Laipelí
Talateu ki he ʻUluaki Tohi ʻa Pitá


Talateu ki he ʻUluaki Tohi ʻa Pitá

Ko e hā hono ʻuhinga ʻoku ako ai e tohí ni?

Ko ha kaveinga naʻe maʻu ʻi he ʻUluaki Tohi ʻa Pitá ʻoku pehē ʻe lava ke kātakiʻi faivelenga mo tali ʻe he kau ākonga ʻa e Fakamoʻuí e mamahí mo e fakatangá ʻo fakafou ʻi he Fakalelei ʻa Sīsū Kalaisí. ʻOku fakamatala e vahe kotoa ʻo e 1 Pita ki he ngaahi ʻahiʻahí mo e faingataʻá, pea naʻe akoʻi ʻe Pita “ʻoku mahuʻinga lahi ʻi he koulá” ʻa hono kātakiʻi e ngaahi ʻahiʻahí pea ʻe tokoni ki he kau tuí ke maʻu ʻa e “fakamoʻui ʻa [honau] laumālié” (1 Pita 1:7, 9). Naʻe fakamanatu foki ʻe Pita ki he Kāingalotú honau tuʻungá ko ha “kakai kuo fili … ko e taulaʻeiki fakaʻeiʻeiki, ko e kakai māʻoniʻoni, ko e kakai kuo fakatau” (1 Pita 2:9). ʻE lava ke maʻu ʻe he kau akó ha ʻamanaki lelei, fakalotolahi, mo ha mālohi ʻe lava ʻo tokoni kiate kinautolu ʻi he ngaahi faingataʻa ʻoku nau fehangahangai mo ia ʻi heʻenau ako e faleʻi ʻa Pitá.

Ko hai naʻá ne hiki e tohí ni?

Ko “Pita naʻá ne hiki ʻa e tohí ni, ko e ʻaposetolo ʻa Sīsū Kalaisi” (1 Pita 1:1). “Naʻe ʻuluaki ui ʻa Pita ko Simione pe Saimone (2 Pita 1:1), ko ha tangata toutai ia ʻi Petesaita naʻe nofo mo hono uaifí ʻi Kapaneume. … Naʻe ui ʻa Pita mo hono tokoua ko ʻAniteluú ke na hoko ko ha ākonga ʻa Sīsū Kalaisi (Mātiu 4:18–22; Maʻake 1:16–18; Luke 5:1–11). …

“…Naʻe fili ʻe he ʻEikí ʻa [Pita] ke ne maʻu e ngaahi kī ʻo e puleʻangá ʻi he māmaní (Mātiu 16:13–18). …

“Ko Pita ʻa e ʻAposetolo pule ʻi hono taimí” (Fakahinohino ki he Folofolá, “Pita,” scriptures.lds.org).

ʻOku fakahaaʻi ʻe he ngaahi tohi ʻa Pitá ʻene tupulaki mei ha tangata toutaí ki ha ʻAposetolo maʻongoʻonga.

Ko e fē taimi mo e feituʻu naʻe tohi aí?

ʻOku ngalingali naʻe hiki ʻe Pita ʻene ʻUluaki Tohí ʻi he vahaʻa ʻo e T.S. 62 mo e 64. Naʻá ne tohi mei “Papilone” (1 Pita 5:13), mahalo ko ha fakataipe ki Loma.

ʻOku pehē naʻe pekia ʻa Pita lolotonga e pule ʻa e ʻemipola Loma ko Neló—ʻo fakafuofua ki he hili ʻa e T.S.64, ʻi he taimi naʻe kamata ke fakatangaʻi ai ʻe Nelo ʻa e kau Kalisitiané (vakai, Fakahinohino ki he Folofolá, “Pita”).

Ko hai naʻe fakataumuʻa ki ai hono hikí pea ko e hā hono ʻuhingá?

Naʻe fai ʻe Pita e tohi ko ʻení ki he kāingalotu ʻo e Siasí ne nau nofo ʻi he ngaahi vahefonua Loma ʻe nima ʻo ʻĒsia Minó, ʻa ia ʻoku tuʻu ʻi Toake ʻo e ʻaho ní (vakai, 1 Pita 1:1). Naʻe pehē ʻe Pita ko kinautolu ʻoku lau ʻene tohí ko e kakai “fili” ia ʻa e ʻOtuá (1 Pita 1:2). Naʻá ne tohi ke fakamālohia mo poupouʻi ʻa e Kāingalotú ʻi hono “ʻahiʻahiʻi [ʻenau] tuí” (1 Pita 1:7) pea ke teuteuʻi ki ha kahaʻu “ʻahiʻahi vela” (1 Pita 4:12). Naʻe akoʻi foki kinautolu ʻe he pōpoaki ʻa Pitá ke nau tali e ngaahi fakatangá (vakai, 1 Pita 2:19–23; 3:14–15; 4:13).

Naʻe taimi tonu ʻaupito e faleʻi ʻa Pitá koeʻuhí he naʻe mei aʻu e kāingalotu ʻo e Siasí ki ha vahaʻa taimi ne tupulaki ai ʻa e fakatangá. ʻO aʻu mai ki he T.S.64, meimei ki he taimi naʻe hiki ai ʻe Pita ʻa e tohí ni, naʻe toki tali ʻe he puleʻanga Lomá ʻa e tui faka-Kalisitiané. ʻI Siulai ʻo e taʻu ko iá, naʻe fakaʻauha ʻe ha vela lahi ʻa Loma, pea naʻe sasala ʻo pehē ko ʻEmipola Nelo pē naʻá ne tuʻutuʻuni ke kamata e velá. ʻI ha feinga ke fakahehema e tukuakiʻi ki he fakatamakí, naʻe tukuakiʻi ʻe ha kakai Loma ʻiloa e kau Kalisitiané ki hono kamataʻi e velá. Ne iku ʻeni ki hano fakatangaʻi lahi ʻo e kau Kalisitiane ʻi he kotoa ʻo e Puleʻanga Lomá. Naʻe pehē ʻe Pita ka “tautea ha taha koeʻuhí ko ʻene anga faka-Kalisitiané” (1 Pita 4:16), ʻe lava pē ke nau ongoʻi fiefia ʻi heʻenau ʻilo ʻoku nau muimui ʻi he hala ʻo Sīsū Kalaisí (vakai, 1 Pita 2:19–23; 3:15–18; 4:12–19).

Ko e hā e ngaahi fōtunga makehe ʻo e tohí ni?

ʻI he lotolotonga ʻo e faingataʻa mo e fakatanga ne fehangahangai mo e Kāingalotu ʻa hono taimí, naʻe naʻinaʻi kinautolu ʻe Pita ke nau fepoupouʻaki ʻi he ʻofa mo e manavaʻofa (vakai, 1 Pita 1:22; 3:8–9). ʻIkai ngata aí, ʻoku tau lau ʻi he 1 Pita 5 naʻe fakamatalaʻi ʻe Pita e founga ʻoku totonu ke fakamālohia ai ʻe he kau taki ʻo e Siasí honau kāingalotú.

Mahalo ʻoku ʻi he tohí ni ʻa e ngaahi fakamoʻoni fakatohitapu mahino taha mahalo ki he maama tataliʻanga ʻo e ngaahi laumālié mo e ngāue ʻo e fakamoʻuí ʻoku fakahoko aí. Naʻe fakamatalaʻi nounou ʻe Pita naʻe ʻaʻahi ʻa Sīsū Kalaisi ki he maama talitaliʻanga ʻo e ngaahi laumālié ke malanga ki he ngaahi laumālie talangataʻa ne nau moʻui ʻi he kuonga ʻo Noá (vakai, 1 Pita 3:18–20). Naʻá ne toe pehē naʻe malangaʻi ʻa e ongoongoleleí ki he kau pekiá ke ʻoange ha faingamālie ke fakamāuʻi ai kinautolu ʻi ha ngaahi tuʻunga tatau mo kinautolu ʻoku moʻuí (vakai, 1 Pita 4:5–6). ʻI hotau kuonga fakakosipelí ni, naʻe fakalaulauloto ʻa Palesiteni Siosefa F. Sāmita ki he ʻuhinga ʻo e 1 Pita 3:18–20 mo e 1 Pita 4:6 ʻi heʻene maʻu ha fakahā ʻo fakamahinoʻi ai e ngaahi tokāteline kau ki he maama tataliʻanga ʻo e ngaahi laumālié (vakai, T&F 138).

Toʻo Kongokonga Lalahí

1 Pita 1:1–2:10 Ko e tohi ʻa Pita fekauʻaki mo e ngaahi fie maʻu ke tupulaki fakalaumālie e Kāingalotú kae lava ke maʻu ʻa e ngaahi pale taʻengatá. ʻOku fakahoko e ʻaloʻofa ʻa e fakamoʻuí tuʻunga ʻi he taʻataʻa mahuʻinga ʻo Sīsū Kalaisí. Ko e Kāingalotú ko ha “kakai kuo fili, … ko e taulaʻeiki fakaʻeiʻeiki, ko e kakai māʻoniʻoni, ko e kakai kuo fakatau” (1 Pita 2:9) kuo nau maʻu e ʻaloʻofa ʻa e ʻOtuá.

1 Pita 2:11–3:12 Ko e feinga e kau ākonga ʻa Sīsū Kalaisí ke fakaʻapaʻapaʻi e kakai kotoa pē mo talangofua ki he kau maʻu mafai fakapuleʻangá mo e ngaahi laó. Ko e lea ʻa Pita ki ha ngaahi kulupu pau ʻo e Kāingalotú: kau tangataʻi fonua tauʻatāina, kau tamaioʻeiki, ngaahi uaifi, mo e ngaahi husepāniti.

1 Pita 3:13–5:14 Ko e taimi ʻoku fakatupu ai ʻe he fakatangá ke mamahi e Kāingalotú, ʻoku totonu ke nau manatu ki he sīpinga ʻa Sīsū Kalaisí, ʻa ia naʻe mamahi pea toki maʻu e hakeakiʻí. Naʻe malanga ʻaki ʻe Sīsū Kalaisi ʻa e ongoongoleleí ki he kau pekiá koeʻuhí ke nau maʻu ha fakamaau totonu. ʻOku muimui e kau taki ʻo e Siasí ki he sīpinga ʻa Sīsū Kalaisí ʻi hono tokangaʻi e kāingalotu ʻa e ʻOtuá. ʻOku totonu ke loto fakatōkilalo ʻa e Kāingalotú pea tuku ki he ʻOtuá e ngaahi meʻa ʻoku nau tokanga ki aí.

Paaki