Elokuun 8. päivänä 1831 Joseph Smith ja muutamat vanhimmista valmistautuivat lähtemään Independencestä Missourista ja palaamaan Ohioon. Herra käski vanhinten saarnata matkustaessaan evankeliumia – käsky, joka on nyt tallennettuna lukuun OL 60. Matkansa kolmantena päivänä seurue joutui vaaraan Missourijoella. Seuraavien kahden päivän aikana, 12. ja 13. elokuuta, profeetta Joseph Smith sai Herralta kaksi ilmoitusta. Nuo ilmoitukset ovat nyt tallennettuina luvuiksi OL 61 ja OL 62. Niissä on opetuksen, varoituksen, lohdun ja rohkaisun sanoja.
Herra käskee vanhimpia saarnaamaan evankeliumia, kun he matkustavat Missourista Ohioon
Kirjoita ennen oppituntia taululle seuraava kysymys: Muistatteko sellaista tilannetta, jolloin epäröitte kertoa muille uskonkäsityksistänne tai olitte haluttomia todistamaan evankeliumista?
Aloita oppitunti pyytämällä oppilaita pohtimaan taululla olevaa kysymystä. Kun oppilaat pohtivat, voit esittää oman vastauksesi tähän kysymykseen kertomalla jonkin kokemuksen elämästäsi.
Selitä, että ryhmä vanhimpia oli matkustanut Ohiosta osallistuakseen maan ja temppelitontin pyhittämiseen Independencessä Missourissa. Herra oli käskenyt heitä saarnaamaan evankeliumia muille, kun he matkustivat Missouriin (ks. OL 52:9–10). Luku OL 60 sisältää Herran sanoja useille näistä vanhimmista heidän valmistautuessaan palaamaan Ohioon. Kehota oppilaita lukemaan itsekseen OL 60:1–2 ja katsomaan, miksi Herra oli tyytymätön muutamiin näistä vanhimmista.
Miksi Herra oli tyytymätön muutamiin vanhimpiin? (Hän sanoi: ”He eivät tahdo avata suutansa, vaan – – he kätkevät talentin, jonka minä olen antanut heille.” Toisin sanoen he eivät olleet todistaneet evankeliumista.)
Miksi eräät vanhimmista eivät kohdan OL 60:2 mukaan olleet lausuneet todistustaan?
Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 60:3. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, mitä voi tapahtua, jos me emme lausu todistustamme.
Mitä voi tapahtua, jos me emme lausu todistustamme? (Oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, mutta heidän tulee mainita seuraava periaate: Me voimme menettää todistuksemme, ellemme lausu sitä.)
Mistähän syystä meidän pitää todistaa, jotta meillä säilyy todistus? Milloin teistä on tuntunut, että todistuksenne on vahvistunut siksi, että olette lausuneet sen?
Kannusta oppilaita lausumaan todistuksensa silloin kun heillä on tilaisuuksia tehdä niin. Tee yhteenveto luvun OL 60 loppuosasta selittämällä, että Herra käski näitä vanhimpia julistamaan evankeliumia, kun he matkustivat takaisin Ohioon.
Herra antaa ohjausta Joseph Smithille ja muille vanhimmille heidän matkallaan Ohioon
Pyydä oppilaita miettimään tilannetta, jolloin he olivat huolissaan turvallisuudestaan ja heistä tuntui, että Herra varjeli heitä. Selitä, että 11. elokuuta 1831 profeetta Joseph Smith ja kymmenen vanhinta huomasivat olevansa vaarassa matkatessaan kanooteilla Missourijoen voimakkaissa virroissa. Joseph Smith muisteli, että matkan kolmantena päivänä ”monet niistä vaaroista, jotka ovat kovin yleisiä läntisillä vesillä, ilmaantuivat, ja kun olimme leiriytyneet joen rannalle, – – veli [William W.] Phelps näki keskellä kirkasta päivää näyssä tuhoojan kauhistuttavimmassa voimassaan liikkuvan vesien päällä. Muut kuulivat metelin mutta eivät nähneet näkyä.” (Julkaisussa History of the Church, osa 1, s. 203.) Ennen tätä näkyä ”veljien keskuudessa oli syntynyt joitakin erimielisyyksiä ja ikävä tunnelma” (B. H. Roberts, A Comprehensive History of the Church, osa 1, s. 262–263). Sinä iltana veljet keskustelivat vaikeuksistaan, ja useimmat heistä kykenivät antamaan anteeksi toisilleen. Seuraavana aamuna Joseph Smith rukoili ja sai ilmoituksen, joka on tallennettu lukuun OL 61.
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 61:2, 20, 36–37. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille sanoja tai ilmauksia, jotka ovat saattaneet tuoda lohtua näille vanhimmille.
Mitä sellaisia sanoja tai ilmauksia te löysitte, jotka ovat saattaneet lohduttaa näitä vanhimpia? (Kun oppilaat vastaavat, voisit pyytää heitä selittämään, kuinka heidän mainitsemansa sanat ja ilmaukset ovat voineet olla lohduttavia.)
Selitä, että tässä ilmoituksessa Herra opettaa, että viimeisinä aikoina vesillä ilmenisi ”paljon tuhoa” (ks. OL 61:5, 14–19). Herra puhuu myös vallastaan. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 61:1. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja selvittämään, mitä Herra opettaa vallastaan.
Kuinka Herra kuvaa valtaansa tässä jakeessa? (Kun oppilaat ovat vastanneet, kirjoita taululle seuraava oppi: Herralla on kaikki valta.)
Voit tuoda esiin, että William W. Phelpsin nähtyä tuhoojan vesillä jotkut ovat otaksuneet, että Saatanalla on valta vesiin. Kohdassa OL 61:1 kuitenkin vahvistetaan, että Herralla on kaikki valta – myös valta vesiin.
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 61:6, 10. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja etsimään ilmauksia, jotka ovat saattaneet auttaa vanhimpia arvostamaan edelleen Herran valtaa. Pyydä oppilaita kertomaan, mitä he löytävät, ja lisää sitten tekstiä taululla olevaan virkkeeseen, niin että se kuuluu seuraavasti: Herralla on kaikki valta, ja Hän kykenee varjelemaan meitä.
Mitä sellaisia kokemuksia teillä on ollut, jotka ovat vahvistaneet todistustanne Herran vallasta ja kyvystä varjella meitä vahingolta?
Voit tehdä yhteenvedon loppuluvusta OL 61 selittämällä, että Herra antoi lisää ohjeita opastaakseen näiden vanhimpien paluuta Ohioon.
Herra kiittää Independenceen Missouriin matkalla olevan vanhinten ryhmän uskollisuutta
Kirjoita taululle seuraavat kysymykset:
Minkä värinen paita minun pitäisi pukea päälleni tänään?
Pitäisikö minun mennä sunnuntaina kirkkoon?
Pitäisikö minun palvella lähetystyössä? Jos, niin milloin?
Jos äiti tarjoutuu valmistamaan lempiruokaani, mikä ruoka minun pitäisi valita?
Kenen kanssa minun pitäisi käydä treffeillä? Minne meidän pitäisi mennä treffeillämme syömään?
Pyydä oppilaita pohtimaan, millä näistä kysymyksistä saattaisi olla eniten väliä Herralle.
Selitä, että kun Herra antoi ohjeita vanhimmille, jotka matkustivat Missourista Ohioon, Hän auttoi heitä ymmärtämään, että jotkin valinnoista, joita heidän piti tehdä, olivat Hänelle tärkeämpiä kuin toiset. Kannusta oppilaita etsimään luvusta OL 62 näkemyksiä, jotka voivat ohjata heitä päätöksenteossa.
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 62:1–3. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana katsoen erityisesti ilmauksia, jotka osoittavat, että vanhimpien ponnisteluilla evankeliumin saarnaamiseksi oli merkitystä Herralle.
Mitä ilmauksia löysitte? Kuinka nämä ilmaukset tuovat esiin, mitä mieltä Herra oli näiden lähetyssaarnaajien ponnisteluista?
Auta oppilaita miettimään esimerkkejä asioista, joita Herra pitää tärkeinä, ja asioista, joilla ei ole väliä, jäljentämällä seuraava taulukko taululle tai valmistamalla siitä moniste. Älä kirjoita suluissa olevia tietoja. Oppilaidesi tarpeista riippuen pyydä heitä tekemään tämä toiminta joko itsekseen tai pareittain. Tai voisitte täydentää taulukon yhdessä luokkana.
(Että vanhimmat ovat uskollisia, todistavat evankeliumista ja auttavat pyhiä kokoontumaan yhteen)
(Matkustaisivatko vanhimmat kaikki yhdessä vai kaksittain ja ratsastaisivatko he hevosilla tai muuleilla vai ajaisivatko he vaunuilla)
Kun oppilaat ovat täyttäneet taulukon, esitä seuraavat kysymykset:
Mitä eroja huomaatte niiden asioiden välillä, jotka olivat Herralle tärkeitä, ja niiden, joilla ei ollut väliä?
Kuinka tämä malli voi ohjata teitä, kun teette päätöksiä?
Selitä, että kohdassa OL 62:8 opetetaan periaate, joka voi ohjata meitä, kun teemme päätöksiä. Kehota oppilaita lukemaan tämä jae itsekseen ja panemaan merkille tämä periaate. Pyydä heitä sitten kertomaan, mitä he löytävät. He saattavat käyttää eri sanoja, mutta heidän tulee ilmaista seuraava periaate: Kun teemme valintoja, meidän tulee luottaa harkintaamme ja Hengen ohjeisiin. Voisit ehdottaa, että oppilaat kirjoittavat tämän periaatteen omin sanoin pyhiin kirjoituksiinsa.
Miksi mielestänne on tärkeää luottaa omaan harkintaamme sekä Hengen ohjeisiin, kun teemme päätöksiä?
Milloin olette tehneet jonkin valinnan sekä oman harkintanne että Hengen ohjauksen mukaan? Kuinka teitä on siunattu, kun olette tehneet niin?
Todista niistä totuuksista, joista olette keskustelleet oppiaiheen aikana. Kehota oppilaita pohtimaan, kuinka he voivat toimia niiden totuuksien mukaan, joita he ovat oppineet tutkiessaan lukuja OL 60–62. Voit pyytää yhtä tai kahta oppilasta kertomaan, kuinka he aikovat toteuttaa yhtä näistä totuuksista.
Herran sanat kohdassa OL 61:5–19 eivät kiellä myöhempien aikojen pyhiä matkustamasta vesillä tai uimasta vedessä. Kuvatessaan vesiä kohtaavaa kirousta viimeisinä aikoina Herra on saattanut viitata Johanneksen ilmestyksessä oleviin kohtiin, joissa apostoli Johannes kuvailee vesillä ilmenevää hävitystä ennen Jeesuksen Kristuksen toista tulemista (ks. Ilm. 8:8–11; 16:3–7). Luvussa OL 61 Herra puhuu nimenomaan vaarasta ”näillä vesillä” tarkoittaen Missourijokea (ks. OL 61:5, 18). Presidentti Joseph Fielding Smith on selittänyt hieman Missourijoen aiheuttamia vahinkoja:
Kuva
Presidentti Joseph Fielding Smith
”Mitä tulee Missouri-Mississippin vesiin, olemme nähneet vuodesta toiseen niillä tapahtuvaa ja niiden aiheuttamaa tuhoa. Miljoonia ja taas miljoonia dollareita on miltei joka vuosi menetetty tämän suuren virran vuoksi, kun se on tulvinut yli äyräidensä. Monet ovat menettäneet henkensä näissä tulvissa, kun ne ovat peittäneet maata, ja jopa tällä näennäisen tyynellä tai rauhallisesti virtaavalla joella voi nousta myrskyjä, jotka aiheuttavat hävitystä. Totisesti Herran sana noista vesistä on täyttynyt ja täyttyy.” (Lainattuna julkaisussa Opin ja Liittojen Kirja, oppilaan kirja, 1986, s. 127.)
Kun Joseph Smith ja muut olivat matkalla itään Ohioon, he kohtasivat neljä vanhinta, jotka matkustivat länteen Independenceen Missouriin. Yksi näistä vanhimmista, John Murdock, oli sairastunut saarnatessaan evankeliumia matkalla Ohiosta. John ja hänen toverinsa Hyrum Smith olivat majoittuneet Charitoniin Missouriin odottamaan, että John paranisi. Siellä he tapasivat kaksi muuta vanhinta, David Whitmerin ja Harvey Whitlockin, jotka olivat myös olleet uskollisia käskylle saarnata evankeliumia matkalla Missouriin. Kun nämä neljä vanhinta tapasivat Joseph Smithin Charitonissa ja saivat Herran käskyt, jotka on tallennettu lukuun OL 62, he yhdistivät rahansa ja ostivat hevosen, niin että John Murdock saattoi matkustaa paljon helpommin Siioniin.