Oppiaihe 23

Oppi ja liitot 18:17–47

Johdanto

Joseph Smith sai tämän ilmoituksen itseään, Oliver Cowderya ja David Whitmeriä varten kesäkuussa 1829. Kutsuttuaan Oliverin ja Davidin julistamaan parannusta Vapahtaja opetti heille, miten tärkeää heidän on ottaa päälleen Hänen nimensä. Hän mainitsi kahdentoista apostolin tulevasta kutsumisesta ja siitä, että heillä olisi halu ottaa päälleen Jeesuksen Kristuksen nimi ”täysin vilpittömin sydämin” (OL 18:27). Sitten Herra antoi Oliver Cowderylle ja David Whitmerille vastuullisen tehtävän etsiä miehiä, jotka voisivat toimia kahdentoista koorumin jäseninä.

Opetusehdotuksia

Oppi ja liitot 18:17–25

Jeesus Kristus opettaa, että Hänen nimensä on ainoa nimi, jonka kautta me voimme pelastua

Kehota yhtä tai kahta oppilasta kirjoittamaan taululle sukunimensä. Esitä heille seuraavat kysymykset:

• Mitä sukunimenne teille merkitsee?

• Mitä etuoikeuksia ja velvollisuuksia sukunimenne tuo mukanaan? (Mahdollisia etuoikeuksia: paikan, jossa asua, perheen rakkauden, turvaa ja varttumisen kirkon piirissä. Mahdollisia velvollisuuksia: auttaa kodin pitämisessä turvallisena, kohdella perheenjäseniä kunnioittavasti, tehdä kotiaskareita ja tuottaa suvun nimelle kunniaa.)

Muistuta oppilaille, että Herra kutsui Oliver Cowderyn ja David Whitmerin huutamaan parannusta (ks. OL 18:6, 9, 14). Selitä, että kun Herra oli antanut heille tämän käskyn, Hän puhui heille etuoikeuksista ja velvollisuuksista, jotka liittyvät siihen, että ottaa päälleen Hänen nimensä.

Jäljennä taululle seuraava taulukko, mutta älä kirjoita alarivin ruuduissa olevia vastauksia. Kehota oppilaita jäljentämään taulukko seminaarimuistivihkoonsa tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaansa. Kehota sitten oppilaita lukemaan itsekseen OL 18:17–25 ja katsomaan, mitä etuoikeuksia ja velvollisuuksia saamme ottaessamme päällemme Jeesuksen Kristuksen nimen. Pyydä heitä kirjoittamaan taulukon alarivin ruutuihin, mitä he löytävät.

Etuoikeudet	Velvollisuudet
Saamme Pyhän Hengen ja opetusta Häneltä Kutsumme muita menemään kasteelle ja kestämään loppuun asti Saamme pelastuksen Isän valtakunnassa	Uskon, toivon ja rakkauden tunteminen Taistelun välttäminen muita kirkkoja vastaan Totuuden puhuminen vakavasti Parannuksen tekeminen ja kestäminen loppuun asti

• Miksi meidän on kohdan OL 18:23 mukaan tärkeää ottaa päällemme Jeesuksen Kristuksen nimi? (Oppilaiden tulee huomata seuraava oppi: Jeesuksen Kristuksen nimi on ainoa nimi, jonka kautta me voimme pelastua. Voit ehdottaa, että oppilaat merkitsevät tämän totuuden pyhiin kirjoituksiinsa.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin M. Russell Ballardin seuraavat sanat. Pyydä luokan jäseniä kuuntelemaan vanhin Ballardin neuvoja siitä, kuinka meidän tulee ottaa päällemme Jeesuksen Kristuksen nimi:

”Kasteen vesissä me otamme päällemme Kristuksen nimen. Me uusimme sen kasteen vaikutuksen joka viikko nauttiessamme sakramentin, mikä on merkkinä halukkuudestamme ottaa päällemme Hänen nimensä ja lupauksestamme muistaa Hänet aina (ks. OL 20:77, 79). – –

Meitä pyydetään olemaan Hänen todistajinaan – –. Se tarkoittaa sitä, että meidän tulee olla halukkaita kertomaan toisille, ketä me seuraamme ja kenen kirkkoon kuulumme: Jeesuksen Kristuksen kirkkoon. Haluamme tietenkin tehdä sen rakkauden ja todistuksen hengessä. Haluamme seurata Vapahtajaa yksinkertaisesti ja selvästi, kuitenkin nöyrästi – julistaen, että olemme Hänen kirkkonsa jäseniä.” (Ks. ”Nimen tärkeys”, Liahona, marraskuu 2011, s. 79–81.)

• Mitä vanhin Ballard ehdotti meille keinoksi antaa muiden tietää, että me seuraamme Jeesusta Kristusta?

• Kohdassa OL 18:19–20 Herra antaa Oliver Cowderylle ja David Whitmerille käskyn, että heillä täytyy olla uskoa, toivoa ja rakkautta ja heidän täytyy välttää taistelua muiden kirkkojen ja niiden jäsenten kanssa. Mistähän syystä on tärkeää, että me Jeesuksen Kristuksen seuraajat toimimme näin?

Voit auttaa oppilaita ymmärtämään, että kohdassa OL 18:20 ilmaus ”Perkeleen kirkko” ei tarkoita mitään tiettyä kirkkoa. Se tarkoittaa mitä tahansa henkilöä, ryhmää, organisaatiota tai filosofiaa, joka toimii Jeesuksen Kristuksen kirkkoa ja Jumalan lasten pelastusta vastaan.

Kehota oppilaita kirjoittamaan seminaarimuistivihkoonsa tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaansa yksi tapa, jolla he voivat antaa muiden tietää, että he seuraavat Jeesusta Kristusta.

Oppi ja liitot 18:26–47

Herra ilmoittaa kahdentoista apostolin kutsumisen ja palvelutehtävän

Selitä, että Herra puhuu muistakin miehistä kuin Oliver Cowderysta ja David Whitmeristä, jotka ottaisivat päälleen Jeesuksen Kristuksen nimen ja julistaisivat Hänen evankeliumiaan. Kehota oppilaita lukemaan itsekseen OL 18:27–32 ja kirjoittamaan vastauksensa seuraaviin kysymyksiin. (Kirjoita nämä kysymykset taululle ennen oppituntia tai valmista niistä moniste jokaiselle oppilaalle.)

1. Mikä halu näillä kahdellatoista opetuslapsella olisi?

2. Mitä nämä miehet kutsuttaisiin tekemään? (Etsi 3–5 eri asiaa.)

3. Keiden nykyisen kahdentoista apostolin koorumin jäsenten nimet muistat? (Kirjoita heidän nimensä.)

Pyydä riittävän ajan kuluttua oppilaita kertomaan vastauksensa ensimmäiseen taululle kirjoitettuun kysymykseen. Esitä sitten seuraava kysymys:

• Mitä mielestänne tarkoittaa se, että otamme Jeesuksen Kristuksen nimen päällemme täysin vilpittömin sydämin?

Kehota muutamaa oppilasta kertomaan vastauksensa toiseen taululle kirjoitettuun kysymykseen. Yksi periaate, joka oppilaiden tulee huomata, on se, että Herran kaksitoista apostolia kutsutaan saarnaamaan evankeliumia ja viemään se koko maailmalle. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 18:37–39. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, minkä vastuullisen tehtävän Jumala antoi Oliver Cowderylle ja David Whitmerille.

• Mitä Herra käski Oliveria ja Davidia tekemään? (Etsimään miehiä, jotka Herra kutsuisi kahdentoista apostolin koorumin ensimmäisiksi jäseniksi myöhempinä aikoina.)

• Kuinka he tietäisivät, ketkä pitäisi kutsua apostoleiksi? (Tulevat apostolit osoittaisivat sitä halua palvella ja tehdä niitä tekoja, joista Herra oli puhunut.)

Selitä, että myös Martin Harris sai vastuullisen tehtävän etsiä kahtatoista apostolia. Kahdentoista apostolin koorumin ensimmäiset jäsenet myöhempinä aikoina kutsuttiin 14. helmikuuta 1835, lähes viisi vuotta kirkon virallisen perustamisen jälkeen. Luvussa OL 18 oleva ilmoitus auttaa meitä ymmärtämään tämän koorumin tärkeyden esittelemällä pääpiirteittäin, mikä on apostolien tehtävä Jeesuksen Kristuksen kirkossa.

Kehota oppilaita kertomaan vastauksensa kolmanteen taululle kirjoitettuun kysymykseen pyytämällä heitä nimeämään kahdentoista apostolin koorumin nykyiset jäsenet. Jos mahdollista, ota esille kuvat näistä miehistä. Heidän kuvansa ovat toukokuun ja marraskuun Liahona-lehdessä sekä sivustolla lds.org/church/leaders.

Aseta esille kuvia kirkon johtohenkilöistä

Kirkon johtohenkilöiden kuvien asettaminen esille, kun opetat heidän sanojaan, auttaa oppilaita tutustumaan miehiin, jotka Herra on kutsunut profeetoiksi, näkijöiksi ja ilmoituksensaajiksi. Se myös lisää oppilaiden kiinnostusta heidän sanoihinsa. Voit toisinaan esittää otteita yleiskonferenssipuheista käyttäen digitaalisia video- tai äänitiedostoja (saatavissa sivustolla lds.org). Pidä huoli siitä, ettet käytä videoita ja äänitteitä liikaa, sillä ne eivät aina ole tehokkain tapa esitellä kirkon johtajien lausumia.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Jeffrey R. Hollandin seuraavat sanat. Ennen kuin oppilas lukee, selitä, että vanhin Holland esitti nämä ajatukset ensimmäisessä yleiskonferenssipuheessaan tultuaan juuri kutsutuksi apostolin tehtävään.

”Tietenkin suurin riemunaiheeni ja kaikkein iloisin asia on se, että minulla on tilaisuus, kuten Nefi sanoi, puhua Kristuksesta, iloita Kristuksesta, saarnata Kristuksesta ja profetoida Kristuksesta (ks. 2. Nefi 25:26) missä tahansa olenkin ja kenen kanssa huomaankin olevani aina elämäni viimeiseen henkäykseen asti. Varmaankaan ei ole korkeampaa tarkoitusperää tai suurempaa etuoikeutta kuin saada olla Kristuksen nimen erityisenä todistajana koko maailmassa (ks. OL 107:23).

– – Sanojeni ja opetusteni ja suullisen todistukseni ohella minun elämäni on oltava osa tuota todistusta Jeesuksesta. Koko olemukseni tulee heijastaa tämän työn jumalallisuutta. En kestäisi sitä, jos jokin, mitä minä saatan joskus sanoa tai tehdä, vähentäisi jollakin tavoin teidän uskoanne Kristukseen, teidän rakkauttanne tätä kirkkoa kohtaan tai sitä arvonantoa, jolla te suhtaudutte pyhään apostolin virkaan.

Lupaan teille, kuten olen luvannut Herralle ja näille veljilleni, että yritän elää tämän luottamuksen arvoisena ja palvella kykyjeni täydessä mitassa.” (Ks. ”Palautuksen ihmeitä”, Valkeus, tammikuu 1995, s. 29.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 18:27.

• Kuinka teille on apua siitä tiedosta, että ne, jotka palvelevat apostoleina, ovat ottaneet päälleen Jeesuksen Kristuksen nimen täysin vilpittömin sydämin? Kuinka me voimme noudattaa heidän esimerkkiään?

Pyydä yhtä tai kahta oppilasta auttamaan sinua toiminnassa. Sido näiden oppilaiden silmät tai pyydä heitä sulkemaan silmänsä. Kehota muutamia muita oppilaita puhumaan heille kukin vuorollaan normaalilla äänellä. Pyydä oppilaita, joiden silmät on sidottu, sanomaan, kuka puhuu. Esitä sitten seuraava kysymys:

• Miksi joidenkin ihmisten äänen tunnistaminen on helpompaa kuin muiden? (Oppilaat saattavat tuoda esiin, että mitä useammin kuulemme jonkin äänen, sitä tutummaksi ja tunnistettavammaksi se tulee.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 18:34–36, 47. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja huomaamaan yksi tapa, jolla Herra sanoi meidän voivan kuulla Hänen äänensä. (Sinun on ehkä tarpeen selittää, että jakeessa 34 ilmaus ”nämä sanat” tarkoittaa Opissa ja liitoissa olevia ilmoituksia.)

• Kuinka me näiden jakeiden mukaan voimme kuulla Herran äänen? (Oppilaat saattavat antaa monenlaisia vastauksia, mutta huolehdi siitä, että seuraava periaate tulee selväksi: Me voimme kuulla Jeesuksen Kristuksen äänen, kun luemme pyhiä kirjoituksia Hengen voimalla. Kirjoita tämä totuus taululle.)

• Millä tavoin pyhien kirjoitusten tutkiminen auttaa meitä kuulemaan Jeesuksen Kristuksen äänen?

Auta oppilaita ymmärtämään, että me voimme kuulla Herran äänen tavoilla, joita emme kuule korvillamme. Pyhän Hengen kautta me voimme saada mieleemme ja sydämeemme tunteita ja viestejä (ks. OL 8:2–3).

Kiinnitä huomio totuuteen, jonka olet kirjoittanut taululle.

• Kuinka tämä totuus saattaisi vaikuttaa siihen, mitä te ajattelette pyhistä kirjoituksista? Kuinka se saattaisi ohjata teitä, kun valitsette, milloin ja missä luette pyhiä kirjoituksia?

• Milloin olette tunteneet Herran innoittavan teitä, kun olette lukeneet tai pohtineet pyhiä kirjoituksia?

Kannusta oppilaita tutkimaan päivittäin pyhiä kirjoituksia ja olemaan uutteria pyrkiessään ymmärtämään Herran äänen. Tee yhteenveto kohdasta OL 18:40–47 selittämällä, että Herra vakuutti, että Oliver Cowdery, David Whitmer ja kahdentoista apostolin koorumin tulevat jäsenet saisivat suuria siunauksia, jos he olisivat uskollisia Herran käskyjen pitämisessä. Voit päättää tämän oppiaiheen todistamalla totuuksista, joista olet keskustellut oppilaiden kanssa.

Kommentteja ja taustatietoja

Oppi ja liitot 18:20. Taistelkaa Perkeleen kirkkoa vastaan

Viitaten kohtaan OL 18:20 presidentti Joseph Fielding Smith on opettanut: ”Meidän on ymmärrettävä, että tämä on meille ohje taistella kaikkea pahaa vastaan – sitä, mikä on vanhurskauden ja totuuden vastaista” (Church History and Modern Revelation, 2 osaa, 1953, osa 1, s. 83). Se ei ole kutsu taistella muita kirkkoja tai niiden jäseniä vastaan.

Oppi ja liitot 18:44. ”Teidän kättenne kautta minä teen ihmeellisen teon”

Presidentti Dieter F. Uchtdorf ensimmäisestä presidenttikunnasta on sanonut:

”Kun noudatamme [Vapahtajan] täydellistä [esimerkkiä], käsistämme voi tulla Hänen kätensä, silmistämme Hänen silmänsä, sydämestämme Hänen sydämensä. – –

Kun tämän muistamme, ojentakaamme sydämemme ja kätemme myötätuntoisesti muita kohti, sillä jokainen kulkee omaa vaikeaa polkuaan. Jeesuksen Kristuksen, Mestarimme, opetuslapsina meidät on kutsuttu tukemaan ja parantamaan eikä tuomitsemaan.” (”Te olette minun käteni”, Liahona, toukokuu 2010, s. 68–69.)