Oppiaihe 158: Pelastuksen työn jouduttaminen

Oppiaihe 158

Pelastuksen työn jouduttaminen

Johdanto

Palautuksen alusta lähtien Herran työ on laajentunut kautta maailman. Me elämme aikaa, jolloin Herra jouduttaa työtään. Kirkon nuorilla on monia keinoja ja tilaisuuksia olla mukana Herran työn jouduttamisessa.

Opetusehdotuksia

Herra jouduttaa työtään

Kehota yhtä oppilasta kävelemään huoneen toisesta päästä toiseen tavallista kävelytahtia. Pyydä sitten oppilasta kulkemaan huoneen poikki toisen kerran ja jouduttamaan eli nopeuttamaan kävelytahtiaan. Kun oppilas kulkee huoneen poikki toisen kerran, esitä luokan jäsenille seuraava kysymys:

Mitä jouduttaminen tarkoittaa? (Nopeuttamista.) Mitä syitä on siihen, että joku saattaisi jouduttaa eli nopeuttaa jotakin tehtävää?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 88:73. Pyydä luokkaa seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä Herra sanoi jouduttavansa. Pyydä oppilaita kertomaan, mitä he löytävät.

Mitä mielestänne tarkoittaa se, että Herra jouduttaa työtään?

Viitaten kohtaan OL 88:73 vanhin Russell M. Nelson on sanonut: ”Nyt on koittanut tuo jouduttamisen aika” (”Näin minun kirkkoani kutsuttakoon”, Valkeus, heinäkuu 1990, s. 15). Kirjoita taululle seuraava oppi: Me elämme aikaa, jolloin Herra jouduttaa työtään.

Millä tavoilla olette nähneet Herran jouduttavan työtään?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 133:10. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, miksi Herra tämän jakeen mukaan jouduttaa työtään.

Miksi Herra tämän jakeen mukaan jouduttaa työtään? (Auttaakseen ihmisiä valmistautumaan toiseen tulemiseensa.)

Ota esille kuva Presidentti Spencer W. Kimball (Evankeliumiaiheinen kuvakirja, 2009, nro 133; ks. myös lds.org). Selitä, että presidentti Spencer W. Kimballin palvellessa kirkon presidenttinä Herra joudutti työtään. Esimerkiksi lähetystyö laajeni ja kirkko julkaisi uudet laitokset pyhistä kirjoituksista. Kannustaessaan kirkon jäseniä rientämään eteenpäin presidentti Kimball sanoi, että kirkko oli levännyt ”joillakin pysähdyspaikoilla jo kyllin kauan” (”Edetkäämme eteenpäin ja ylöspäin”, Valkeus, lokakuu 1979, s. 133). Hän on myös opettanut: ”Meidän on pidennettävä askeleitamme ja tehtävä se nyt” (”Aina käännynnäiskirkko”, Valkeus, kesäkuu 1976, s. 2).

Mitä arvelette presidentti Kimballin tarkoittaneen, kun hän sanoi, että meidän on ”pidennettävä askeleitamme”?

Auta oppilaita ymmärtämään joitakin tapoja, joilla Herra jouduttaa työtään tänä aikana, sekä joitakin tapoja, joilla he voivat osallistua Hänen työhönsä, johtamalla seuraava toiminta:

Jaa oppilaat kolmeen ryhmään ja anna kullekin ryhmälle monisteena yksi seuraavista opetustehtävistä. Anna oppilaille muutama minuutti aikaa tutkia saamaansa tehtävää ja valmistautua opettamaan se luokkatovereilleen. Jaa oppilaat riittävän ajan kuluttua kolmen hengen ryhmiin niin, että kussakin ryhmässä on yksi oppilas jokaisesta alkuperäisestä ryhmästä. Kehota oppilaita vuorotellen opettamaan ryhmälleen, kuinka Herra jouduttaa työtään ja kuinka he voivat osallistua tuohon työhön.

Opetustehtävä 1: Lähetystyön jouduttaminen

Presidentti Spencer W. Kimball sanoi pyhille, että Herra oli valmis avaamaan heille ovet evankeliumin eteenpäin viemiseksi myös maihin, joissa lähetystyö ei ollut sallittua. Hän kuitenkin lisäsi, että pyhien piti valmistautua ottamaan vastaan nämä tilaisuudet. Presidentti Kimball todisti lisäksi, että jos jokainen nuori mies valmistautuisi palvelemaan kokoaikaisessa lähetystyössä, Herra avaisi ovia ja valmistaisi keinon, jolla lähetystyö voisi mennä eteenpäin koko maailmaan. Hän julisti:

”Tiedän, että on esteitä kuten rautaesirippuja ja bambuesirippuja. Tiedän, miten vaikeaa se on, sillä olemme tehneet muutamia yrityksiä. – – Mutta en näe mitään hyvää syytä siihen, miksi Herra avaisi ovet, joista me emme ole valmiit astumaan sisälle. Miksi Hän murtaisi rautaesiripun tai bambuesiripun tai minkään muun esteen, ellemme me edelleenkään ole valmiita astumaan sisälle?” (”When the World Will Be Converted”, Ensign, lokakuu 1974, s. 5–7; ks. myös ”Menkää kaikkeen maailmaan”, Valkeus, marraskuu 1974, s. 445.)

Kirkon jäsenet noudattivat presidentti Kimballin neuvoa ja valmistautuivat viemään evankeliumia eteenpäin. Presidentti Kimballin hallintokaudella kokoaikaisten lähetyssaarnaajien lukumäärä lisääntyi yli 50 prosenttia. 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa hallitukset Itä-Saksassa, entisen Neuvostoliiton alueella sekä muissa maissa, joissa lähetystyö oli aiemmin ollut rajoitettua, alkoivat sallia lähetyssaarnaajien viedä evankeliumia eteenpäin alueellaan. Presidentti Kimballin profetia täyttyi.

Lokakuussa 2008 presidentti Thomas S. Monson toisti neuvon, jonka presidentti Kimball oli antanut:

”Maailmassa on – – alueita, joilla vaikutuksemme on rajallinen ja joilla meidän ei sallita viedä evankeliumia vapaasti eteenpäin. Kuten presidentti Spencer W. Kimball kehotti yli 32 vuotta sitten, minä kehotan teitä rukoilemaan noiden alueiden avautumista, niin että voisimme jakaa heidän kanssaan evankeliumin ilon. Kun rukoilimme silloin vastauksena presidentti Kimballin pyyntöihin, näimme ihmeitä tapahtuvan aiemmin kirkolta suljetun maan toisensa jälkeen avautuessa. Niin käy jälleen, kun rukoilemme uskossa.” (”Tervetuloa konferenssiin”, Liahona, marraskuu 2008, s. 6.)

Tuo esiin, että kun presidentti Kimball kannusti kirkon jäseniä pidentämään askeleitaan, hän selvensi jokaisen nuoren miehen erästä vastuuta kirkossa. Pyydä yhtä ryhmänne jäsentä lukemaan ääneen seuraavat sanat:

”Usein esitetään kysymys: tulisiko jokaisen nuorukaisen mennä lähetystyöhön? Ja vastauksen on antanut Herra. Se kuuluu: ’Kyllä.’ Jokaisen nuoren miehen tulisi palvella lähetyssaarnaajana.” (”Menkää kaikkeen maailmaan”, s. 446.)

Muistuta ryhmänne jäseniä siitä, että profeetat ovat jatkuvasti kannustaneet jokaista kelvollista, kykenevää nuorta miestä palvelemaan lähetystyössä. Profeetat ovat myös ottaneet ilolla vastaan nuoret naiset, jotka haluavat palvella kokoaikaisessa lähetystyössä. Lokakuussa 2012 presidentti Thomas S. Monson ilmoitti muutoksesta lähetyssaarnaajien ikärajoissa, niin että nuoret miehet voivat aloittaa palvelemisen 18-vuotiaina ja nuoret naiset 19-vuotiaina.

Keskustelkaa yhdessä seuraavista kysymyksistä:

Mitä Herra odottaa myöhempien aikojen profeettojen mukaan nuorilta miehiltä kokoaikaisen lähetystyön suhteen? (Vaikka ryhmän jäsenet voivat käyttää muita sanoja, heidän vastaustensa tulee kuvastaa seuraavaa periaatetta: Jokaisen nuoren miehen tulee valmistautua palvelemaan kokoaikaisessa lähetystyössä ja pitää itsensä kelvollisena palvelemaan.)
Miksi jokaisen nuoren miehen tulee valmistautua palvelemaan kokoaikaisessa lähetystyössä?
Kuinka valmistautuminen lähetystyöhön nyt voi auttaa teitä antamaan oman panoksenne Herran työhön?
Kuinka arvelette innoitetun muutoksen kokoaikaisten lähetyssaarnaajien ikärajoissa vaikuttaneen Herran työn jouduttamiseen?

Opetustehtävä 2: Pyhien kirjoitusten uudet laitokset

Pyydä ryhmänne jäseniä miettimään, mitä he tekisivät, jos joku läheinen ystävä kysyisi heiltä: ”Minä haluan päästä lähemmäksi Jumalaa. Mitä minun pitäisi tehdä?” Esitä sitten seuraava kysymys:

Mitä sanoisitte ystävällenne?

Lukekaa presidentti Spencer W. Kimballin seuraavat sanat:

”Kun alan suhtautua välinpitämättömästi Jumalaan ja kun tuntuu siltä, ettei kuuntelemassa ole yhtään jumalallista korvaa eikä mikään jumalallinen ääni puhu, huomaan, että olen itse hyvin, hyvin kaukana. Jos uppoudun pyhiin kirjoituksiin, etäisyys lyhenee ja hengellisyys palaa.” (Kirkon presidenttien opetuksia: Spencer W. Kimball, 2006, s. 72.)

Kerro ryhmänne jäsenille, että presidentti Kimballin sanat selittävät, miksi meillä on suuri tarve pystyä käyttämään pyhiä kirjoituksia. Kehota yhtä ryhmänne jäsentä lukemaan ääneen OL 104:58–59. Pyydä ryhmänne jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, miksi Herra halusi kirkon johtajien julkaisevan ilmoitukset.

Kuinka pyhien kirjoitusten tutkiminen auttaa meitä pidentämään askeleitamme ja osallistumaan Herran työn jouduttamiseen?

Selitä, että 1970-luvun alussa kirkon johtajat ymmärsivät, että kirkon jäsenten pitää tutustua paremmin pyhiin kirjoituksiin ja saada tutkimista ja opettamista varten peruslaitos Raamatusta. Vuonna 1979, vuosia vieneiden innoitettujen ja uutterien ponnistusten jälkeen, kirkko julkaisi virallisen englanninkielisen MAP-laitoksen kuningas Jaakon raamatunkäännöksestä. Tässä Raamatussa on laajalti tutkimisen apuvälineitä, joita ei ole aiemmin ollut saatavana, kuten laajennetut alaviitteet rinnakkaisviitteineen ja muine apuneuvoineen, täsmennettyjä lukujen tiivistelmiä, otteita Joseph Smithin raamatunkäännöksestä, aihehakemisto ja Raamatun sanakirja. Vuonna 1981 kirkko julkaisi uuden laitoksen englanninkielisestä kolmoissidoksesta, jossa oli täsmennettyjä alaviitteitä, lukujen tiivistelmiä ja johdantoja, karttoja ja hakemisto. Vuonna 2009 kirkko julkaisi espanjankielisen MAP-laitoksen Reina-Valeran raamatunkäännöksestä.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan kahdentoista apostolin koorumin presidentin Boyd K. Packerin seuraava lausunto, joka on annettu vuosi sen jälkeen, kun vuoden 1981 englanninkielinen kolmoissidos julkaistiin. Pyydä oppilaita panemaan merkille, kuinka presidentti Packer näki mielessään näiden pyhien kirjoitusten uusien laitosten siunaavan ihmisten elämää ja vievän Herran työtä eteenpäin.

”Vuosien varrella nämä pyhät kirjoitukset saavat aikaan sen, että uskolliset kristityt oppivat sukupolvi toisensa jälkeen tuntemaan Herran Jeesuksen Kristuksen ja saavat halun noudattaa Hänen tahtoaan.

– – Se tulee tuntemaan evankeliumin esi-isiään paremmin. Sillä on oleva todistus siitä, että Jeesus on Kristus, ja se on kykenevä julistamaan Häntä ja puolustamaan Häntä.” (Ks. ”Pyhät kirjoitukset”, Valkeus, huhtikuu 1983, s. 106–107.)

Lausu todistuksesi siitä, että pyhät kirjoitukset todistavat Jeesuksen olevan Kristus. Pyhien kirjoitusten tutkiminen voi auttaa meitä saamaan todistuksen Jeesuksesta Kristuksesta ja täyttää elämämme Pyhällä Hengellä.

Selitä, että on nähty paljon vaivaa ja nähdään edelleen, jotta kirkon jäsenet saavat pyhät kirjoitukset ja hyödyllisiä tutkimisen apuvälineitä omalla kielellään.

Keskustelkaa yhdessä seuraavista kysymyksistä:

Miksi pyhien kirjoitusten tutkiminen päivittäin on tärkeää?
Kuinka se, että olette tutkineet pyhiä kirjoituksia henkilökohtaisesti, on auttanut teitä olemaan apuna Herran työssä?

Opetustehtävä 3: Temppeli- ja sukututkimustyön jouduttaminen

Pyydä ryhmäänne arvaamaan, kuinka monta temppeliä rakennettiin niiden 143 vuoden aikana, jotka kuluivat kirkon perustamisesta vuonna 1830 presidentti Spencer W. Kimballin kutsumiseen vuonna 1973 (17 temppeliä). Pyydä sitten ryhmää arvaamaan, kuinka monesta temppelistä ilmoitettiin tai kuinka monta rakennettiin seuraavien 40 vuoden aikana – vuosina 1973–2013 (153 temppeliä).

Selitä, että temppelien rakentaminen lisääntyi merkittävimmin presidentti Gordon B. Hinckleyn johdolla. Kehota jotakuta ryhmästänne lukemaan presidentti Hinckleyn seuraavat sanat:

”Minulla on palava toive, että temppeli sijaitsisi kohtuullisella etäisyydellä myöhempien aikojen pyhistä kaikkialla maailmassa. – – Temppelien rakentaminen tapahtuu lähestulkoon siinä tahdissa kuin se on meille mahdollista. Jatkuva rukoukseni on, että sitä voitaisiin jotenkin nopeuttaa niin että useammat meidän kansastamme pääsisivät helpommin Herran pyhään huoneeseen.” (”Lähetyskentistä, temppeleistä ja huoneenhallituksista”, Valkeus, tammikuu 1996, s. 56.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 128:15, 17. Pyydä ryhmän jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, mikä vastuu meillä on esivanhempiamme kohtaan. Lue sitten ääneen kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin David A. Bednarin esittämä seuraava opillinen lausunto: ”Meillä – – on – – liittoon kuuluva vastuu etsiä esivanhempamme ja tarjota heille evankeliumin pelastavat toimitukset” (”Lasten sydämet kääntyvät”, Liahona, marraskuu 2011, s. 25).

Tuo esiin, että temppelien rakentaminen ja edistysaskeleet sukututkimuksessa ovat todiste siitä, että Jumala jouduttaa työtään toisella puolen verhoa. Kehota yhtä oppilasta lukemaan vanhin Bednarin seuraavat sanat. Pyydä ryhmän jäseniä kuuntelemaan, kuinka he voivat antaa oman panoksensa Herran työhön.

”Ei ole sattumaa, että FamilySearch ja muut välineet ovat tulleet esiin aikana, jolloin laaja kirjo informaatio- ja kommunikaatiotekniikoita on nuorille kovin tuttua. Sormenne ovat kouliintuneet tekstaamaan ja tviittaamaan Herran työn nopeuttamiseksi ja edistämiseksi – eivät vain nopeaan kommunikointiin ystävienne kanssa. Ne taidot ja kyvyt, jotka näkyvät selvästi monien nuorten keskuudessa nykyään, valmistavat osallistumaan pelastuksen työhön.” (”Lasten sydämet kääntyvät”, s. 26.)

Keskustelkaa ryhmässänne seuraavasta kysymyksestä:

Mitä myönteisiä kokemuksia teillä on ollut tutkiessanne sukuanne tai käydessänne temppelissä osallistumassa toimituksiin kuolleiden puolesta?

Tehtävämme työn eteenpäin viemiseksi

Kun oppilaat ovat suorittaneet opetustehtävänsä pienryhmissä, kehota muutamaa heistä kertomaan, millaisia ajatuksia ja tuntemuksia heillä on Herran työn jouduttamisesta.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin David B. Haightin seuraavat sanat. Pyydä luokan jäseniä kuuntelemaan, mitä voi tapahtua, kun osallistumme Herran työhön.

”Veljet ja sisaret, Herra avaa parhaillaan tietä ja tekee mahdolliseksi laajentaa työtään kautta maailman, ja mikä siunaus meille kaikille onkaan – kullekin omalla tavallaan – osallistua siihen. – –

Ketkä muut kuin Jumalan profeetat olisivat voineet ennalta nähdä sen Herran työn nopean laajenemisen ihmeen? Herra todellakin jouduttaa työtään aikanaan, kuten Hän ennalta ilmoitti Opin ja liittojen luvussa 88 (ks. OL 88:73).” (”Lähetystyö – meidän vastuumme”, Valkeus, tammikuu 1994, s. 58.)

Mitä vanhin Haightin mukaan voi tapahtua, kun osallistumme Herran työhön? (Kun oppilaat ovat vastanneet, kirjoita taululle seuraava totuus: Me voimme saada siunauksia osallistumalla Herran työn jouduttamiseen.)
Mitä siunauksia olette kokeneet osallistuessanne Herran työn jouduttamiseen?

Kehota oppilaita miettimään, mitä tilaisuuksia heillä on olla mukana Herran työn jouduttamisessa. Pyydä heitä kirjoittamaan seminaarimuistivihkoonsa tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaansa vastaus seuraavaan kysymykseen:

Millä tavoin sinä voit osallistua Herran työn jouduttamiseen?

Kehota riittävän ajan kuluttua oppilaita asettamaan tavoite seurata edistymistään siinä, mitä he ovat kirjoittaneet. Todista lopuksi Herran työn jouduttamisesta sekä tehtävistämme ja tilaisuuksistamme osallistua Hänen työhönsä.

Kommentteja ja taustatietoja

”Meidän täytyy pidentää askeleitamme”

Presidentti Spencer W. Kimball on opettanut:

”Onko meillä jotakin, mitä meidän on tarpeen antaa toisille? On! Meillä on Jeesuksen Kristuksen evankeliumi, rauhan evankeliumi, ilon evankeliumi. Meillä on totuuksia, jotka tekevät kenestä tahansa ihmisestä paremman ja paremmin itseään toteuttavan, minkä tahansa avioliiton onnellisemmaksi ja kauniimmaksi, minkä tahansa kodin taivaallisemmaksi. Meillä on Jumalan pappeuden voima siunaamassa kotejamme ja elämäämme ja toisten elämää. Niin, juuri itsellemme, koteihimme, koorumeihimme, luokkiimme, tehtäviimme kirkossa on meidän tarmokkaammin vietävä kaikkea sitä, mitä olemme saaneet. Ja nyt meitä pyydetään antamaan kirkkoon kuulumattomille lähimmäisillemme ja tuttavillemme, mitä meillä on. Herra on käskenyt meidän tehdä niin. Meidän on pidennettävä askeleitamme ja tehtävä se nyt.” (Ks. ”Aina käännynnäiskirkko”, Valkeus, kesäkuu 1976, s. 1–2.)

Seitsemänkymmenen koorumit

Seitsemänkymmenen koorumien lisääminen on todiste siitä, että Herra jouduttaa työtään.

Vuonna 1976 presidentti Spencer W. Kimball järjesti seitsemänkymmenen ensimmäisen koorumin, ja kirkon kasvaessa uusia seitsemänkymmenen koorumeita on lisätty. Koorumien lukumäärä voi kasvaa tarvittaessa edelleen.

”[Vuonna 2014] on – – kahdeksan seitsemänkymmenen koorumia. Jokaisessa koorumissa voi olla korkeintaan 70 jäsentä. Seitsemänkymmenen koorumien jäsenistä puhutaan usein käyttämällä yksinkertaisesti nimitystä ’seitsenkymmenet’. Seitsenkymmenet kutsutaan julistamaan evankeliumia ja vahvistamaan kirkkoa. He toimivat kahdentoista apostolin koorumin ja seitsemänkymmenen koorumien johtokunnan johdolla. – –

Seitsemänkymmenen ensimmäisen ja toisen koorumin jäseniä pidetään johtavina auktoriteetteina, mikä tarkoittaa, että heillä on valtuus palvella missä tahansa maailmassa. Muiden koorumien jäseniä kutsutaan vyöhykeseitsenkymmeniksi, ja heidän valtuutensa rajoittuu sille alueelle, jolla he palvelevat.” (”Quorums of the Seventy”, lds.org.)