Laipelí
ʻIuniti 21, ʻAho 3: 1 Kolinitō 1–2


ʻIuniti 21: ʻAho 3

1 Kolinitō 1–2

Talateú

Naʻe tohi ʻa Paula ki he kāingalotu ʻo e Siasí ʻi Kolinitoó ʻi he hili ʻene ʻilo ʻa e ngaahi palopalema ʻe niʻihi naʻa nau fehangahangai mo iá, peá ne fakalotolahi kiate kinautolu ke tuku ʻa e kikihí ka nau uouangataha. Naʻá ne toe fakamatala foki ʻoku ui ʻe he ʻOtuá ʻa e vaivaí mo e anga-fakatōkilaló ke malangaʻaki ʻEne ongoongoleleí, pea ʻe toki malava pē ke ʻilo pea mahino ʻa e ngaahi meʻa ʻa e ʻOtuá ʻo fakafou ʻi he Laumālié.

1 Kolinitō 1:1–16

ʻOku tohi ʻa Paula ki he Kau Māʻoniʻoni ʻi Kolinitoó mo fakalotolahi kiate kinautolu ke tuku ʻa e kikihí ka nau uouangataha.

Fakakaukau ki ha fāmili, timi sipoti, pe ha kulupu ko ha ngaahi kaungāmeʻa.

ʻĪmisi
family sitting on beach, soccer team, friends hiking

Ko e hā ʻe malava ke ne fakatupu ha māvahevahe mo ha fekihiaki ʻi he ngaahi kulupu takitaha ko ʻení.

ʻE uesia fēfē ʻe ha ngaahi māvahevahe mo ha fekihiaki pehē ha fāmili, timi, pe kulupu ko ha ngaahi kaungāmeʻa.

Fakakaukau ki he founga ʻoku lava ke uesia ai ʻa e Siasí ʻi ha māvahevahe mo ha fekihiaki ʻi he kāingalotú.

ʻI hoʻo ako ʻa e 1 Kolinitō 1, kumi ki ha moʻoni naʻe akoʻi ʻe Paula ki he Kau Māʻoniʻoni ʻi Kolinitoó fekauʻaki mo e māvahevahé mo e kikihí.

Kumi ke ʻilo ʻa Kolinitō ʻi he mape ko ʻení:

ʻĪmisi
map, eastern Mediterranean

Naʻe fononga ʻa Paula ki ha kolo ko Kolinitō ʻi Kalisi lolotonga ʻene fononga fakafaifekau hono uá, peá ne malangaʻi ai ʻa e ongoongoleleí. Naʻe tokolahi ha kakai naʻe papitaiso ʻi he taimi ko iá (vakai Ngāue 18:1–18). Naʻe toki ʻilo ʻe Paula kimui ʻi he lolotonga ʻene malanga ʻi ʻEfesoó kuo hoko ha ngaahi palopalema ʻi he kāingalotu ʻo e Siasí ʻi Kolinitoó koʻeuhí ko ha toe foki ha niʻihi ʻo kinautolu naʻe uluí ki heʻenau ngaahi tui ki muʻá pea mo e ngaahi angafai ʻo e lotu tamapuá. Naʻe tohi ʻa Paula ki he kāingalotu ʻo e Siasí ʻi Kolinitoó ke fakamālohia kinautolu mo fakamanatu ange ʻenau tukupā ke ngāue maʻá e ʻEikí.

ʻOku tau lau ʻi he 1 Kolinitō 1:1–9 naʻe talaange ʻe Paula ki he Kau Māʻoniʻoni ʻi Kolinitoó naʻá ne fakafofongaʻi kinautolu ʻo fakamālō ki he ʻOtuá koeʻuhí ko e ʻaloʻofa naʻa nau maʻu ʻo fakafou mai ʻia Sīsū Kalaisí, ʻa ia naʻe faitāpuekina ai kinautolu ʻi he meʻa kotoa pē.

Lau ʻa e 1 Kolinitō 1:10–11, ʻo kumi ki he meʻa naʻe fakalotolahiʻi ʻe Paula ʻa e Kau Māʻoniʻoni ʻi Kolinitoó ke nau faí.

Fakaʻaongaʻi ʻa e ngaahi foʻi lea ko ʻení ke fakafonu ʻa e ngaahi feituʻu ʻoku fakaʻatā atu ʻi he fakamatala ko ʻení ke ʻiloʻi ai ha moʻoni kuo lekooti ʻi he ngaahi veesí ni: uouangataha, ʻamanaki, kikihi, tuku

Ko e ʻEikí ____________________ kiate kitautolu ko e Kau Māʻoniʻoni ke tau ____________________ pea ke ____________________ māvahevahé mo e ____________________.

  1. Tali ‘a e ngaahi fehuʻi ko ‘ení ‘i hoʻo tohinoa ako folofolá:

    1. Ko e hā ʻa e ngaahi tāpuaki ʻoku tau maʻu ko e kāingalotu ʻo e Siasí ʻi he taimi ʻoku tau feinga ai ke tau uouangataha mo tuku ʻa e ngaahi māvahevahé mo e kikihí?

    2. Ko fē ha taimi naʻe faitāpuekina ai koe ʻo makatuʻunga ʻi ha uouangataha ʻi ho fāmilí, kalasí, kōlomú, uootí pe koló?

    3. Ko e hā ʻe lava ke tau fai ke tuku ai ʻa e ngaahi māvahevahe mo e kikihi ʻi he Siasí?

Fakatatau ki he 1 Kolinitō 1:12–16, naʻe māvahevahe ʻa e kāingalotu ʻo e Siasí ʻi Kolinitoó ki ha ngaahi kulupu ʻo fakatatau ki heʻenau takitaha fakaʻuhingaʻi ʻo e tokāteline ʻo e Siasí, pea naʻa nau poupouʻi ʻenau ngaahi fakakaukaú ʻaki ʻenau fakaʻaongaʻi ʻa e ngaahi lea ʻa e kau takimuʻa ʻiloa ʻo e Siasí.

1 Kolinitō 1:17–31

ʻOku akoʻi ʻe Paula ki he Kau Māʻoniʻoní ʻoku ui ʻe he ʻOtuá ʻa kinautolu ʻoku vaivaí ke nau malangaʻaki ʻEne ongoongoleleí

Naʻe lolotonga puleʻi ʻe Loma ʻa Kalisi ʻi he taimi ʻo Paulá, pea naʻe tokolahi ʻa e kau Kiliki naʻa nau nofo ʻi Kolinitoó. Naʻe fuʻu mahuʻinga ki he kakai Kilikí ʻa e ngaahi fakakaukau fakapotó pea mo e poto ʻo māmaní.

Fakakaukau ki he ʻuhinga ʻe lava ke faingataʻa ai ki ha taha ʻoku mahuʻinga ki ai ʻa e ngaahi fakapoto fakamāmaní ke ne tali pe moʻuiʻaki ʻa e ongoongoleleí.

ʻI hoʻo ako ʻa e 1 Kolinitō 1:17–31, kumi ki ha moʻoni ʻe lava ke tokoni ke mahino kiate koe ko e vale ha taha ʻoku fakafalala ki he poto ʻo māmaní.

Lau ʻa e 1 Kolinitō 1:17–22, ʻo kumi ki he meʻa naʻe akoʻi ʻe he ʻAposetolo ko Paulá fekauʻaki mo e poto ʻo māmaní ʻi hono fakafehoanaki mo e poto ʻo e ʻOtuá. ʻOku ʻuhinga ʻa e ongo kupuʻi lea “poto ʻo e kau potó” (1 Kolinitō 1:19) mo e “poto ʻo māmaní” (1 Kolinitō 1:20) ki he ngaahi fakapoto hala ʻo e talatukufakaholo ʻo e ʻaho ko iá. ʻE ala ʻaonga ke ke ʻilo naʻe fakaʻaongaʻi ʻe Paula ʻa e kupuʻi lea “ʻakau naʻe tutuki [ki aí]” (1 Kolinitō 1:17–18) ʻi heʻene lave kau ki he moʻui, ngāue, mo e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí.

Ko e hā ʻokú ke fakakaukau naʻe pehē ai ʻe kinautolu naʻe taʻe tuí ko e vale ʻa e pōpoaki ʻo e Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí?

Lau ʻa e 1 Kolinitō 1:25, ʻo kumi ki he meʻa naʻe akoʻi ʻe Paula fekauʻaki mo e poto ʻo e tangatá ʻi hono fakafehoanaki ki he poto ʻo e ʻOtuá. ʻOku ʻikai vale ʻa e ʻOtuá, pe ʻi ai Hano ngaahi vaivai. Naʻe fakaʻaongaʻi ʻe Paula ʻa e ngaahi kupuʻi lea “ko ia ʻoku vale ʻi he ʻOtuá ʻoku poto lahi ia ʻi he tangatá” mo e “mo ia ʻoku vaivai ʻi he ʻOtuá, ʻoku mālohi lahi ia ʻi he tangatá” ke ʻomi ʻa e fakakaukau ko e meʻa noa pē ʻa e poto mo e mālohi ʻo e tangatá ʻi hono fakafehoanaki ki he poto mo e mālohi ʻo e ʻOtuá.

Siakaleʻi ʻa e moʻoni ʻokú ne fakamatalaʻi lelei taha ʻa e meʻa naʻe akoʻi ʻe Paula ki he kakai Kolinitoó fekauʻaki mo e poto ʻo e ʻOtuá:

  • ʻOku lahi ange ʻa e poto ʻo e ʻOtuá ʻi he poto ʻo e tangatá.

  • ʻOku mālohi ha taha ʻi he taimi ʻoku poto aí.

  • ʻOku lahi ange ʻa e ngaahi meʻa fakaofo mei he langí ʻi he poto ʻo e kakai Kilikí.

  1. Tali ‘a e fehuʻi ko ‘ení ‘i hoʻo tohinoa ako folofolá: ʻOkú ke pehē ʻe tokoni fēfē ki ha taha ʻoku fekumi ki ha ngaahi veteʻanga ʻo ʻene ngaahi palopalemá ha mahino ki ai ʻoku lahi ange ʻa e poto ʻo e ʻOtuá ʻi he poto ʻo e tangatá?

Lau ʻa e 1 Kolinitō 1:26–27, ʻo kumi pe ko hai ʻoku fili ʻe he ʻOtuá ke malangaʻaki ʻEne ongoongoleleí.

Fakalaulauloto ki he ʻuhinga ʻoku fili ai ʻe he ʻOtuá ʻa kinautolu ʻoku lau ko e vale mo e vaivai ʻi he māmaní ke nau akoʻi ʻEne ongoongoleleí.

ʻOku tau ako ʻi he 1 Kolinitō 1:28–31 naʻe akoʻi ʻe Paula ko Sīsū Kalaisi ʻa e fakatātā haohaoa ʻo e “poto, mo e fakatonuhia, mo e māʻoniʻoni, mo e huhuʻi” (1 Kolinitō 1:30) pea ʻoku totonu ke tau vīkiviki, pe fiefia, ʻiate Ia.

1 Kolinitō 2

ʻOku fakamatalaʻi ʻe Paula ʻa e founga ʻoku tau ako ai ʻa e ngaahi meʻa ʻa e ʻOtuá

Lau ʻa e talanoa ko ʻeni ʻa Palesiteni Poiti K. Peeka ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá kau ki ha meʻa naʻá ne aʻusia ki muʻa pea uiuiʻi ia ke ne hoko ko e Taki Maʻolunga:

ʻĪmisi
President Boyd K. Packer

“Naʻá ku tangutu fakataha ʻi he vakapuná mo ha tokotaha naʻe mahino naʻe ʻikai tui ʻOtua pea naʻe hohaʻa mo mālohi ʻene fakahoko mai ʻene taʻetui ki he ʻOtuá, peá u vahevahe ange ki ai ʻeku fakamoʻoní. Naʻá ku pehē ange, ‘ʻOku hala hoʻo maʻú, ʻoku ʻi ai ha ʻOtua. ʻOku ou ʻilo ʻokú Ne moʻui!’

“Naʻá ne fakakikihi mai, ‘ʻOku ʻikai ke ke ʻilo. ʻOku ʻikai ʻilo ha taha ki he meʻa ko iá! ʻOku ʻikai malava ke ke ʻilo ia!’ Naʻe ʻikai ke u fakavaivai pea naʻe fehuʻi mai ʻe he tangata taʻetui ʻOtua ko ʻení ʻa e fehuʻi taupotu taha fekauʻaki mo ha fakamoʻoni. Naʻá ne pehē mai ʻi ha natula manuki mo siolalo, ‘Sai, ʻokú ke pehē ʻokú ke ʻilo. Talamai angé pe naʻe founga fēfē hoʻo ʻiló.’

“ʻI heʻeku feinga ke talí, neongo naʻe ʻosi maʻu haʻaku fakaʻilonga ako, naʻe ʻikai ke u lava ke talanoa lelei. …

“ʻI he taimi naʻá ku fakaʻaongaʻi ai ʻa e ngaahi lea ko e Laumālie mo e fakamoʻoni,  naʻe tali mai ʻe he tokotaha taʻetui ʻOtua ko ʻení, ‘ʻOku ʻikai ke u ʻilo ʻa e meʻa ʻokú ke talanoa mai ki aí.’ Naʻe tatau pē mo e ʻikai mahino ki ai ʻa e ngaahi lea ko e lotu, ʻiloʻilo, mo e tui. ‘Sio ange,’ ko ʻene leá mai ia, ‘ʻoku ʻikai ke ke ʻilo. Kapau naʻá ke ʻilo, naʻe lava ke ke talamai kiate au pe naʻe founga fēfē hoʻo ʻiló.

“Naʻá ku ongoʻi mahalo naʻe ʻikai ke u poto hono vahevahe lelei ki ai ʻeku fakamoʻoní pea naʻe ʻikai ke u ʻilo pe ko e hā te u faí.” (“The Candle of the Lord,” Ensign, Sanuali 1983, 51).

Ko e hā naʻá ke mei talaange ki he tangata ko ʻeni naʻe ʻikai tui ki he ʻOtuá, kapau naʻá ke ʻi he tūkunga ko ʻení?

ʻI hoʻo ako ʻa e 1 Kolinitō 2, kumi ki ha moʻoni ʻe tokoni ke mahino kiate koe ʻa e ʻuhinga naʻe ʻikai lava ke mahino ai ki he tangata ko ʻení ʻa e ngaahi lea ʻa Palesiteni Peeká, pea mo e ʻuhinga ʻoku lava ke ke falala ai ki hoʻo ʻilo ki he ngaahi meʻa fakalaumālié.

ʻOku tau lau ʻi he 1 Kolinitō 2:1–8 naʻe talaange ʻe Paula ki he Kau Māʻoniʻoni ʻi Kolinitoó naʻe ʻikai ke ne fakaʻaongaʻi ʻa e poto ʻo e māmaní ke liliu ʻaki ʻenau fakakaukaú ke nau tui ki he moʻoni ʻo e ongoongoleleí. Naʻá ne fakamatala ki heʻene akoʻi kinautolu ʻaki ʻa e mālohi ʻo e Laumālié koeʻuhí kae lava ke nau tui ki he ʻOtuá. Naʻe toe talaange foki ʻe Paula ʻe ʻikai lava ke mahino kiate kinautolu ʻoku taʻetuí ʻa e ngaahi meʻa fakalilolilo ʻa e ʻOtuá.

Lau ʻa e 1 Kolinitō 2:9–16, ʻo kumi ki he ʻuhinga naʻe pehē ai ʻe Paula ʻe lava ke ʻilo pea mahino ki he kakai ʻe niʻihi ʻa e “ngaahi meʻa ʻa e ʻOtuá” (1 Kolinitō 2:10–11), kae ʻikai mahino ki he niʻihi.

  1. Tali ‘a e ngaahi fehuʻi ko ‘ení ‘i hoʻo tohinoa ako folofolá:

    1. Fakatatau ki he 1 Kolinitō 2:9–10, ko e hā naʻe lava ai ke mahino kia Paula mo e kakai tui mateaki kehé ʻa e ngaahi meʻa ʻa e ʻOtuá?

    2. Fakatatau ki he 1 Kolinitō 2:14, ko e hā ʻoku ʻikai lava ai ke mahino ki ha kakai ʻe niʻihi ʻa e ngaahi meʻa ʻa e ʻOtuá?

ʻOku tau ako meí he ngaahi vēsí ni ʻa e moʻoni ko ʻení: ʻE toki lava pē ke tau ʻilo pea mahino kiate kitautolu ʻa e ngaahi meʻa ʻa e ʻOtuá ʻo fakafou ʻi Hono Laumālié? Fakakaukau ke fakaʻilongaʻi ʻa e ngaahi lea pe ngaahi kupuʻi lea ʻi he 1 Kolinitō 2:10–14 ʻoku akoʻi mai ai ʻa e moʻoni ko ʻení.

ʻĪmisi
President Boyd K. Packer

Naʻe fakaʻosi ʻe Palesiteni Peeka ʻene talanoá ʻaki ʻene fakamatalaʻi ʻa e ueʻi fakalaumālie naʻá ne maʻu ke ʻeke ki he tangata naʻe tangutu ʻi hono tafaʻakí he vakapuná pe naʻá ne ʻilo ʻoku ifo fēfē ʻa e māsimá.

“Naʻá ne tali mai, ‘ ʻIo ʻoku ou ʻilo.

“‘Ko e fē taimi naʻá ke ʻahiʻahiʻi fakamuimui ai ha māsima?’

“‘Naʻá ku toki maʻu meʻatokoni efiafi pē he vakapuná.’

“Naʻá ku pehē ange, ‘ʻOkú ke fakakaukau pē ʻokú ke ʻilo ʻa e ifo ʻo e māsimá’.

“Naʻá ne fakapapauʻi mai, ‘ʻOku ou ʻilo ʻa e ifo ʻo e māsimá ʻo hangē pē ko ʻeku ʻilo ha faʻahinga meʻá.’ …

“Peá u pehē ange leva, ‘Ta pehē kuo teʻeki ai pē ke u ʻahiʻahiʻi e māsimá, fakamatalaʻi mai angé pe ʻoku ifo fēfē ʻa e māsimá.’ …

“Naʻá ne toutou feinga ka naʻe ʻikai ke ne lava. Naʻe ʻikai lava ke ne fakamatalaʻi mai ʻaki ha ngaahi lea ha meʻa angamaheni ʻo hangē ko e ifo ʻo e māsimá. Naʻá ku toe vahevahe ange ʻeku fakamoʻoní peá u pehē ange, ‘ ʻOku ou ʻilo ʻoku ʻi ai ʻa e ʻOtua. Naʻá ke manukiʻi ʻa e fakamoʻoni ko iá peá ke talamai kapau naʻá ku ʻilo, ʻe lava ke u talaatu ʻa e founga naʻá ku ʻilo aí. ʻE hoku kaungāmeʻa, ʻi hono fakalea fakalaumālié, kuó u ʻosi ʻahiʻahiʻi ʻa e māsimá. Ka ʻoku ʻikai lava ke u talaatu kiate koe ʻi heʻeku ngaahi leá ʻa e founga naʻá ku ʻilo ai iá ʻo hangē pē ko e ʻikai lava ke ke talamai pe ʻoku ifo fēfē ʻa e māsimá. Ka ko eni te u toe talaatu kiate koe, ʻoku ʻi ai ha ʻOtua! ʻOkú Ne moʻui! Pea ʻoku ʻikai ʻuhinga hoʻo taʻeʻilo iá ke ke feinga ai ke talamai ʻoku ʻikai ke u ʻilo ia, he ʻoku ou ʻilo!’

“ʻI heʻema māvaé, naʻá ku fanongo ki haʻane pehē, ‘ ʻOku ʻikai te u teitei fie maʻu hoʻo tui fakalotú! ʻOku ʻikai ke u fie maʻu ia.’

“Talu mei he meʻa naʻe hoko ko iá, kuo ʻikai ke u toe ongoʻi mā pe fakamāʻia ko e ʻikai ke u lava ko ia ʻo fakamatalaʻi ʻa e meʻa fakalaumālie kotoa ʻoku ou ʻiló” (“The Candle of the Lord”, 52).

  1. Fakakakato eni ʻi hoʻo tohinoa ako folofolá:

    1. Lisi ha ngaahi meʻa ʻe niʻihi ʻa e ʻOtuá ʻe toki lava pē ke ʻiloʻi pea mahino ʻo fakafou ʻi Hono Laumālié.

    2. Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ke tau tui ʻe toki lava pē ke tau ʻilo pea mahino kiate kitautolu ʻa e ngaahi meʻa ʻa e ʻOtuá ʻo fakafou ʻi Hono Laumālié?

Fakakaukau ki ha taimi naʻá ke ʻiloʻi pea mahino ai kiate koe ʻo fakafou ʻi he Laumālié ha taha ʻo e ngaahi meʻa ʻa e ʻOtuá naʻá ke lisi ʻi hoʻo tohinoa ako folofolá. Fakakaukau pe ko e hā ʻe lava ke ke fai he taimí ni ke kumi ki he tokoni ʻa e Laumālié ʻi hoʻo feinga ke ʻilo pea mahino kiate koe ʻa e ngaahi meʻa ʻa e ʻOtuá.

  1. Hiki ʻa e fakamatala ko ʻení ʻi lalo ʻi he ngaahi ngāue ke fai he ʻahó ni ʻi hoʻo tohinoa ako folofolá:

    Kuó u ako ʻa e 1 Kolinitō 1–2 peá u fakakakato ʻa e lēsoni ko ʻení ʻi he (ʻahó).

    Ko ha ngaahi fehuʻi, fakakaukau, mo e ʻilo makehe ʻoku ou fie vahevahe mo ʻeku faiakó:

Paaki