Seminelí
‘Iuniti 11: ‘Aho 2, Mōsaia{nb}3


‘Iuniti 11: ‘Aho 2

Mōsaia 3

Talateú

Naʻe fakahā ‘e he Tuʻi ko Penisimaní ‘i he hoko atu ‘ene lea ki hono kakaí, ‘o ne tala kiate kinautolu naʻe lea mai ha ‘āngelo kiate ia ‘o kau ki he ngāue fakafaifekau ‘a Sīsū Kalaisí. Naʻe fakamoʻoniʻi ‘e he Tuʻi ko Penisimaní, ‘oku lava ke maʻu ‘e kinautolu kuo nau fai angahalá ‘a e fakamoʻuí, kapau te nau tui kia Sīsū Kalaisi mo fakatomala. Naʻá ne toe akoʻi foki, ‘e lava ha taha ‘o ikunaʻi ‘a e tangata fakakakanó tuʻunga ‘i he Fakalelei ‘a Sīsū Kalaisí, kapau te ne fakavaivai ki he ngaahi fakahinohino ‘a e Laumālie Māʻoniʻoní.

Mōsaia 3:1–10

‘Oku fakahā ‘e he Tuʻi ko Penisimaní ‘a e ngaahi lea ‘a ha ‘āngelo ‘o kau ki he Fakaleleí

ʻĪmisi
Cups

Kumi ‘i hoʻo ako ‘a e Mōsaia 3, ki he tupuʻanga ‘o e “ngaahi ongoongolelei ‘o e fiefia lahi” (Mōsaia 3:3).

Lau ‘a e Mōsaia 3:1–5, pea kumi ki he meʻa naʻe fakahā ‘e he ‘āngeló ki he Tuʻi ko Penisimaní. Naʻe fakahā ange ‘e he āngeló ‘oku ʻi ai ha ‘uhinga ki he kakai ‘o e Tuʻi ko Penisimaní ke nau fiefia pea fonu ‘i he fiefia lahi.

Ko e hā ha meʻa ‘i he pōpoaki ‘a e ʻāngeló te ne lava ‘o fakafonu ‘a e kau Nīfaí ‘aki ‘a e fiefiá?

Lau ‘a e Mōsaia 3:5–10, pea fakaʻilongaʻi ‘a e ngaahi foʻi lea pe ngaahi kupuʻi lea ‘oku kau ki he Fakamoʻuí mo ‘Ene ngāue fakafaifekaú ‘a ia te nau tokoniʻi koe ke ke fakahoungaʻi lahi ange ‘a e ngāue fakafaifekau ‘a e Fakamoʻuí ‘i he moʻui fakamatelié.

  1. Fili ha kupuʻi lea ‘e ua naʻá ke fakaʻilongaʻi, peá ke hiki ha kiʻi fakamatala ʻi hoʻo tohinoa ki he ako folofolá ‘o kau ki ha meʻa ‘okú na akoʻi atu, ke tokoniʻi koe ke ke ‘iloʻi mo fakahoungaʻi lahi ange ‘a e ngāue fakafaifekau ‘a e Fakamoʻuí.

‘Oku lahi ha ngaahi tokāteline mo e ngaahi tefitoʻi moʻoni ‘oku akoʻi ‘i he Mōsaia 3:5–10. Ko e taha ‘o e meʻa mahuʻinga taha ‘iate kinautolú, ko e: Naʻe mamahi ‘a Sīsū Kalaisí koeʻuhí ke lava ‘o fakahaofi kitautolu mei heʻetau ngaahi angahalá. Fakakaukau ke ke hiki ‘a e tokāteline ko ‘ení ki hoʻo folofolá ‘i he tafaʻaki ‘o e Mōsaia 3:7–9.

Hili hoʻo lau ‘a e Mōsaia 3:7–9, lau ‘a e Luke 22:44 mo e Tokāteline mo e Ngaahi Fuakava 19:16–18. Ko e hā ha mahino makehe ‘oku ‘omi ‘e he Mōsaia 3? ‘Oku tokoniʻi fēfē kitautolu ‘e he Mōsaia 3 ke tau houngaʻia ʻi he meʻa naʻe hoko ki he Fakamoʻuí?

Lau ‘a e fakamatala ko ‘eni meia ‘Eletā Sēmisi E. Talamesi ‘o e Kōlomu ‘o e Kau ʻAposetolo ‘e Toko Hongofulu Mā Uá, ‘o kau ki he mamahi ‘a e Fakamoʻuí ‘i he Ngoue ‘o Ketisemaní:

ʻĪmisi
ʻEletā James{nb}E. Talmage

“ʻOku ‘ikai faʻa aʻusia ‘e he ‘atamai ‘oku fakangatangatá, ‘a hono lahi mo hono tupuʻanga ‘o e mamahi ‘a Kalaisí. … Naʻá Ne fefaʻuhi mo toʻe ‘i hono fuʻu mamafa lahi pehē ‘o e kavenga he ʻikai lava ‘e ha taha kuo moʻui ‘i he māmaní ‘o fuesia. Naʻe ‘ikai ko ha mamahi fakasino, pe faingataʻaʻia fakaʻatamai pē, ‘a ia naʻe tupu ai ‘ene faingataʻaʻia mo e mamahi lahi ne tupu ai ‘a e tafe mai ‘a e taʻataʻá ‘i he ava kotoa ‘o e kilí, ka ko ha mamahi fakalaumālie lahi foki ia ‘i he laumālié, ‘a ia ko e ‘Otuá pē te Ne lava ‘o kātakiʻí. … Naʻe fepaki pea ikunaʻi ‘e Kalaisi ‘i he houa ‘o e mamahi lahi ko iá ‘a e ngaahi fakamamahi kotoa pē naʻe lava ‘e Sētane, ʻa ia ko e “ʻeiki ‘o e māmani” ko ‘ení [Sione 14:30] ‘o fakatupú …

“Naʻe toʻo ‘e he Fakamoʻuí kiate Ia hono mamafa ‘o e kavenga ‘o e ngaahi angahala ‘a e faʻahinga kotoa ‘o e tangatá meia ‘Ātama ‘o aʻu ki he ngataʻanga ‘o e māmaní, ‘a ia naʻe hoko tonu pea fakamamahi hono moʻoní, pea ‘oku ‘ikai faʻa makupusi ‘e he fakakaukau ‘a e tangatá” (Jesus the Christ, 3rd ed. [1916], 613).

  1. Hiki ʻi hoʻo tohinoa ki he ako folofolá ha fakamatala ki ha meʻa naʻá ke aʻusia ‘a ia naʻá ne tokoniʻi koe ke ke ‘iloʻi ko Sīsū Kalaisi ‘a e Fakamoʻuí. ‘Oku tānaki fēfē mai ‘e he meʻa naʻá ke aʻusia ko ‘ení ha fiefia ki hoʻo moʻuí?

Mōsaia 3:11–27

‘Oku fakamatalaʻi ‘e he Tuʻi ko Penisimaní ‘a e founga ki hono ikunaʻi ‘o e tangata fakakakanó.

‘I he hoko atu hono akoʻi ‘e he Tuʻi ko Penisimaní ‘a hono kakaí, naʻá ne akoʻi kiate kinautolu ‘a e founga ‘oku tāpuekina ai ‘e he Fakaleleí ‘a e fānau ‘a e ‘Otuá. Naʻá ne toe akoʻi foki kiate kinautolu ‘a e founga te tau lava ai ‘o ikunaʻi ‘a e tangata fakakakanó pea tau hoko ko e Kau Māʻoniʻoni tuʻunga ‘i he Fakalelei ‘a e Fakamoʻuí.

ʻĪmisi
Ko e Tāpuakiʻi ‘e Sīsū ‘a e ‘Ofefine ‘o Sailosí

Lau ‘a e ngaahi potufolofola ko ‘ení koeʻuhí ke mahino ange kiate koe ‘a e founga ‘oku tāpuekina ai ‘e he Fakaleleí ‘a e fānau ‘a e ‘Otuá, pea hiki hano kiʻi fakamatala nounou ‘o e falukunga kakai ‘oku fakamoʻoniʻi ‘e he veesi ko iá ‘e tāpuekina ‘e he Fakalelei ‘a Sīsū Kalaisí.

‘Oku mahuʻinga ke ‘iloʻi, neongo naʻe fai ‘e Sīsū Kalaisi ‘a e fakalelei ki he ngaahi angahala ‘a kinautolu ‘oku ʻikai te nau ‘ilo ‘a e ongoongoleleí—ʻa kinautolu ‘oku nau mate ‘i he taʻe ʻiló—ka kuo pau pē ke nau fakatomala pea ngāue ʻaki ‘a e tui kia Sīsū Kalaisí ‘i he maama ‘o e ngaahi laumālié kae toki lava ‘o fakamoʻui ‘a kinautolu (vakai, T&F 131:6; 138:31–34). Ko e tahá, kuo ‘osi fakahā mai ‘e he ‘Eikí ‘oku taʻehalaia ‘i he ‘ao ‘o e ‘Otuá ‘a e fānau ‘oku fanauʻi maí, pea ‘oku ‘ikai maʻu ‘e Sētane ha mālohi ke ‘ahiʻahiʻi kinautolu. ‘Oku fakahaofi ‘a e fānau īkí ‘i he Fakalelei ‘a Sīsū Kalaisí pea ‘ikai fie maʻu ke nau fakatomala pe papitaiso, kae ‘oua kuo nau aʻu ki honau taʻu valú, ‘a ia ‘oku ala ‘ekeʻi ai meiate kinautolu ‘a e ngaahi meʻa ‘oku nau faí. (vakai, Molonai 8:8–15; T&F 29:46–47; 137:10).

Kuo pau ke tau ngāue ki he ‘ilo ‘oku tau maʻu ki he ongoongolelei ‘a Sīsū Kalaisí. Lau ‘a e Mōsaia 3:12–13, pea laineʻi ‘a e ngaahi foʻi lea mo e ngaahi kupuʻi lea ‘oku nau akoʻi mai ‘oku lava ‘o fakahaofi kitautolu mei heʻetau ngaahi angahalá ‘i heʻetau ngāue ʻaki ‘a e tui kia Sīsū Kalaisí pea fakatomala.

Fakakaukau ki he ‘īmisi ‘o e ipu naʻe fakafonu ‘aki ‘a e “fiefiá.” Manatu ki he ngaahi lea ‘a e ‘āngeló ‘i heʻene fakahā mai ‘oku maʻu ‘a e fiefiá ‘i hono ‘iloʻi ‘a e misiona mo e Fakalelei ‘a e Fakamoʻuí (vakai, Mōsaia 3:4–5). Lau ‘a e Mōsaia 3:24–27 ke mahino kiate koe hono fehangahangai ‘o e ‘īmisi ko ‘ení. Laineʻi ‘a e meʻa ‘e inu ‘e kinautolu ‘okuʻikai ke nau fili ke fakatomalá ‘i he ‘aho ‘o e fakamāú.

Ko e hā ‘a e meʻa ‘e hoko kiate kinautolu ‘oku nau fili ke ‘oua te nau ngāue ʻaki ‘a e tui kia Sīsū Kalaisí pea fakatomalá.

Hili hono akoʻi ‘e he Tuʻi ko Penisimaní ‘a hono kakaí ‘o kau ki he Fakalelei ‘a e Fakamoʻuí mo e fie maʻu ke fakatomala pea maʻu mo e tui ki he Fakamoʻuí, naʻá ne akoʻi leva hono kakaí ki he founga ke nau liʻaki ai ‘a e konga angahalaʻia ‘o honau natulá pea nau hoko ko e Kau Māʻoniʻoni tuʻunga ‘i he Fakaleleí.

Lau ‘a e Mōsaia 3:19, pea feinga ke ʻiloʻi ha ngaahi foʻi lea pe ngaahi kupuʻi lea ‘oku ‘ikai mahino kiate koe hono ‘uhingá. ‘E ‘aonga kapau te ke hiki ha fakaʻuhinga ‘e tolu ki hoʻo folofolá ‘i he tafaʻaki ‘o e veesi ko iá. Ko e “tangata fakakakanó” ko ha tokotaha ia ‘okú ne fili ke tataki ia ‘e heʻene ngaahi manakó, ngaahi holí, mo e ngaahi uʻa fakaekakanó, kae ‘ikai ko e ngaahi ueʻi ‘a e Laumālie Māʻoniʻoní. Ko hono ‘uhinga ‘o e “fakavaivaí” ko e moʻulaloa ki ha taha pe ha meʻa. Ko e “ngaahi fakahinohinó” ko ha ngaahi fakaafe fakatoʻoaloto pe fakafiefia ia. Ko e Mōsaia 3:19 ko ha veesi fakataukei folofola ia. Te ke lava ‘o fakaʻilongaʻi ia ‘i ha founga ‘oku mahinó koeʻuhí ke faingofua haʻo kumi ki ai ‘i he kahaʻú.

  1. Hiki ‘a e ‘uluʻi tohi “Ke Liʻaki ‘a e Tangata Fakakakanó” ‘i hoʻo tohinoa ki he ako folofolá. Hiki ha lisi ‘i lalo ‘i he ‘uluʻi tohi ko ‘ení ‘o e ngaahi meʻa naʻe akoʻi ‘i he Mōsaia 3:19 kuo pau ke tau fai ke tau ikunaʻi ‘a e “tangata fakakakanó.” Siakaleʻi ha ngāue ‘e taha ‘okú ke ongoʻi ‘oku mahuʻinga taha kiate koe ke ke ngāue ki ai ‘i he taimí ni. Fokotuʻu ha palani ke ke fakahoko ai ‘a e ngāué ni.

Ko e taha ‘o e ngaahi tefitoʻi moʻoni ‘oku akoʻi ‘i he Mōsaia 3:19 kapau te tau talangofua ki he ngaahi fakahinohino ‘a e Laumālie Māʻoniʻoní, te tau lava ‘o ikunaʻi ‘a e tangata fakakakanó ‘i he Fakalelei ‘a Kalaisí.

Fakamatalaʻi ‘i hoʻo fakalea pē ‘aʻau, pe ko e hā hono ‘uhinga ‘o e talangofua “ki he ngaahi fakahinohino ‘a e Laumālie Māʻoniʻoní”?

Lau ‘a e fakamatala ko ‘eni meia ‘Eletā Niila A. Mekisuele ‘o e Kōlomu ‘o e Kau ‘Aposetolo ‘e Toko Hongofulu Mā Uá ‘o kau ki hono liʻaki ‘o e tangata fakakakanó: “ʻOku mahuʻinga ‘a e māʻoniʻoni, moihū, mo e ako fakatāutaha ‘a e folofolá ki hono ‘[liʻaki] ʻo e tangata fakakakanó’ (Mōsaia 3:19)” (“The Tugs and Pulls of the World,” Ensign, Nov. 2000, 36).

  1. Tali ‘a e fehuʻi ko ‘ení ‘i hoʻo tohinoa ki he ako folofolá: Ko e hā ha ngaahi founga ‘okú ke feinga ai ke ke talangofua ki he ngaahi fakahinohino ‘a e Laumālie Māʻoniʻoní ‘i hoʻo moʻuí?

  2. Ko e hā ha meʻa te ke lava ‘o fai ke ke talangofua kakato ai ki he “ngaahi fakahinohino ‘a e Laumālie Māʻoniʻoní” ‘i hoʻo moʻuí? Hiki haʻo taumuʻa ʻi hoʻo tohinoa ki he ako folofolá ke tokoniʻi koe ke ke fakalakalaka ‘i he tafaʻaki ko ‘ení ‘i he uiké ni. Te ke lava ‘o fakakaukau ke ke ngāue ki ha taha ‘o e ngaahi ‘ulungaanga ‘oku nau tokoniʻi kitautolu ke tau hoko ‘o hangē ha tamasiʻi siʻí ‘a ia ‘oku fokotuʻu mai ‘i he Mōsaia 3:19—hangē ko ‘ení, ko ‘etau hoko ‘o angavaivai, angamalū, loto-fakatōkilalo, faʻa kātaki, fonu ‘i he ‘ofa, pea loto fiemālie ke fakavaivai ‘i he meʻa kotoa pē ʻoku ‘afioʻi ‘e he ‘Eikí ‘oku lelei ke [ke] faí.”

  3. Hiki ʻi hoʻo tohinoa ki he ako folofolá ha ngaahi faingataʻa ‘e niʻihi ‘i hoʻo moʻuí ‘a ia ‘okú ne taʻofi koe mei haʻo talangofua ki he ngaahi fakahinohino ‘a e Laumālié.

ʻĪmisi
scripture mastery icon
Fakataukei Folofolá— Mōsaia 3:19

  1. ‘E tokoniʻi koe ke ke manatuʻi pe ako maʻuloto ‘a e Mōsaia 3:19, kapau te ke lau tuʻo tolu ia. ‘E tokoni hoʻo toutou lau iá ke ke maheni ange mo e fakalea mo e kakano ‘o e vēsí. Ka hili hoʻo fai ‘ení, ‘ahiʻahi hiki ‘a e meʻa kotoa te ke lava ‘o manatuʻí, pe ngaahi fakakaukau kotoa ‘i he vēsí ʻi hoʻo tohinoa ki he ako folofolá, pea ‘oua te ke toe sio ki hoʻo folofolá. ‘Ahiʻahi lau maʻuloto leʻo lahi ‘a e vēsí ‘i ha ngaahi taimi kehekehe, hangē ko haʻo luelue, fakamālohisino, pe teuteu ke mohe. Kapau te ke fai ‘eni ‘i ha ngaahi ‘aho hokohoko, ‘e tokoni ia ki hoʻo ako maʻuloto ‘a e vēsí pea manatuʻi mo e ngaahi tefitoʻi moʻoni mahuʻinga ‘i he veesi ko ‘ení.

  2. Hiki ‘a e fakamatala ko ‘ení ‘i lalo ‘i he ngaahi ngāue ke fai he ‘aho ní ‘i hoʻo tohinoa ki he ako folofolá:

    Kuó u ako ‘a e Mōsaia 3 peá u fakakakato ‘a e lēsoni ko ‘ení ‘i he (‘ahó).

    Ko e ngaahi fehuʻi, fakakaukau, mo e ngaahi mahino makehe ‘oku ou fie vahevahe mo ʻeku faiakó:

Paaki