Oppiaihe 110
Oppi ja liitot 105
Johdanto
Kuuliaisina Herran käskyille profeetta Joseph Smith ja noin 200 muuta vapaaehtoista ja värvättyä muodostivat Siionin leirikuntana tunnetuksi tulleen joukon, joka lähti niiden pyhien avuksi, jotka oli karkotettu Jacksonin piirikunnasta Missourista. Heidän ollessaan leiriytyneinä lähelle Fishingjokea Missourissa 22. kesäkuuta 1834 Joseph Smith sai ilmoituksen, joka on tallennettu lukuun OL 105. Tässä ilmoituksessa Herra ilmoitti pyhille, että Siionin maata ei lunastettaisi tuolloin. Herra antoi myös käskyjä siitä, mitä täytyy tapahtua, että Siion lunastetaan jonakin tulevana aikana.
Opetusehdotuksia
Oppi ja liitot 105:1–19
Herra käskee pyhiä odottamaan Siionin lunastusta
Hanki ennen oppituntia paperimuki, kumilenkki ja kolme langanpätkää. Kumilenkin ympärysmitan täytyy olla pienempi kuin mukin ympärysmitan. Sido langat kuminauhaan tasaisin välein.
Aloita oppiaihe pyytämällä kolme vapaaehtoista. Aseta muki tasaiselle pinnalle ja kehota vapaaehtoisia nostamaan muki ilmaan käyttäen ainoastaan kumilenkkiä ja lankoja. Sano heille, etteivät he saa koskettaa kumilenkkiä vaan heidän täytyy pidellä kiinni langoista. (Tehtävän suorittamiseksi oppilaiden on tehtävä yhteistyötä ja vedettävä samaan aikaan kustakin langasta samalla voimakkuudella, jotta kumilenkki suurenee niin, että sen voi asettaa mukin ympärille ja sitten käyttää mukin nostamiseen.)
Kun oppilaat ovat tehneet tämän tehtävän, esitä seuraava kysymys:
-
Mikä osuus ykseydellä oli tämän tehtävän suorittamisessa?
Muistuta oppilaille, että helmikuussa 1834 Herra käski profeetta Joseph Smithiä ja muita kokoamaan ajallista apua ja värväämään vapaaehtoisia niiden pyhien avuksi, jotka oli karkotettu Jacksonin piirikunnasta Missourista, jotta nämä saisivat takaisin maansa. Kun oppilaat aloittavat tämänpäiväisen keskustelun luvusta OL 105, kannusta heitä panemaan merkille, mikä osuus ykseydellä oli pyhien yrityksissä saada takaisin Siionin maa.
Pyydä oppilaita muistelemaan, kun he tutkivat aiemmin lukua OL 103, minkä verran vapaaehtoisia Herra halusi osallistuvan Siionin leirikuntaan (500) ja minkä vähimmäismäärän Hän vaati (100). Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen seuraava kappale. Pyydä luokan jäseniä kuuntelemaan, kuinka moni todellisuudessa tarjoutui vapaaehtoiseksi Siionin leirikuntaan, kun ryhmä alun perin lähti matkaan.
Profeetta Joseph Smithin ja muiden pyrkimykset värvätä vapaaehtoisia ja aineellista apua Siionin leirikuntaan eivät saaneet yhtä menestyksellistä vastaanottoa kuin toivottiin. Siinä vaiheessa kun leirikunta aloitti marssinsa toukokuun alussa vuonna 1834, vain 122 ihmistä oli tarjoutunut lähtemään. Siionin leirikunta värväsi lisää vapaaehtoisia matkallaan Missouriin. Kun Hyrum Smithin ja Lyman Wightin värväämä ryhmä Michiganin territoriosta yhdistyi Joseph Smithin komppaniaan kesäkuun alkupuolella 1834, Siionin leirikunnassa oli vähän yli 200 miestä, 12 naista ja 9 lasta (ks. Alexander L. Baugh, ”Joseph Smith and Zion’s Camp”, Ensign, kesäkuu 2005, s. 45).
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 105:7–8. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville yksi syy siihen, miksi jotkut kirkon jäsenet päättivät olla auttamatta muita pyhiä Missourissa. Pyydä sitten oppilaita kertomaan, mitä he ovat löytäneet.
Kehota muutamia oppilaita lukemaan vuorotellen ääneen jakeet OL 105:1–6. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja katsomaan, kuinka kuuliaisuuden ja ykseyden puute oli vaikuttanut kirkon jäseniin. (Jotta oppilaat ymmärtäisivät paremmin jakeen 5 merkityksen, saattaisi olla hyödyllistä selittää, että ”selestisen valtakunnan lakiin” sisältyvät kaikki ne lait ja periaatteet, joita meidän tulee noudattaa, toimitukset, jotka meidän tulee saada, ja liitot, jotka meidän tulee pitää periäksemme selestisen valtakunnan.)
-
Millä tavoin kirkon jäsenet olivat epäonnistuneet ykseydessä ja kuuliaisuudessa?
-
Mitä meidän täytyy näiden jakeiden mukaan tehdä auttaaksemme Siionin rakentamisessa? (Kun oppilaat vastaavat, auta heitä huomaamaan seuraava periaate: Auttaaksemme Siionin rakentamisessa meidän täytyy olla yhtä ja kuuliaisia kaikessa, mitä Jumala pyytää.)
-
Mistähän syystä Siionin rakentaminen edellyttää ykseyttä ja kuuliaisuutta?
-
Mitkä kokemukset ovat auttaneet teitä ymmärtämään kirkon jäsenten keskuudessa vallitsevan ykseyden tärkeyden?
Selitä, että ne, jotka liittyivät Siionin leirikuntaan, kokivat matkallaan monia haasteita ja ihmeitä. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen seuraava kappale. Pyydä luokan jäseniä pohtimaan, kuinka he olisivat saattaneet suhtautua joihinkin näistä haasteista.
Siionin leirikunta marssi noin 1 450 kilometriä 4 osavaltion halki matkaten noin 30–60 kilometriä päivässä 45 päivän ajan. Leirin jäsenet kärsivät rakoille hiertyneistä jaloista, kuumista ja kosteista sääoloista, muonavarojen niukkuudesta ja epäterveellisestä ruoasta. Toisinaan valtava jano sai muutamat leirikunnan jäsenistä juomaan suovettä, josta he siivilöivät (joskus vain hampaillaan) sääsken toukat, tai juomaan sateen jälkeen hevosten kavioiden painaumiin jäänyttä vettä. Koko matkansa ajan Siionin leirikunnalla oli usein uhkanaan myös muiden ihmisten väkivaltaisuus. (Ks. Kirkon historia aikojen täyttyessä, uskonto 341–343, 2004, s. 153–156.)
-
Kuinka olisitte mahtaneet suhtautua näihin haasteisiin?
Selitä, että kun Siionin leirikunnan jäsenet olivat saapuneet Missouriin, he saivat tietää, ettei Missourin kuvernööri Daniel Dunklin pitäisi lupaustaan auttaa pyhiä palaamaan mailleen Jacksonin piirikuntaan. Näistä masentavista uutisista huolimatta Siionin leirikunta jatkoi kohti Jacksonin piirikuntaa odottaen lisää ohjeita Herralta.
Kerro oppilaille, että Siionin leirikunta sai kaivatut ohjeet ilmoituksena Herralta 22. kesäkuuta 1834, kun se oli matkannut lähes 7 viikkoa ja oli vain 15–30 kilometrin päässä Jacksonin piirikunnasta. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 105:9–14. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä heidän oli Herran sanojen mukaan määrä tehdä Siionin lunastuksen suhteen.
-
Mitä Herra käski leirikuntaa tekemään Siionin lunastuksen suhteen?
-
Jos te olisitte olleet Siionin leirikunnassa, miltä teistä olisi ehkä tuntunut kuulla tämä ilmoitus juuri ennen kuin saapuisitte määränpäähänne?
-
Mitä syitä Herra antoi sille, miksi Siionia ei lunastettaisi tuolloin?
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 105:18–19. Pyydä luokan jäseniä ottamaan selville, miksi Herra määräsi Siionin leirikunnan marssimaan aina Missouriin asti ja ilmoitti sitten, ettei heidän ollut määrä vielä silloin palauttaa pyhiä Siionissa oleville mailleen.
-
Miksi Herra näiden jakeiden mukaan käski Siionin leirikuntaa marssimaan aina Missouriin asti ja ilmoitti sitten, ettei Siionia lunastettaisi vielä? (Se oli uskon koetus. Saattaisi olla hyödyllistä selittää, että uskon koetus tarkoittaa sen testaamista, päätämmekö me luottaa Herraan ja olla kuuliaisia Hänelle, olivatpa olosuhteet millaiset tahansa.)
-
Millä tavoin Siionin leirikunnan jäsenten uskoa koeteltiin heidän marssinsa aikana?
-
Mitä me voimme oppia näistä jakeista? (Yksi periaate, jonka oppilaat saattavat huomata, on se, että Jumala on valmistanut suuria siunauksia niille, jotka ovat uskollisia koettelemuksissaan.)
-
Milloin te olette kokeneet tai joku tuttunne on kokenut uskon koetuksen? Kuinka uskon koetuksenne ovat valmistaneet teitä suurempiin siunauksiin?
Kerro oppilaille, että monia miehiä, jotka palvelivat Siionin leirikunnassa, siunattiin tilaisuuksilla palvella Herran valtakunnassa. Helmikuussa 1835 järjestettiin kahdentoista apostolin koorumi sekä seitsemänkymmenen ensimmäinen koorumi. Ensimmäisistä apostoleista yhdeksän ja kaikki seitsemänkymmenen koorumin jäsenet olivat palvelleet Siionin leirikunnassa. (Ks. Kirkon historia aikojen täyttyessä, s. 161.)
Kehota yhtä oppilasta lukemaan profeetta Joseph Smithin seuraavat sanat. Pyydä luokan jäseniä kuuntelemaan, mikä osuus Siionin leirikunnalla oli miesten valmistamisessa johtotehtäviin:
”Jumala ei halunnut teidän taistelevan. Hän ei voisi järjestää valtakuntaansa, jossa kaksitoista miestä aukaisee evankeliumin oven maapallon kansoille ja jossa seitsemänkymmentä miestä seuraa heitä heidän johdollaan ja heidän jäljissään, ellei Hän olisi ottanut näitä sellaisten miesten joukosta, jotka ovat antaneet henkensä alttiiksi ja tehneet yhtä suuren uhrauksen kuin Abraham.” (Julkaisussa Kirkon historia aikojen täyttyessä, s. 161.)
Todista siitä, miten tärkeää on luottaa Herraan ja olla Hänelle kuuliainen, kun uskoamme koetellaan.
Oppi ja liitot 105:20–41
Herra opettaa pyhille, mitä heidän tulee tehdä ennen kuin Siion lunastetaan
Tee yhteenveto kohdasta OL 105:20–37 selittämällä, että Herra kertoi Missourin pyhille, kuinka heidän tuli suhtautua kokemaansa vainoon, kun he odottivat Siionin tulevaa lunastusta. Hän neuvoi heitä olemaan nöyriä ja välttämään kiistojen lietsomista. Hän selitti, että heidän piti pyhittäytyä, kun he valmistautuivat Siionin lopulliseen lunastukseen. Kuten Hän oli sanonut aiemmin samassa ilmoituksessa, heitä tuli opettaa täydellisemmin ja heidän tuli saada kokemusta ja tietää täydellisemmin velvollisuuksistaan ja siitä, mitä Herra vaatisi heidän käsistään (ks. OL 105:10).
-
Miten meidän pitäisi suhtautua vainoon?
Kehota oppilaita lukemaan itsekseen OL 105:38–41 ja valitsemaan näistä jakeista ilmaus, joka tiivistää sen, miten Herra ohjasi pyhiä suhtautumaan sortajiinsa.
-
Minkä siunauksen Missourin pyhät jakeen 40 mukaan saisivat, jos he pyrkisivät rakentamaan rauhaa muiden kanssa? (Oppilaiden vastausten tulee ilmentää seuraavaa periaatetta: Jos pyrimme rakentamaan rauhaa muiden kanssa, niin kaikki yhdessä koituu parhaaksemme.)
-
Mitä me voimme tehdä rakentaaksenne rauhaa muiden kanssa?
-
Kuinka teitä on siunattu, kun olette pyrkineet rakentamaan rauhaa myös niiden kanssa, jotka saattaisivat vainota teitä?
Kehota oppilaita pohtimaan yhtä asiaa, jonka he voivat tehdä paremmin pyrkiessään rakentamaan rauhaa muiden kanssa elämässään, etenkin kun heitä saatetaan kohdella väärin, ja kirjoittamaan seminaarimuistivihkoonsa tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaansa tavoite tämän periaatteen noudattamiseksi.
Kommentteja ja taustatietoja
Oppi ja liitot 105. Siionin leirikunnan lähtö
Ennen Ohion Kirtlandista lähtöä Joseph Smith ”lupasi veljille, että jos he kaikki eläisivät Herran edessä niin kuin heidän pitäisi ja pitäisivät Hänen käskynsä – –, he kaikki palaisivat turvallisesti” (julkaisussa Kirkon historia aikojen täyttyessä, uskonto 341–343, 2004, s. 153). Muutoin, profeetta varoitti, he kärsisivät Jumalan vihaa.
Siionin leirikunnan jäsenet lähtivät tällaisten vakuutusten turvin tietäen, että osallistumalla tähän marssiin he asettuivat hengenvaaraan. Heber C. Kimball ilmaisi seuraavasti monien tuntemukset tuolloin:
”Lähdimme matkaan 5. toukokuuta (1834), ja aamuni oli todella synkkä. Lähdin vaimoni, lasteni ja ystävieni luota enkä odottanut näkeväni heitä enää milloinkaan, koska viholliset uhkailivat minua ja veljiä sekä tuossa maassa että Missourissa sillä, että he tuhoaisivat meidät ja hävittäisivät meidät maasta.” (Ks. Opin ja Liittojen Kirja ja kirkon historia, seminaari, oppilaan opiskeluopas, 2002, s. 122.)
Monet Siionin leirikuntaan kuuluvista miehistä eivät jättäneet perheelleen juuri lainkaan tai yhtään rahaa eivätkä mitään tulonlähdettä. Estääkseen kohtuuttomat vaikeudet kirkon jäsenet viljelivät kasvimaita, jotta naiset ja lapset voisivat korjata satona maissia ja muita viljelykasveja leirikunnan ollessa poissa. Leirikunnan miesten keski-ikä oli 29 vuotta. Profeetan serkku George Albert Smith oli 16-vuotias, ja Addison Greene oli 14-vuotias. Vanhin oli 79-vuotias. Joseph Smith, joka oli valittu ”Israelin armeijan ylipäälliköksi”, oli vasta 28-vuotias. (Ks. Kirkon historia aikojen täyttyessä, s. 151–153.)
Oppi ja liitot 105. Siionin leirikunnan saama Herran varjelus
Koko matkansa ajan Siionin leirikunnalla oli usein uhkanaan muiden ihmisten väkivaltaisuus. Herra kuitenkin täytti kohdassa OL 103:20 olevan lupauksen. Joseph Smith sanoi: ”Vaikka vihollisemme uhkasivat meitä alati väkivallalla, me emme pelänneet emmekä epäröineet jatkaa matkaamme, sillä Jumala oli kanssamme ja Hänen enkelinsä kulkivat edellämme ja pienen joukkomme usko oli horjumaton. Me tiedämme, että enkelit olivat tovereinamme, sillä me näimme niitä.” (Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 301.)
Oppi ja liitot 105:5. Selestisen valtakunnan laki
Vanhin D. Todd Christofferson kahdentoista apostolin koorumista on opettanut:
”Selestisen valtakunnan laki on – – evankeliumin laki ja liitot, joihin sisältyy se, että muistamme aina Vapahtajan ja olemme sitoutuneet kuuliaisuuteen, uhraamiseen, pyhittämiseen ja uskollisuuteen” (”Tulkaa Siioniin”, Liahona, marraskuu 2008, s. 38–39).
Presidentti Ezra Taft Benson on sanonut:
”Evankeliumin laki sisältää kaikki ne lait, periaatteet ja toimitukset, jotka ovat välttämättömiä korotuksellemme” (The Teachings of Ezra Taft Benson, 1988, s. 337).
Oppi ja liitot 105:19. ”Heidän uskonsa koettelemiseksi”
Käsky palata Kirtlandiin saamatta taistella Missourin pyhien hyväksi oli uskon koetus monille Siionin leirikunnan jäsenille. Jotkut kapinoivat avoimesti ja myöhemmin luopuivat kirkosta. Aiemmin Siionin leirikunnan matkalla profeetta oli varoittanut sen jäseniä siitä, että heidän epäsopunsa, riitansa ja tottelemattomuutensa toisi heille vitsauksen (suuren ahdingon tai sairauden). Profeetta toisti tämän varoituksen, kun esiintyi suuttumusta ja epävanhurskaita valituksia siitä, että Herra kielsi heitä taistelemasta. Kesäkuun 24. päivänä 1834 useat Siionin leirikunnan jäsenistä sairastuivat koleraan. Epidemia levisi aiheuttaen ankaraa ripulia, oksennusta ja jalkakramppeja. Ennen kuin epidemia oli ohi, noin 68 ihmistä, myös Joseph Smith, oli saanut tartunnan, ja 13 leirikuntaan kuuluvaa ja 2 paikallista jäsentä oli kuollut. Joseph Smith sanoi heille 2. heinäkuuta, että ”jos he nöyrtyisivät Herran edessä ja tekisivät liiton, että pitäisivät Hänen käskynsä ja noudattaisivat minun ohjeitani, vitsaus pysähtyisi samalla hetkellä, eikä heidän joukossaan enää kukaan sairastuisi koleraan. Veljet tekivät liiton nostamalla kätensä, ja vitsaus oli ohi.” (Julkaisussa Kirkon historia aikojen täyttyessä, s. 160.)
Herra hyväksyi leirikunnan jäsenten uhraukset ja siunasi heitä sen johdosta, mitä he olivat valmiit tekemään. Heinäkuussa 1834 profeetta Joseph Smith hajotti Siionin leirikunnan. Vaikka kaikki eivät selviytyneet uskon koetuksestaan ja jättivät kirkon, kokemus vahvisti niitä, jotka olivat uskollisia.
Vanhin Franklin D. Richards seitsemänkymmenen koorumien johtokunnasta on selittänyt:
”Monet pitivät ’Siionin leirikunnan matkaa’ hedelmättömänä ja epäonnistuneena episodina. Kirtlandissa eräs veli, joka ei lähtenyt leirikunnan mukaan ja tapasi Brigham Youngin tämän palattua, sanoi hänelle: ’No, mitä saitte tästä hyödyttömästä matkasta Missouriin Joseph Smithin kanssa?’ ’Kaiken, minkä vuoksi lähdimme’, Brigham Young vastasi. ’En vaihtaisi tuolla retkellä saamaani kokemusta Geaugan piirikunnan kaikkiin rikkauksiin’ – Geauga oli piirikunta, jossa Kirtland silloin sijaitsi. (Julkaisussa B. H. Roberts, ”Brigham Young, A Character Sketch”, Improvement Era, osa 6, kesäkuu 1903, s. 567.)” (”The Purpose of Life: To Be Proved”, Ensign, joulukuu 1971, s. 50.)
Siionin leirikunnan matka oli sen jäsenille mahdollisuus näyttää Herralle ja heille itselleen, miten uskollisia ja omistautuneita he olivat Herran työlle. Abrahamin tavoin monet kirkon alkuaikojen johtajista kävivät läpi testin, joka oli suunniteltu toteuttamaan jumalallisia tarkoituksia. Vanhin Neal A. Maxwell kahdentoista apostolin koorumista on sanonut: ”Siionin leirikunnassa marssineet eivät tutkineet Missourin maaseutua vaan omia mahdollisuuksiaan” (”Notwithstanding My Weakness”, Ensign, marraskuu 1976, s. 14).