Seminaarit ja instituutit
Oppiaihe 39: Oppi ja liitot 33–34


Oppiaihe 39

Oppi ja liitot 33–34

Johdanto

Lokakuussa 1830 Herra kutsui Ezra Thayren ja Northrop Sweetin julistamaan evankeliumia. Tähän ilmoitukseen, joka on tallennettu lukuun OL 33, sisältyy ohjeita siitä, kuinka näiden miesten oli määrä opettaa evankeliumia. Pian sen jälkeen ilmoituksessa, joka on tallennettu lukuun OL 34, Herra kiittää Orson Prattia tämän uskosta ja antaa tälle myös käskyn saarnata evankeliumia.

Opetusehdotuksia

Oppi ja liitot 33:1–6

Herra kutsuu Ezra Thayren ja Northrop Sweetin julistamaan evankeliumia

Kirjoita ennen oppituntia taululle seuraavat sanat: pasuuna, suu, korva, korjattavaksi vaalennut vainio. (Jos mahdollista, pane esille kuvat näistä asioista.) Esitä oppitunnin aluksi seuraava kysymys:

  • Kuinka nämä asiat liittyvät lähetystyöhön?

Auta oppilaita ymmärtämään luvun OL 33 taustaa kertomalla heille, että Ezra Thayre asui lähellä Joseph Smith vanhemman perhettä. Hän oli oppinut tuntemaan Smithin perheen, koska he olivat ajoittain työskennelleet hänelle. Lokakuussa 1830 Ezra Thayre ja eräs toinen Palmyran asukas, Northrop Sweet, kastettiin kirkkoon. Pian sen jälkeen profeetta Joseph Smith sai näille kahdelle miehelle osoitetun ilmoituksen, joka on nyt tallennettuna luvussa OL 33.

Kehota oppilaita lukemaan itsekseen OL 33:1–2 ja panemaan merkille sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät taululla oleviin kuviin (tai sanoihin). (Suuta esittävästä kuvasta puhutaan myöhemmin tämän oppiaiheen aikana.) Kun oppilaat ovat kertoneet, mitä ovat löytäneet, esitä seuraavat kysymykset:

  • Mitä teidän mielestänne tarkoittaa se, että avaa korvansa ja kuulee Jumalan ääntä? Kuinka voimme osoittaa Herralle, että korvamme ovat avoinna kuulemaan Hänen ääntään?

  • Mitä mielestänne tarkoittaa se, että julistaa evankeliumia ”kuin pasuunan äänellä”?

Selitä, että Herra käyttää usein tuttuja esineitä, kuten pasuunaa, vertauskuvina opettaakseen evankeliumiaan ja auttaakseen meitä ymmärtämään iankaikkisia totuuksia. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 33:3. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille muita Herran tässä ilmoituksessa käyttämiä vertauskuvia.

  • Mitä Herran viinitarha teidän mielestänne edustaa? (Maailmaa.)

  • Keitä viinitarhan työntekijät voisivat edustaa? (Herran kirkon jäseniä.)

  • Mitähän ilmaus ”yhdestoista tunti” tarkoittaa? (Tämä on evankeliumin viimeinen taloudenhoitokausi ja viimeinen kerta, jolloin Herra perustaa valtakuntansa maan päälle ennen toista tulemistaan.)

Pyydä oppilaita lukemaan itsekseen OL 33:4 ja panemaan merkille, kuinka Herra kuvasi maailman tilaa vuonna 1830.

  • Mitkä ilmaukset tässä jakeessa jäävät mieleenne? Miksi? Mitä voimme tehdä vahvistaaksemme itseämme maailman turmeltuneita vaikutuksia vastaan?

Kirjoita taululle seuraavaa: Herra on ja .

Anna oppilaille muutama hetki aikaa pohtia, mitä Herra on tehnyt tai tekee parhaillaan vahvistaakseen heitä maailman turmeltuneisuutta vastaan. Selitä, että kohdassa OL 33:5–6 Herra julistaa, mitä Hän on tehnyt ja mitä Hän parhaillaan tekee vahvistaakseen meitä maailman turmeltuneisuutta vastaan. Kehota yhtä oppilasta lukemaan nämä jakeet ääneen. Kehota luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, mitä Herra on tehnyt ja mitä Hän vastaisuudessa tekee vahvistaakseen meitä.

  • Mitä Jumala on näiden jakeiden mukaan tehnyt ja mitä sellaista Hän nyt tekee, mikä voi osaltaan vahvistaa meitä maailman turmeltuneisuutta vastaan? (Kun oppilaat vastaavat, kehota yhtä oppilasta täydentämään taululla oleva virke. Oppilaiden vastausten tulee kuvastaa seuraavaa periaatetta: Herra on perustanut kirkkonsa ja kokoaa valittunsa viimeisinä aikoina.)

Auta oppilaita ymmärtämään paremmin tämä totuus ja tuntemaan sen tärkeys antamalla heille tehtäväksi toimia pareittain ja keskustella vastauksistaan seuraaviin kysymyksiin. Voisit lukea nämä kysymykset ääneen, kirjoittaa ne taululle tai antaa ne monisteena. (Älä anna suluissa olevaa vastausta.)

  1. Keitä valitut ovat jakeen 6 mukaan? (Niitä, jotka uskovat Jumalaan ja kuulevat Hänen ääntään.)

  2. Kun ottaa huomioon maailman turmeltuneisuuden, niin miksi olisi tärkeää, että Herran valitut kootaan yhteen?

  3. Kuinka jäsenyytenne Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkossa on vahvistanut teitä maailman turmeltuneisuutta vastaan?

Oppi ja liitot 33:7–18

Herra antaa Ezra Thayrelle ja Northrop Sweetille ohjeita evankeliumin opettamiseen

Kiinnitä huomio taululla olevaan kuvaan suusta (tai sanaan suu). Kehota oppilaita lukemaan itsekseen OL 33:7–10 ja panemaan merkille, mitä Ezra Thayren ja Northrop Sweetin oli Herran opetuksen mukaan määrä tehdä. Pyydä oppilaita kertomaan, mitä he saivat selville.

Kirjoita taululle seuraava vajaa virke: Jos avaamme suumme julistaaksemme evankeliumia…

Pyydä oppilaita täydentämään tämä virke sen perusteella, mitä he ovat oppineet kohdasta OL 33:7–10. Voit kehottaa yhtä oppilasta tulemaan taululle ja kirjoittamaan periaatteen lopun. Sen voisi kirjoittaa seuraavasti: Jos avaamme suumme julistaaksemme evankeliumia, Herra innoittaa meitä siinä, mitä me sanomme.

  • Missä tilanteissa me saattaisimme olla haluttomia avaamaan suumme ja kertomaan evankeliumista?

  • Milloin olette päättäneet avata suunne puhuaksenne evankeliumista ja olette tunteneet saavanne innoitusta tietää, mitä sanoa? Milloin olette nähneet jonkun toisen kertovan evankeliumista ja tunteneet, että hän sai innoitusta siihen, mitä hän sanoi?

Tee yhteenveto kohdasta OL 33:11–15 selittämällä, että näissä jakeissa Herra neuvoi Ezra Thayrea ja Northrop Sweetiä saarnaamaan evankeliumin ensimmäisiä periaatteita ja toimituksia – uskoa Jeesukseen Kristukseen, parannusta, kastetta ja Pyhän Hengen lahjaa.

Viittaa jälleen taululle kirjoitettuun periaatteeseen. Pyydä oppilaita pohtimaan, mitä meidän pitää tehdä suumme avaamisen lisäksi, jotta Herra voi innoittaa meitä tietämään, mitä sanoa, kun kerromme evankeliumista muille. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 33:16–18. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja tuomaan esiin erityisiä neuvoja, joita Herra antoi Ezralle ja Northropille ja jotka auttaisivat heitä tietämään, mitä sanoa lähetyssaarnaajina.

  • Mitä sellaisia neuvoja Herra antoi Ezralle ja Northropille, jotka voisivat auttaa heitä tietämään, mitä sanoa lähetyssaarnaajina? (Voisit kirjoittaa oppilaiden vastaukset taululle.)

  • Mitä mielestänne tarkoittaa Herran neuvo pitää ”lamppunne kunnossa ja palavina ja öljyä mukananne” (OL 33:17)? (Olla joka hetki hengellisesti valmistautuneita ja valmiita Jeesuksen Kristuksen toiseen tulemiseen. Tämä jae liittyy vertaukseen kymmenestä morsiusneidosta. Vertaus on kohdassa Matt. 25:1–13, ja se mainitaan kohdassa OL 45:56–57.)

  • Kuinka Herran neuvot näissä jakeissa auttavat meitä olemaan valmiita avaamaan suumme kertoaksemme evankeliumista millä hetkellä ja missä tilanteessa tahansa?

Oppi ja liitot 34

Herra kiittää Orson Prattia tämän uskosta ja antaa myös tälle käskyn saarnata evankeliumia

Kehota oppilaita katsomaan luvun OL 34 johdantoa ja etsimään esimerkki ihmisestä, jota siunattiin, kun joku toinen avasi suunsa ja kertoi evankeliumista.

  • Ketä tässä esimerkissä siunattiin? Kuinka vanha Orson Pratt oli, kun hänet kastettiin? Kuinka hän sai kuulla evankeliumista?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 34:1. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, kuinka Herra puhutteli Orsonia. Kehota oppilaita kertomaan, mitä he saavat selville. Pyydä sitten luokan jäseniä lukemaan itsekseen OL 34:2–3 ja katsomaan, miksi Herra kutsui häntä pojakseen.

  • Miksi Herra kutsui Orsonia pojakseen? (Koska Orson uskoi Herraan.)

  • Mitä Herra kohdan OL 34:3 mukaan on tehnyt kaikkien niiden hyväksi, jotka uskovat Häneen? (Voit auttaa oppilaita ymmärtämään, että tässä jakeessa oleva totuus soveltuu yhtä lailla naisiin, ehdottamalla, että he lukevat kohdan OL 25:1.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 34:4–6. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, minkä Herra sanoi tuovan Orsonille lisää siunauksia tämän elämään.

  • Mistähän syystä me olemme siunatumpia, kun me opetamme evankeliumia muille?

Kehota toista oppilasta lukemaan ääneen OL 34:10–11. Pyydä oppilaita seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä siunauksia annetaan niille, jotka kertovat uutterasti evankeliumista muille.

  • Mitä siunauksia annetaan niille, jotka opettavat uutterasti evankeliumia? (Kun oppilaat vastaavat, voit kirjoittaa taululle seuraavan periaatteen: Ne, jotka opettavat uutterasti evankeliumia, tekevät sen Pyhän Hengen voimalla.)

  • Mitä siunauksia luvataan uskollisille? (Voisit kirjoittaa taululle myös tämän periaatteen: Jos olemme uskollisia, Herra on meidän kanssamme.)

  • Kuinka kohdassa OL 34:11 oleva totuus saattaisi auttaa teitä silloin kun lannistutte?

Voit päättää oppitunnin kertomalla tilanteesta, jolloin olet tuntenut Herran olleen kanssasi, kun olet ollut uskollinen Hänelle. Voit myös todistaa tässä oppiaiheessa käsitellyistä totuuksista.

Kommentteja ja taustatietoja

Oppi ja liitot 33. Northrop Sweet

Northrop Sweetin kastoi kirkon jäseneksi Parley P. Pratt Palmyrassa New Yorkin osavaltiossa lokakuussa 1830. Lokakuussa 1830 hän sai tehtävän palvella lähetystyössä (ks. OL 33). Hän oli muuttanut Kirtlandiin Ohion osavaltioon kesäkuuhun 1831 mennessä, ja siellä hänet asetettiin vanhimmaksi. Hän jätti kuitenkin pian sen jälkeen kirkon ja yritti muodostaa toisen kirkon väittäen, että Joseph Smith oli väärä profeetta.

Oppi ja liitot 33:1. Jumalan sana on elävä ja väkevä

Herra käyttää vaikuttavia mielikuvia kuvaillessaan sanansa voimaa. Ajatus, että Jumalan sana on väkevä, on helppo ymmärtää, koska Hänen sanansa liikuttaa kaikkea, taivaista ihmissydämeen. Sana elävä kohdassa OL 33:1 kuvaa sitä, miten ajankohtainen Jumalan sana on. (Ks. Bible Dictionary, ”Quick”.) Ilmaus ”terävämpi kuin kaksiteräinen miekka, niin että se hajottaa nivelet ja ytimen, sielun ja hengen” kuvaa havainnollisesti sitä, kuinka Jumalan sana voi viiltää ihmistä sydänjuuriin asti (ks. myös 1. Nefi 16:1–2).

Ezra Thayren kääntymys on esimerkki siitä, kuinka Jumalan sana on elävä ja väkevä. Ezra Thayre on muistellut:

”Kun Hyrum alkoi puhua, jokainen sana kosketti minua sieluni sisimpiä sopukoita myöten. Luulin, että jokainen sana oli osoitettu minulle. Jumala rankaisi minua ja naulitsi minut paikalleni. En voinut itselleni mitään. Kyyneleet vierivät poskilleni. Olin hyvin ylpeä ja itsepäinen. Siellä oli monia, jotka tunsivat minut. En uskaltanut kohottaa katsettani. Istuin, kunnes olin tointunut siinä määrin, että uskalsin kohottaa katseeni. He lauloivat joitakin lauluja, ja se täytti minut Hengellä. Kun Hyrum oli puhunut, hän otti kirjan ja sanoi: ’Tämä on Mormonin kirja.’ Pyysin saada nähdä sen. Sitten avasin kirjan ja sain niin äärimmäisen ilon sävähdyksen, ettei kynä sitä pysty kirjoittamaan eikä kieli ilmaisemaan. Suljin kirjan ja kysyin, minkä hintainen se on. ’Neljätoista shillinkiä’, oli vastaus. Minä sanoin, että otan kirjan. Avasin sen jälleen ja tunsin siinä määrin Henkeä, etten tiennyt, olinko tässä maailmassa vai en. Minusta tuntui kuin olisin todella taivaassa.

Martin Harris kiiruhti luokseni kertomaan minulle, että kirja oli totta. Sanoin hänelle, ettei hänen tarvitse kertoa sitä minulle, sillä tiesin yhtä hyvin kuin hän, että se on totta.” (Julkaisussa Lyndon W. Cook, The Revelations of the Prophet Joseph Smith: A Historical and Biographical Commentary of the Doctrine and Covenants, 1985, s. 47–48.)

Oppi ja liitot 33:9. ”Kuorman lyhteitä selkäänne”

Mitä tarkoittaa se, että meillä voi olla kuorma lyhteitä selässämme? Tämä ilmaus viittaa satoon, joka korjataan pellolta. Kuorma lyhteitä tarkoittaa suurta ja runsasta satoa. Tämä on vertauskuvallinen ilmaus, joka kuvaa suurta menestystä lähetystyössä.

Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista on selittänyt edelleen tämän vertauksen merkitystä:

Vanhin David A. Bednar

”Tämän vertauksen lyhteet kuvaavat vasta kastettuja kirkon jäseniä. Aitat ovat pyhiä temppeleitä. Vanhin Neal A. Maxwell on selittänyt: ’Kun me kastamme, meidän katseemme tulisi selvästikin kohdistua kastealtaan yli kohti pyhää temppeliä. Suuri aitta, jonne nämä lyhteet tulee koota, on pyhä temppeli.’ (Julkaisussa John L. Hart, ”Make Calling Focus of Your Mission”, Church News, 17. syyskuuta 1994, s. 4.) Tämä opetus selventää ja tähdentää pyhien temppelitoimitusten ja temppeliliittojen merkitystä – jotta lyhteet eivät joutuisi hukkaan.” (”Jolla on kunniallinen nimi ja asema”, Liahona, toukokuu 2009, s. 97.)

Oppi ja liitot 34:1. Orson Pratt

Orson Pratt on kuvannut, kuinka hän osoitti uskoa Jeesukseen Kristukseen, kun hän oli nuori mies:

Vanhin Orson Pratt

”Kymmenvuotiaasta yhdeksäntoistavuotiaaksi näin paljon maailmaa ja ajelehdin vailla mitään pysyvää asuinpaikkaa, mutta Jumalan armosta säästyin monilta niiltä pahuuksilta, joille nuoret joutuvat alttiiksi. Varhaiset vaikutelmat moraalista ja uskonnosta, jotka vanhempani olivat minuun juurruttaneet, pysyivät aina mielessäni, ja tunsin usein suurta intoa valmistautua tulevaan tilaan, mutta aloin todella vilpittömästi etsiä Herraa vasta syksyllä 1829. Silloin aloin rukoilla hyvin hartaasti tehden parannusta jokaisesta synnistä. Yön hiljaisina hetkinä, kun muut nukkuivat vuoteissaan, vetäydyin usein johonkin salaiseen paikkaan yksinäisillä pelloilla tai autiossa erämaassa ja kumarruin Herran eteen ja rukoilin tuntikausia särkynein sydämin ja murtunein mielin. Se oli lohtuni ja iloni. Sydämeni suurin toive oli, että Herra ilmoittaisi minua koskevan tahtonsa.” (Julkaisussa The Orson Pratt Journals, toim. Elden J. Watson, 1975, s. 8–9.)

Oppi ja liitot 34:10. ”Korota äänesi”

Kuuliaisuudesta Herran käskylle, joka on tallennettu kohtaan OL 34:10, Orson Pratt korotti äänensä kertoakseen evankeliumista. Pian tämän ilmoituksen saamisen jälkeen Orson Pratt lähti lähetystyöhön Colesvilleen New Yorkin osavaltioon. Toisessa lähetystyössä muutama vuosi myöhemmin Orson kulki ”jalan lähes 6 400 kilometriä, osallistui 207 kokoukseen, – – kastoi 104 ihmistä ja järjesti useita uusia kirkon seurakuntia” (Orson Pratt, ”History of Orson Pratt”, Millennial Star, 4. helmikuuta 1865, s. 72). Koko elämän kestäneen palvelutyönsä aikana ”hän ylitti valtameren 16 kertaa pelastuksen tehtävissä” (”Orson Pratt”, Contributor, marraskuu 1881, s. 61).