ‘o kau ki heʻenau lotú, ʻa ē naʻe taʻofi ai kinautolu mei heʻenau fakahoko kakato ‘enau tuí. Lau ‘a e ʻAlamā 33:2, pea feinga ke ʻilo ʻa e fakakaukau hala ko ‘ení. Manatuʻi naʻe ‘ikai fakangofua ‘e he kau Sōlamí ‘a e kakai masiva angé ke nau hū ki honau ngaahi falelotú ‘o hū ai (vakai, ʻAlamā 32:1–3). Fakatatau ki he ʻAlamā 33:2, ko e hā ‘a e meʻa naʻe tala ‘e ‘Alamā ki he kakaí ‘oku totonu ke nau fai ke nau maʻu ai ha tali ke fakatonutonu ‘a e fakakaukau hala ko ‘ení?

Naʻe ngāue ʻaki ‘e ‘Alamā ‘a e ngaahi folofola naʻe tohi ‘e he palōfita ko hono hingoá ko Seinosi, ke fakatonutonu ‘a e ngaahi fakakaukau hala ‘a e kau Sōlamí ‘o kau ki he hū ki he ‘Otuá. Naʻe akoʻi ‘e Seinosi ‘a e kakai ‘o ‘Isilelí ‘i he kuonga ‘o e Fuakava Motuʻá, ka ʻoku hiki ʻene ngaahi kikité ʻi he Tohi ‘a Molomoná pē. Lau ‘a e ʻAlamā 33:3, pea kumi ʻa e foʻi lea naʻe ngāue ʻaki ‘e ‘Alamā ke fakamatalaʻi ‘a e huú.

Fakakaukau ke ke hiki ‘a e tefitoʻi moʻoni ko ‘ení ‘i hoʻo folofolá ‘i he tafaʻaki ‘o e ʻAlamā 33:3 pe ‘i hoʻo tohinoa ako folofolá: Te tau lava ‘o hū maʻu pē ki he ‘Otuá ‘i he lotu.

Lau ‘a e ʻAlamā 33:4–11, pea fakaʻilongaʻi ‘a e meʻa takitaha naʻe hoko ‘a ia naʻe lotu ai ‘a Seinosí. Ko e hā ha meʻa naʻe fai ‘e he ‘Eikí ‘i he taimi kotoa pē naʻe lotu ai ‘a Seinosí? Tā ha laine ‘o fakafehokotaki ‘a e ngaahi meʻa naʻe lotua ‘e Seinosí mo ha ngaahi meʻa tatau ‘e ala hoko ‘i hoʻo moʻuí, koeʻuhí ke tokoniʻi koe ke ke fakatatau ‘a e ngaahi veesi ko ‘ení ki hoʻo moʻuí. (Fili ‘a e ngaahi meʻa ‘oku fekauʻaki lelei taha mo hoʻo moʻuí. ‘Oku ‘ikai ke ‘i ai ha tali ia ‘e tonu pe hala ‘i he meʻa ko ‘ení.)

Ngaahi Tuʻunga Naʻe ‘i ai ‘a Seinosí

Ngaahi Tuʻunga ‘okú Ke ‘i aí

‘I he feituʻu maomaonganoá

‘I he ngāué

Fekauʻaki mo hono ngaahi filí

‘I he lotú

‘I heʻene ngoué

Lotu fakafāmilí

‘I hono falé

‘I he taimi ‘oku ‘ikai te ke ‘ilo ai ‘a e meʻa ke faí, pe ‘okú ke manavahē

‘I loto ʻi hono feituʻu tautauʻanga valá

“I he taimi ‘okú ke ongoʻi tuēnoa aí

‘I he ngaahi fakatahaʻanga lotu ‘o e ‘Eikí

Lotu fakatāutahá

‘I he taimi naʻe kpusi ai ia ki tuʻa mo fehiʻanekinaʻí

‘I ho ngaahi tuʻunga faingataʻa kotoa pē

‘I hono ngaahi faingataʻaʻia kotoa pē

‘I he taimi ‘okú ke faingataʻaʻia ai ‘i ho ngaahi kaungāmeʻá

  1. Tali ‘a e fehuʻi ko ‘ení ‘i hoʻo tohinoa ako folofolá: ‘E tāpuekina fēfē hoʻo moʻuí kapau te ke lotu ‘i he ngaahi meʻa kotoa pē ‘oku hoko ko ‘ení? Hiki haʻo taumuʻa fakataautaha ki ha founga te ke lava ai ‘o lotu tuʻo lahi ange.

Fakakaukau ke ke fakaʻilongaʻi ‘a e ngaahi kupuʻi lea ‘i he ʻAlamā 33:4–5, 8–9 ‘a ia ‘oku fakahā ai ‘a e ‘aloʻofa ‘a e ‘Otuá, pea fakalaulauloto ki he founga ‘oku lava ‘e he lotu tuʻo lahi angé ‘o tokoniʻi koe ke ke ongoʻi ‘a e ‘aloʻofa mo e ‘ofa ‘a e ‘Otuá. Kumi ki ha ‘uhinga ‘oku lava ke hoko ai ‘a e ‘aloʻofa ko ‘ení, ‘i he hoko atu hoʻo ako ‘a e ʻAlamā 33.

ʻAlamā 33:11–23

‘Oku akoʻi ‘e ‘Alamā ‘a e kau Sōlamí ke nau tui kia Sīsū Kalaisi.

ʻĪmisi
Ko e Kalusefaí

Ko e ‘uhinga ‘e taha naʻe faingataʻaʻia ai ha kau Sōlami ‘e niʻihi ke nau ‘iloʻi pe te nau hū fēfē ki he ‘Otuá, koeʻuhí ko e ‘ikai te nau ‘iloʻi ko Sīsū Kalaisi ‘oku totonu ke nau tui ki aí. Naʻe ‘ikai mahino kiate kinautolu pe te nau tui ki Hono tuʻunga ‘i he palani ‘o e fakamoʻuí (vakai, ʻAlamā 33:14). Lau ‘a e ʻAlamā 33:12–16, ‘a ia naʻe fakamatala ai ‘a ‘Alamā ‘o kau ki he ngaahi akonaki ‘a Seinosí, peá ne toki fakamatalaʻi ange ‘a e ngaahi lea ‘a Seinokí, ‘a ia ko ha palōfita ia ‘e taha ‘o e Fuakava Motuʻá. Kumi ki he ngaahi tāpuaki naʻe fakahā ange ‘e ‘Alamā te tau maʻu tuʻunga ‘ia Sīsū Kalaisí. Te ke lava ‘o fakaʻilongaʻi ‘a e kupuʻi lea “koeʻuhi ko ho ‘Aló” ‘i he taimi kotoa pē ‘oku ‘asi aí. ‘Oku tau ako mei he ngaahi veesi ko ‘ení ‘a e foʻi moʻoni ko ‘ení: ʻOku tau maʻu ‘a e ‘aloʻofa ‘a e Tamai Hēvaní, kau ai hono fakamolemoleʻi ‘o ‘etau ngaahi angahalá, koeʻuhi ko e Fakalelei ‘a Sīsū Kalaisí. Fakalaulauloto ki he ngaahi ‘aloʻofa kuo foaki mai kiate koe ‘e he Tamai Hēvaní, ‘a ia ‘oku kau ai ‘a e poto ke ke lava ‘o fakatomala pea fakamolemoleʻi hoʻo ngaahi angahalá, koeʻuhí ko e Fakalelei ‘a e Fakamoʻuí.

Naʻe ‘ikai ngata pē ‘i hono fakamanatuʻi ‘e ‘Alamā ki he kau Sōlamí ‘a e ngaahi akonaki ‘a Seinosi mo Seinokí, ka naʻá ne toe fakamanatuʻi foki kiate kinautolu ha taimi ‘a ia naʻe akoʻi ai ‘e Mōsese ‘o kau ki he Fakalelei ‘a e Fakamoʻuí. Naʻe uʻu ‘a e kakaí ‘e ha fanga ngata kona lolotonga ‘a e ‘i he toafá ‘a Mōsese mo e fānau ‘a ‘Isilelí. Pea naʻe fekau ‘e he ‘Eikí kia Mōsese ke ne ngaohi ha ngata mei he palasá, pea haʻi ia ki ha ‘akau, pea fekau ki he kakai ‘Isileli kuo uʻu ‘e ha ngatá ke nau sio ki ai. Naʻe hoko ‘a e ngata palasa ‘i he funga ‘akaú ko ha “fakataipe” pe tatau ia ‘o Sīsū Kalaisi ‘i he funga kolosí (vakai, ʻAlamā 33:19).

ʻĪmisi
Ko Mōsese mo e Ngata Palasá

Lau ‘a e ʻAlamā 33:19–20, pea feinga ke ʻiloʻi ʻa e meʻa naʻe hoko ki he kau ‘Isileli naʻa nau fili ke nau sio ki he ngata palasá ‘i he taimi naʻe uʻu ai kinautolú mo e meʻa naʻe hoko kiate kinautolu naʻa nau fili ke ʻoua te nau sio ki aí.

Fakalaulauloto ki ha ngaahi tali ki he ongo fehuʻi ko ‘ení: Ko e hā ha meʻa ‘oku akoʻi mai ‘e he fakamatala ki he kakai ‘Isilelí mo e ngata palasá ‘o kau ki he meʻa kuo pau ke tau fai ke fakamoʻui fakalaumālie ai kitautolú? Ko e hā ha meʻa te ke fai ke ke sio ai ki he Fakamoʻuí koeʻuhí ke Ne lava ‘o tokoniʻi fakalaumālie koe?

  1. Tali ‘a e fehuʻi ko ‘ení ‘i hoʻo tohinoa ako folofolá: Ko e hā ha ngaahi founga pau te ke lava ai ‘o sio kia Sīsū Kalaisi ‘i hoʻo moʻuí ‘i he ‘aho kotoa pē?

Lau ‘a e ʻAlamā 33:22–23, pea fakaʻilongaʻi ‘a e meʻa ‘oku fie maʻu ke tau tui ki ai ‘o kau kia Sīsū Kalaisí kae lava ke tau ngāue ʻaki ‘etau tui kiate Iá.

ʻAlamā 34:1–14

‘Oku akoʻi ‘e ‘Amuleki ‘a e kau Sōlamí ‘o kau ki he Fakalelei ‘a Sīsū Kalaisí.

Naʻe ʻomi ʻe he fakamoʻoni ‘a ‘Amuleki ki he kau Sōlamí, ‘o hangē ko hono tohi ‘i he ʻAlamā 34, ha fakamoʻoni hono ua ki he fakamoʻoni ‘a ‘Alamā kia Sīsū Kalaisí. Lau ‘a e konga ‘o e fakamoʻoni ‘a ‘Amulekí ‘a ia ‘oku maʻu ‘i he ʻAlamā 34:8–9, pea fakakaukau ke ke fakaʻilongaʻi ‘a e meʻa naʻe akoʻi ‘e ‘Amuleki ‘o kau ki hono fie maʻu ‘o e Fakalelei ‘a Sīsū Kalaisí. Fakalaulauloto ki he fehuʻi ko ‘ení: Naʻe mei fēfē nai ‘eku moʻuí kapau naʻe ʻikai hāʻele mai ‘a Sīsū Kalaisi ‘o fakahoko Hono fatongia funganí?

Lau ‘a e ʻAlamā 34:10–14, pea feinga ke ʻiloʻi ʻa e ngaahi kupuʻi lea ‘oku kau ai ‘a e foʻi lea ko e taʻe fakangatangata mo e taʻengata. Hiki ‘a e foʻi moʻoni ko ‘ení ki hoʻo folofolá pe ʻi hoʻo tohinoa ako folofolá: ʻOku ‘omi ‘e he Fakalelei taʻe fakangatangata mo taʻengata ‘a Sīsū Kalaisí ‘a e fakamoʻuí ki he faʻahinga kotoa ‘o e tangatá.

Naʻe akoʻi ‘e Pīsope Lisiate G. ‘Etisilī ‘o e Kau Pīsopeliki Pulé ‘a e meʻa ko ‘ení ke tokoni ke mahino kiate kitautolu ‘a e founga ‘oku taʻe fakangatangata mo taʻengata ai ‘a e Fakaleleí: “ʻI heʻeku lea ʻo kau ki he Fakalelei ‘a Kalaisí, ‘oku ou saiʻia ‘i he fakaʻuhinga ‘a e tikisinalí ‘oku taʻe fakangatangata mo taʻengata ia koeʻuhí he ‘oku ou tui ‘okú na fakamatalaʻi totonu mai ‘a e meʻa naʻe ‘uhinga ki ai ‘a e ‘Otuá. ‘Oku taʻe fakangatangata: ‘ʻOku ‘ikai ke ‘i ai hano ngaahi ngataʻanga pe ngaahi fakangatangata.’ Pea ko e ‘uhinga ‘o e taʻengatá: ‘ʻOku ‘ikai ke ‘i ai hano kamataʻanga pe ngataʻanga’ (The American Heritage Dictionary of the English Language, 4th ed. [2000], “infinite,” “eternal,” 898, 611)” (“For Thy Good,” Ensign, May 2002, 66).

  1. Tali ‘a e ngaahi fehuʻi ko ʻení ‘i hoʻo tohinoa ako folofolá:

    1. Ko e hā ha ngaahi founga ‘oku lava ai ke taʻe fakangatangata mo taʻengata ‘a e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí?

    2. ‘Oku fakatupulaki fēfē ‘ete fakahoungaʻi ‘a e Fakamoʻuí ‘e heʻete ‘iloʻi ‘oku taʻe fakangatangata mo taʻengata ‘a e Fakaleleí? ‘Oku fakatupulaki fēfē ai ‘ete tui kiate Iá?

ʻAlamā 34:15–41

‘Oku akoʻi ‘e ‘Amuleki ʻa e founga ke maʻu ai ‘a e ngaahi tāpuaki ‘o e Fakaleleí.

Lau ‘a e ʻAlamā 34:15–17 ke ‘iloʻi ‘a e meʻa naʻe akoʻi ʻe ʻAmuleki ki he kau Sōlamí naʻe fie maʻu ke nau fai ke maʻu ai ‘a e ngaahi tāpuaki ‘oku finangalo ‘a e Fakamoʻuí ke foaki mai kiate kitautolu ‘i Heʻene Fakaleleí. Hiki ‘a e foʻi moʻoni ko ‘ení ki hoʻo folofolá pe tohinoa ako folofolá: Kuo pau ke tau ngāue ʻaki ‘a e tui ki he fakatomalá kae lava ke tau maʻu ‘a e ngaahi tāpuaki kakato ‘o e Fakaleleí.

Lau ‘a e lea ko ʻeni ʻa Palesiteni Tieta F. ʻUkitofa ʻo e Kau Palesitenisī ʻUluakí:

ʻĪmisi
Palesiteni Dieter F. Uchtdorf

“ʻOku tau fie maʻu ha tui mālohi kia Kalaisi kae lava ke tau fakatomala. … Kapau ‘oku tau tui ‘oku afioʻi ‘e he ‘Otuá ‘a e me’a kotoa pē, pea ‘oku ‘ofa, mo ‘aloʻofa, te tau lava leva ‘o falala taʻe veiveiua kiate Ia ke maʻu hotau fakamoʻuí. ‘E liliu ‘e he tui kia Kalaisí ‘a ‘etau ngaahi fakakaukaú, ngaahi tuí, mo hotau ngaahi ‘ulungaanga ko ia ‘oku ‘ikai hoa mo e finangalo ‘o e ‘Otuá.

“ʻOku fakafoki kitautolu ‘e he fakatomala moʻoní ke tau fai ‘a e meʻa ‘oku totonú. … Ko hono ‘uhinga ‘o e fakatomalá ko ha liliu ia ‘o e fakakaukaú mo e lotó—‘oku tau taʻofi hono fai ‘o e ngaahi meʻa ‘oku halá, pea tau kamata ke fai ‘a e ngaahi meʻa ‘oku totonú. ‘Okú ne ‘omi kiate kitautolu ha tōʻonga fakakaukau foʻou ki he ‘Otuá, kiate kita, mo e moʻuí fakakātoa” (“Point of Safe Return,” Ensign pe Liahona, Mē 2007, 100).

  1. Tali ‘a e fehuʻi ko ‘ení ‘i hoʻo tohinoa ako folofolá: ‘Oku tau ngāue ʻaki fēfē ‘a e tui kia Sīsū Kalaisí ‘i heʻetau fakatomalá?

Lau ‘a e ʻAlamā 34:17–27, pea kumi ki he meʻa naʻe akoʻi ‘e ‘Amuleki ‘o kau ki he taimi ‘oku totonu ke tau lotu aí mo e meʻa ‘oku totonu ke tau lotuá. ‘Okú ke pehē naʻe tokoniʻi fēfē ‘e he akonaki ko ‘ení ‘a e kau Sōlamí, ‘a ia naʻa nau pehē ‘oku totonu ke nau hū tuʻo taha pē ‘i he uiké? Fili ha veesi ‘e taha ‘okú ke pehē te ne tokoniʻi makehe koe. Fakakaukau ki ha founga te ke lava ai ‘o muimui ki he akonaki fekauʻaki mo e lotú ‘i he veesi ko ‘ení ‘i he uike ka hokó.

Naʻe akoʻi ‘e ‘Amuleki ‘oku totonu ke tau loto fiemālie ke tali ‘a e ngaahi tāpuaki ‘o e Fakalelei ‘a e Fakamoʻuí ‘i heʻetau fakatomala mei heʻetau ngaahi angahalá ‘i he taimí ni, kae ‘ikai tatali ke toki fakatomala ‘amui ange. Lau ‘a e ʻAlamā 34:30–35, pea laineʻi ‘a e ngaahi foʻi lea pe kupuʻi lea ‘oku nau fakahā mai ‘oku totonu ke ‘oua te tau toloi ‘etau fakatomalá. Kumi ‘i he veesi 31, ki he tāpuaki naʻe pehē ‘e ‘Amuleki ‘e maʻu ‘e kinautolu ‘oku nau fili ke nau fakatomala leva he taimi ní. Toe lau fakalelei ‘a e veesi 32, hili ia peá ke fakakaukau: Ko e hā ha founga ‘e lava ai ‘e he veesi ko ‘ení ‘o tokoniʻi au ‘i he anga ‘o ‘eku moʻuí ‘i he ‘aho takitaha?

Fakamanatu ‘a e ʻAlamā 34:33, pea fakakaukau ki he lea ko ‘eni ‘a Palesiteni Siosefa Filitingi Sāmitá: “Ko e fakatoloí ‘i hono fakahoko ia ki he ngaahi tefitoʻi moʻoni ‘o e ongoongoleleí, ‘okú ne kaihaʻasi meiate kitautolu ‘a e moʻui taʻengatá ‘a ia ko e moʻui ia ‘i he ‘ao ‘o e Tamaí mo e ‘Aló. ‘Oku ʻi ai ha tokolahi ‘iate kitautolu, kau ai mo e kāingalotu ‘o e Siasí, ‘oku nau pehē ‘oku ‘ikai ha fie maʻu ia ke tauhi leva ‘a e ngaahi tefitoʻi moʻoni ‘o e ongoongoleleí mo tauhi ‘a e ngaahi fekaú” (ʻi he Conference Report, April 1969, 121).

ʻAlamā 35

‘Oku nofo ‘a e kau Sōlami naʻe fakatomalá mo e kau Nīfaí

Naʻe tali ‘e ha tokolahi ‘o e kau Sōlamí ‘a e fakatokanga ‘a ‘Amuleki ke ‘oua ‘e fakatoloi ‘enau fakatomalá, pea naʻa nau fakatomala mo liliu leva ‘enau moʻuí. Naʻe kapusi kinautolu ‘e he kau pule ‘o e kau Sōlamí mei honau fonuá, pea naʻe haʻu ‘a e kakai ko ‘ení ki he fonua ko Selesoní pea naʻe talitali lelei ai kinautolu ‘e he kakai ‘o ‘Āmoní—‘a ia ‘oku toe ui foki ko e kau ‘Anitai-Nīfai-Lihaí (vakai, ʻAlamā 35:6–7). Naʻe ‘ita ‘a e kau Sōlami fai angahalá mo e kau Leimaná koeʻuhí ko hono tali ‘e he kakai ‘o ‘Āmoní ‘a e kau Solami kuo fakatomalá, pea nau kamata ke fai ha ngaahi teuteu ki he tau mo e kau Nīfaí (vakai, ʻAlamā 35:8–11).

  1. Hiki ‘a e fakamatala ko ‘ení ʻi hoʻo tohinoa ako folofolá ‘i lalo ‘i he ngaahi ngāue ke fai he ‘aho ní:

    Kuó u ako ‘a e ʻAlamā 33–35 peá u fakakakato ‘a e lēsoni ko ‘ení ‘i he (‘ahó).

    Ko e ngaahi fehuʻi, fakakaukau, mo e ngaahi mahino makehe ‘oku ou fie vahevahe mo ʻeku faiakó:

Paaki