Oppiaihe 34: Oppi ja liitot 28

Oppiaihe 34

Oppi ja liitot 28

Johdanto

Vuonna 1830 profeetta Joseph Smith joutui vaativan tehtävän eteen, sillä kirkon jäsenet eivät ymmärtäneet, missä järjestyksessä kirkossa saadaan ilmoitusta. Hiram Page väitti saaneensa kirkkoa koskevia ilmoituksia erityisen kiven avulla, ja jotkut kirkon jäsenet, myös Oliver Cowdery, uskoivat häntä. Vähän ennen kuin kirkon konferenssi pidettiin 26. syyskuuta 1830, Herra ilmoitti totuuksia, jotka auttoivat Oliver Cowderya ja muita ymmärtämään, missä järjestyksessä kirkossa saadaan ilmoitusta.

Opetusehdotuksia

Oppi ja liitot 28:1–7

Herra julistaa, että kirkon presidentti on ainoa henkilö, joka voi vastaanottaa ilmoitusta kirkon johtamiseen

Kirjoita taululle jäljitelmä.

Mitä esimerkkejä on asioista, jotka ovat pelkkiä jäljitelmiä? (Voit keskustelun kuluessa asettaa näkyville esimerkin esineestä, joka on jäljitelmä, kuten taidejäljennös, leikkiraha tai muovinen hedelmä.)
Miksi saattaisi olla vahingollista erehtyä luulemaan, että jäljitelmä on aito?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Dallin H. Oaksin seuraava varoitus:

”Paholainen on valheiden isä ja on aina innokas tekemään tyhjäksi Jumalan työn ovelilla jäljitelmillään” (”Kaksi kommunikointikanavaa”, Liahona, marraskuu 2010, s. 84).

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen luvun OL 28 johdanto. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, mitä jäljitelmää Saatana käytti pettääkseen joitakin kirkon alkuaikojen jäseniä.

Mitä jäljitelmää Saatana käytti pettääkseen kirkon jäseniä? (Jos oppilaat eivät mainitse samankaltaisuutta Hiramin kiven ja urimin ja tummimin välillä, jota Joseph Smith joskus käytti, huomauta tästä samankaltaisuudesta.)

Selitä, että jotkut kirkon jäsenet uskoivat vääriin ilmoituksiin, joita Saatana välitti Hiram Pagelle. Kun oppilaat tutkivat tänään luvussa OL 28 olevaa ilmoitusta ja keskustelevat siitä, kannusta heitä panemaan merkille totuuksia, joiden avulla he voivat välttyä joutumasta harhaan Saatanan jäljitelmien vuoksi. Kerro oppilaille, että aiot kirjoittaa nämä totuudet taululle sitä mukaa kuin he löytävät niitä oppiaiheen kuluessa. Voit ehdottaa, että oppilaat kirjoittavat nämä totuudet pyhien kirjoitustensa marginaaliin.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 28:1–4 ja pyydä luokan jäseniä ottamaan selvää, kuinka Oliver Cowderyn tehtävät kirkossa erosivat Joseph Smithin tehtävistä.

Kuinka Oliver Cowderyn tehtävät erosivat Joseph Smithin tehtävistä? (Joseph oli vastuussa käskyjen ja ilmoitusten vastaanottamisesta kirkolle. Oliver oli vastuussa siitä, että hän opettaisi Lohduttajan avulla Josephin saamia käskyjä ja ilmoituksia.)
Minkä tärkeän totuuden kirkon presidentistä me voimme oppia kohdasta OL 28:2? (Oppilaiden tulee huomata seuraava oppi: Kirkon presidentti on ainoa henkilö, joka voi saada ilmoitusta koko kirkkoa varten. Kirjoita nämä sanat taululle.)
Kuinka tietomme tästä totuudesta voi auttaa meitä välttämään petetyksi tulemisen?

Kun oppilaat keskustelevat näistä kysymyksistä, voit vakuuttaa heille, että me voimme aina luottaa kirkon presidentin opetuksiin ja neuvoihin, koska Herra ei koskaan anna presidentin johtaa meitä harhaan. (Huomaa, että tämä lupaus on presidentti Wilford Woodruffin sanoissa. Ne sisältyvät Oppiin ja liittoihin, Virallisen julistuksen 1 jäljessä olevaan lisäaineistoon.)

Selitä, että hieman ennen kuin Herra ilmoitti totuudet, jotka on nyt tallennettu lukuun OL 28, Oliver Cowdery teki jotakin sellaista, mikä osoitti, ettei hän vielä täysin ymmärtänyt eroa omien kirkon tehtäviensä ja kirkon presidentin, Joseph Smithin, tehtävien välillä. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen seuraava kertomus:

Joseph Smith asui Harmonyssa Pennsylvanian osavaltiossa saadessaan kirjeen Oliver Cowderylta, joka oli Fayettessa New Yorkin osavaltiossa noin 160 kilometrin päässä. Oliver ilmoitti huomanneensa virheen ilmoituksessa, joka on nyt luvussa OL 20. Oliver kirjoitti: ”Minä käsken sinua Jumalan nimessä poistamaan nuo sanat.” Joseph matkusti Fayetteen ja sai tietää, että Whitmerin perhe oli samaa mieltä Oliverin kanssa oletetusta virheestä ilmoituksessa. Joseph kirjoitti: ”Minun oli sekä ponnisteltava että oltava peräänantamaton saadakseni edes yhdenkin heistä keskustelemaan aiheesta rauhallisesti.” Lopulta profeetta onnistui saamaan sekä Whitmerin perheen että ”myös Oliver Cowderyn myöntämään, että he olivat olleet väärässä”. (Ks. Kirkon historia aikojen täyttyessä, uskonto 341–343, 2004, s. 83.)

Pyydä oppilaita lukemaan itsekseen OL 28:6–7 ja panemaan merkille Herran ohje Oliver Cowderylle.

Mitä Herra opetti Oliver Cowderylle? (Kun oppilaat ovat vastanneet, kirjoita taululle seuraava oppi: Jeesuksen Kristuksen kirkossa ihmiset eivät saa ilmoitusta ohjaamaan sellaista henkilöä, joka on heihin nähden johtoasemassa.)
Kuinka tämä totuus liittyy juuri lukemaamme kertomukseen?
Kuinka tämä totuus voi auttaa meitä tänä aikana?

Oppi ja liitot 28:8–10

Herra kutsuu Oliver Cowderyn saarnaamaan evankeliumia lamanilaisille

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 28:8–10 ja pyydä luokan jäseniä katsomaan, mitä Herra kutsui Oliverin tekemään.

Mitä Herra kutsui Oliverin tekemään? (Saarnaamaan evankeliumia lamanilaisten keskuudessa.)
Mitä voimme oppia henkilökohtaisesta ilmoituksesta kohdasta OL 28:8? (Kun oppilaat ovat vastanneet, kirjoita taululle seuraava periaate: Me voimme saada ilmoitusta omaksi hyödyksemme ja avuksemme meille annetuissa kirkon kutsumuksissa ja tehtävissä.)

Auta oppilaita ymmärtämään tämä periaate pyytämällä yhtä oppilasta lukemaan ääneen, mitä kahdentoista apostolin koorumin presidentti Boyd K. Packer on sanonut:

”Me olemme oikeutettuja saamaan henkilökohtaista ilmoitusta. Ellei meitä ole erotettu johonkin johtavaan virkaan, me emme kuitenkaan saa ilmoituksia siitä, mitä muitten tulee tehdä. – –

Epätavallista hengellistä kokemusta ei tule pitää henkilökohtaisena kutsuna johtaa muita. Olen vakuuttunut siitä, että erityisen pyhät kokemukset ovat henkilökohtaisia, ja ne tulee pitää omana tietonaan.” (”Ilmoitus muuttuvassa maailmassa”, Valkeus, tammikuu 1990, s. 13–14.)

Kirjoita ennen oppituntia erillisille paperilapuille seuraavat tehtävät ja kutsumukset: isä, äiti, johtava auktoriteetti, piispa, lähetyssaarnaaja, pyhäkoulun opettaja, Ruusutyttöjen johtaja, kotiopettaja, kotikäyntiopettaja. Pane paperilaput rasiaan.

Kehota oppilaita yksi kerrallaan valitsemaan rasiasta paperi ja lukemaan se luokan jäsenille. Kun kukin paperi luetaan, pyydä oppilaita ehdottamaan, millaisia ilmoituksia henkilöt voivat saada avukseen tuon tehtävän tai kutsumuksen hoitamisessa.

Voit kehottaa oppilaita kertomaan kokemuksista, joissa he ovat saaneet ilmoitusta jossakin tehtävässä tai vastuussa. Voit myös kertoa kokemuksen, jossa itse olet saanut ilmoitusta avuksesi jossakin kirkon kutsumuksessa tai tehtävässä. Muistuta oppilaille, että jotkin kokemukset ovat liian pyhiä tai henkilökohtaisia kerrottaviksi.

Kannusta oppilaita rukoilemaan ilmoitusta avukseen omassa elämässään sekä kutsumuksissaan ja tehtävissään kirkossa. Kannusta heitä myös rukoilemaan, että kirkon johtajia siunataan terveydellä ja varjeluksella sekä innoituksella, jota he tarvitsevat hoitaessaan tehtäviään.

Oppi ja liitot 28:11–16

Herra neuvoo Oliver Cowderya oikaisemaan Hiram Pagea ja auttamaan kirkon saattamisessa järjestykseen

Muistuta oppilaita vääristä ilmoituksista, joita Hiram Page esitteli joillekin kirkon jäsenille. Kehota oppilaita lukemaan itsekseen OL 28:11–14 ja ottamaan selville, mitä sellaista Herra ohjasi Oliver Cowderya tekemään, mikä auttaisi tämän vaikean asian ratkaisemisessa.

Mitä Herra käski Oliveria tekemään, mikä auttaisi tämän Hiram Pagea koskevan ongelman ratkaisemisessa?
Mitä me voimme näiden jakeiden perusteella oppia kirkon johtajien vastuusta? (Oppilaat saattavat huomata eri periaatteita, mutta muista tähdentää seuraavaa: Kirkon johtajilla on vastuu niiden oikaisemisesta, jotka johtavat muita harhaan. Kirjoita tämä periaate taululle.)
Mitä voimme kohdan OL 28:13 perusteella oppia tavasta, jolla Herra johtaa kirkkoaan? (Oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, mutta varmista, että he huomaavat seuraavan periaatteen: Jeesuksen Kristuksen kirkossa kaikki täytyy tehdä järjestyksessä. Kirjoita tämä periaate taululle.)

Selitä, että yksi tapa, jolla teemme asiat ”järjestyksessä ja yhteisellä suostumuksella” on, että me julkisesti hyväksymme henkilöt kirkon tehtäviin.

Miksi arvelette olevan tärkeää, että henkilöt hyväksytään julkisesti tehtäviinsä kirkossa?

Auta luokan jäseniä ymmärtämään, kuinka yhteinen suostumus tuo järjestystä ja suojaa kirkolle, pyytämällä yhtä oppilasta lukemaan, mitä presidentti Packer on sanonut:

”Ilmoitus kirkossa tulee niille, jotka on asianmukaisesti kutsuttu, hyväksytty, asetettu tai erotettu virkaan. Piispa ei esimerkiksi saa mitään ilmoitusta, joka koskisi naapuriseurakuntaa, koska se ei kuulu hänen toimivaltaansa.

Joskus joku väittää saaneensa valtuuden opettaa ja siunata, vaikka häntä ei ole kutsuttu ja erotettu virkaan. – –

Juuri tästä syystä kirkossa varjellaan niin tarkoin virkaan kutsuttujen hyväksymismenettelyä – jotta kaikki tietäisivät, kenellä on valtuus opettaa ja siunata.” (”Ilmoitus muuttuvassa maailmassa”, s. 13–14.)

Miksi me presidentti Packerin mukaan hyväksymme julkisesti ne, jotka saavat tehtäviä kirkossa?
Kun olemme kohottaneet kätemme osoittamaan, että me hyväksymme henkilöitä heidän tehtäviinsä kirkossa, mitä meidän pitäisi tehdä osoittaaksemme, että todella hyväksymme heidät?

Auta oppilaita soveltamaan tämänpäiväisessä oppiaiheessa oppimiaan periaatteita lukemalla ääneen seuraavat tilanteet ja kysymällä heiltä, kuinka he toimisivat kussakin niistä:

Saatte elektroniseen laitteeseenne viestin, jossa väitetään, että se on uutta ilmoitusta. Se sisältää opetuksia, jotka eivät ole sopusoinnussa pyhien kirjoitusten eivätkä elävien profeettojen sanojen kanssa.
Huomaatte, että kun seurakuntanne jäsen lausuu todistuksensa sakramenttikokouksessa, hän esittää ajatuksen, joka on opillisesti väärä. Olette huolissanne siitä, että jos sanomaa pidetään totuutena, sillä voisi olla vahingollinen vaikutus muihin. Kenen pitäisi oikaista jäsentä, joka on puhuessaan antanut vääriä tietoja?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 28:15–16 ja pyydä luokan jäseniä ottamaan huomioon, mitä Herra lopuksi tässä ilmoituksessa neuvoo Oliver Cowderya tekemään.

Selitä, että sen jälkeen kun Joseph Smith oli saanut tämän ilmoituksen, hän aloitti konferenssin ja saattoi kirkon järjestykseen. Konferenssissa ”veli Page samoin kuin kaikki paikalla olevat kirkon jäsenet kielsivät mainitun kiven ja kaiken siihen liittyvän” (Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 204). Päätä tämä oppiaihe todistamalla käsittelemistänne totuuksista ja siitä, miten tärkeitä ne ovat auttaessaan meitä välttämään eksytyksen.

Kommentteja ja taustatietoja

Oppi ja liitot 28:1–4. Oliver Cowderyn tehtävät

Herra antoi Oliver Cowderylle tehtäviä niiden lisäksi, jotka on mainittu kohdassa OL 28:1–4. Oliver Cowderylla ja Joseph Smithillä oli avaimet lahjaan kääntää Mormonin kirja (ks. OL 6:25–28). Oliver toimi myös Jeesuksen Kristuksen apostolina ja kirkon toisena vanhimpana (ks. OL 20:3).

Oppi ja liitot 28:1–2, 8. Henkilökohtainen ilmoitus ja Herran profeetan välityksellä tuleva ilmoitus

Profeetta Joseph Smithin saamassa ilmoituksessa Herra sanoi Oliver Cowderylle, että vain kirkon presidentti voisi ottaa ”vastaan käskyjä ja ilmoituksia” koko kirkkoa varten (ks. OL 28:1–2). Herra sanoi myös, että Oliver Cowdery saisi ilmoituksia erityisiin tehtäviinsä (ks. OL 28:8). Vanhin Dallin H. Oaks kahdentoista apostolin koorumista on opettanut, mikä tasapaino on henkilökohtaisen ilmoituksen ja pappeusjohtajien välityksellä annetun ilmoituksen välillä:

”Meidän taivaallinen Isämme on antanut lapsilleen kaksi keinoa kommunikoida Hänen kanssaan – toista voimme kutsua henkilökohtaiseksi kanavaksi ja toista pappeuskanavaksi. Kaikkien tulisi ymmärtää kumpaakin näistä välttämättömistä kommunikointikanavista ja noudattaa niiden kautta saamaansa neuvoa.

Silloin kun henkilökohtainen kanava toimii täydellisimmässä muodossaan, se on riippuvainen pappeuskanavasta. Pyhän Hengen lahja – keino, jolla Jumala kommunikoi ihmiselle – annetaan pappeuden valtuudella niiden valtuuttamana, joilla on pappeuden avaimet. – –

Valitettavasti on tavallista, että ihmiset, jotka rikkovat Jumalan käskyjä tai eivät noudata pappeusjohtajiensa neuvoja, julistavat, että Jumala on ilmoittanut heille, ettei heidän tarvitse noudattaa jotakin käskyä tai neuvoa. Sellaiset ihmiset saattavat saada ilmoitusta tai innoitusta, mutta se ei tule heidän otaksumastaan lähteestä. Paholainen on valheiden isä ja on aina innokas tekemään tyhjäksi Jumalan työn ovelilla jäljitelmillään.” (”Kaksi kommunikointikanavaa”, Liahona, marraskuu 2010, s. 83–84.)

Oppi ja liitot 28:2. Kirkon presidentin asema

Presidentti James E. Faust ensimmäisestä presidenttikunnasta on todistanut, että kirkon presidentti on ainoa henkilö, joka voi saada ilmoitusta koko kirkkoa varten. Hän on selittänyt, kuinka tämä tuo järjestystä ja suojaa myöhempien aikojen pyhille:

”Jotkut ovat väittäneet omistavansa korkeampia hengellisiä lahjoja tai valtuutta kirkon vakiintuneen pappeuden valtuuden ulkopuolella. He sanovat uskovansa evankeliumin periaatteisiin ja toimituksiin sekä hyväksyvänsä kirkon presidentin sen laillisena johtajana, mutta väittävät, että heillä on korkeampi järjestelmä, jota presidentillä ei ole. Tätä käytetään usein puolustettaessa toimintaa, joka ei ole sopusoinnussa kirkon oppien kanssa. Mitään korkeampaa järjestelmää ei kuitenkaan voi olla, koska kirkon presidentti sekä pitää hallussaan että käyttää kaikkia Jumalan valtakunnan avaimia maan päällä. Herra on sanonut kirkon presidentistä, ’ettei ketään muuta nimitetä [saamaan käskyjä ja ilmoituksia] muuten kuin hänen kauttaan’ [OL 43:4].

– – Kirkon presidentti – – saa jatkuvaa ilmoitusta kirkkoa varten eikä hän tule milloinkaan johtamaan pyhiä harhaan.” (”Profeetallinen ääni”, Valkeus, heinäkuu 1996, s. 5–6.)

Oppi ja liitot 28:6. ”Äläkä käske sitä, joka on sinun yläpuolellasi”

Profeetta Joseph Smith on opettanut, etteivät ihmiset saa ilmoitusta johtamaan ketään, joka on kirkossa johtoasemassa heihin nähden:

”On Jumalan järjestelmän vastaista, että kukaan kirkon jäsen tai kukaan muu saisi ohjeita niitä varten, jotka ovat auktoriteettiasemassa, heidän yläpuolellaan” (Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 205).

Oppi ja liitot 28:8–10. Lamanilaiset

Termi lamanilaiset tarkoittaa Mormonin kirjassa ihmisryhmää, johon kuuluvista monet olivat Lehin vanhimman pojan Lamanin jälkeläisiä. Herran käyttämä termi lamanilaiset kohdassa OL 28:9 antaa ymmärtää, että jotkut Lehin jälkeläisistä olivat niiden Amerikan intiaanien joukossa, jotka asuivat tuolloin Yhdysvaltain länsirajana pidetyllä alueella. Toukokuussa 1830 Yhdysvaltain kongressi hyväksyi intiaanien siirtämistä koskevan lain, joka edellytti, että kaikki Amerikan intiaanit siirtyvät asumaan liittovaltion Intiaanialueelle, joka oli Missourin osavaltion länsipuolella. Näin Oliver Cowdery ja hänen toverinsa matkasivat Missourin länsiosiin, lamanilaisten rajamaille (ks. OL 28:9), opettamaan evankeliumia Amerikan intiaaneille.

Mormonin kirja ei väitä, että Amerikan intiaanit polveutuvat yksinomaan Lehin perheestä. Presidentti Anthony W. Ivins ensimmäisestä presidenttikunnasta on sanonut:

”Meidän tulee olla varovaisia tehdessämme päätelmiä. Mormonin kirjassa opetetaan kolmen sellaisen erillisen kansan historiaa – –, jotka tulivat vanhasta maailmasta tälle mantereelle. Siinä ei sanota meille, ettei täällä olisi ollut ketään ennen heitä. Siinä ei sanota meille, ettei väkeä olisi tullut sen jälkeen. Jos siis tehdään löytöjä, jotka viittaavat eroihin etnisessä alkuperässä, se voidaan hyvin helposti – ja järkeenkäyvästi – selittää, sillä me tosiaan uskomme, että tälle mantereelle on tullut muita ihmisiä.” (Julkaisussa Conference Report, huhtikuu 1929, s. 15.)

Oppi ja liitot 28:11. ”Ne tuosta kivestä tulleet asiat, jotka hän on kirjoittanut, eivät ole minusta”

New Yorkin osavaltion luoteisosissa 1800-luvun alussa monet uskoivat, että ihmiset voisivat saada tietoa yliluonnollisin keinoin jonkin esineen kuten kiven tai taikavarvun avulla. Hiram Page väitti, että hänen omistamaansa kiveen ilmaantuisi sanoja. Hän sanoi, että sen jälkeen kun hän oli sanellut sanat ja saanut ne jäljennettyä paperille, sanat katoaisivat kivestä ja siihen ilmaantuisi uusia (ks. Documents: Volume 1: July 1828 – June 1831, Documents-sarjan osa 1 kokoelmassa The Joseph Smith Papers, 2013, s. 184). Herra tuomitsi Hiram Pagen ilmoitukset vääriksi. Urimin ja tummimin lisäksi Joseph on osan Mormonin kirjaa kääntäessään saattanut käyttää näkijänkiveä, jonka hän löysi nuoruudessaan. On olemassa monia teorioita siitä, kuinka profeetta käytti urimia ja tummimia Mormonin kirjan kääntämiseen, sekä muista kääntämisprosessin yksityiskohdista, mutta vanhin Neal A. Maxwell kahdentoista apostolin koorumista on sanonut: ”Me emme yksinkertaisesti tiedä yksityiskohtia” (”By the Gift and Power of God”, Ensign, tammikuu 1997, s. 39). Yksi hyvin tärkeä ero Joseph Smithin ja Hiram Pagen välillä on se, että Jumala kutsui Joseph Smithin tekemään käännöstyön ja saamaan ilmoituksia kirkkoa varten (ks. OL 21:1–6). Sen sijaan Herra sanoi selvästi, että Saatana petti Hiram Pagea ja niitä, jotka uskoivat hänen sanelemiinsa sanoihin (ks. OL 28:11).

Presidentti James E. Faust ensimmäisestä presidenttikunnasta on kehottanut meitä välttämään toimintaa, joka saattaa tuoda Saatanan vaikutuksen elämäämme:

”Saatana ei ole valistava puheenaihe. Hän on minun mielestäni suuri jäljittelijä. – –

Ei ole hyvä kiinnostua liikaa Saatanasta ja hänen mysteereistään. Mitään hyvää ei voi seurata siitä, että menee lähelle pahaa. Niin kuin tulella leikittäessä siinäkin polttaa itsensä liian helposti – –. Ainoa turvallinen tie on pysyä kaukana hänestä ja kaikista hänen jumalattomista puuhistaan tai rikollisista tavoistaan. Sellaisia pahan muotoja kuten saatananpalvontaa, taikuutta, noituutta, voodoota, loitsuja, mustaa magiaa ja kaikkia muita paholaisuskonnon muotoja tulee karttaa aina.” (”Voimat, jotka pelastavat meidät”, Liahona, tammikuu 2007, s. 3.)