Laipelí
Lēsoni 50: Luke 10:1–37


Lēsoni 50

Luke 10:1–37

Talateú

Naʻe ui ʻe Sīsū, akoʻi, pea fekauʻi atu ʻa e Kau Fitungofulú. Naʻa nau malanga ʻaki ʻa e ongoongoleleí, fakamoʻui e mahakí, kapusi ki tuʻa ʻa e kau tēvoló, pea foki ke fai ha fakamatala ki heʻenau ngaahi ngāué. Naʻe akoʻi ʻe Sīsū ʻa e talanoa fakatātā ʻo e Samēlia leleí ki ha akonaki ʻi he fono

Ngaahi Fokotuʻu ki hono Akoʻí

Luke 10:1–24

Ko e ui, fakamālohia, mo fakahinohinoʻi ʻe he ʻEikí, ʻa e Kau Fitungofulú

ʻOmi ki he kalasí ha faʻoʻanga meʻa ʻoku fonu ʻi he ngaahi meʻa (hangē ko e ngaahi foʻi pulu lalahi kehekehe). Fakaafeʻi ha tokotaha ako ki muʻa ʻi he loki akó. Kole ki he tokotaha akó ke ne puke e ngaahi meʻa naʻá ke ʻoange ki aí kae ʻoua ʻe ʻai ke tō pe tuku ki lalo. ʻOange ki he tokotaha akó ha ngaahi meʻa kae ʻoua kuo ʻikai ke ne toe lava ʻo puke kotoa kinautolu pea kamata tō ha niʻihi. Hili ia pea ʻeke ki he tokotaha akó:

  • Ko e hā te ke lava ʻo fai ke taʻofi e ngaahi meʻá mei heʻene toó?

Kapau ʻe fie maʻu, fokotuʻu ange ki he tokotaha akó ke kole tokoni mei he niʻihi kehe ʻi he kalasí. Hokohoko atu ke ʻoange ha ngaahi meʻa ki he tokotaha akó, pea tuku ke ne ʻoange ha niʻihi ki he kau ako kehé. Fakaafeʻi leva e tokotaha akó ke tangutu.)

  • Te ke fakafehoanaki fēfē ʻa e ʻekitivitī ko ʻení ki he founga kuo fakahoko ʻaki ʻe he kau taki ʻo e Siasí honau ngaahi fatongiá?

Fakamanatu ki he kau akó naʻe ui ʻe he Fakamoʻuí ʻa e Kau ʻAposetolo ʻe toko hongofulu mā uá pea fekauʻi kinautolu ke tokoni ʻi Heʻene ngāué. Ka neongo ia, ʻe fie maʻu ʻe he Kau ʻAposetoló ha niʻihi kehe ke tokoni ke akoʻi mo tokangaʻi kinautolu kae lava ke ʻoatu ʻa e ngaahi tāpuaki ʻo e ongoongoleleí ki he kakai kotoa pē.

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi e Luke 10:1–2. Kole ki he kalasí ke muimuiʻi hono laú, ʻo kumi pe ko hai naʻe fili ʻe he ʻEikí ke tokoni ki he Kau ʻAposetoló ke fakahoko ʻEne ngāué.

  • Ko hai naʻe fili ʻe he ʻEikí ke tokoni kiate Ia ʻi Heʻene ngāué? Ko e hā honau fatongiá?

Fakamatalaʻi ange ʻoku ʻuhinga e foʻi lea fitungofulu ʻi he Luke 10:1 ki ha lakanga ʻi he Lakanga Taulaʻeiki Faka-Melekisētekí. ʻOku ʻi he Siasi kuo fakafoki maí ʻa e lakanga tatau ko ʻení he ʻahó ni. (Kapau ʻe lava, fakaʻaliʻali e ngaahi peesi ʻoku ui ko e “Kau Taki Māʻolunga ʻo e Siasi ʻo Sīsū Kalaisi ʻo e Kau Māʻoniʻoni ʻi he Ngaahi ʻAho Kimui Ní” ʻi he makasini konifelenisi fakamuimui taha ʻo e Ensign pe Liahona.) ʻOku ʻi ai he taimí ni ha ngaahi kōlomu lahi ʻo e Kau Fitungofulú, neongo ko e kau mēmipa pē ʻo e ongo ʻuluaki kōlomú ʻoku ui ko e Kau Taki Māʻolungá. ʻE lava ke aʻu ki he kau mēmipa ʻe 70 ʻi he kōlomu takitaha. ʻOku tataki ʻenau ngāue ke malanga ʻaki e ongoongoleleí mo tokoni ʻi hono puleʻi ʻo e Siasí ʻe he Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá mo e Kau Palesitenisī ʻo e Kau Fitungofulú (vakai, T&F 107:25–26, 34; Fakahinohino ki he Ngaahi Folofolá, “Kau Fitungofulú,”scriptures.lds.org).

  • Fakatatau ki he veesi 2, ko e hā naʻe pehē ʻe he ʻEikí naʻe fuʻu tokosiʻi ki he utu-taʻu ʻa e ngaahi laumālié?

  • Ko e hā e moʻoni te tau lava ʻo ako fekauʻaki mo e ngāue ʻa e ʻEikí mei he ngaahi veesi ko ʻení? (ʻOku totonu ke ʻilo ʻe he kau akó ha moʻoni hangē ko e ngaahi meʻa ko ʻení: ʻOku ui ʻe he ʻEikí e kau ngāue ʻo ʻikai ngata pē ʻi he Kau ʻAposetoló ke fakafofongaʻi Ia pea ke tokoni kiate Ia ʻi Heʻene ngāué.)

  • Makehe mei he Kau ʻAposetoló mo e kau Fitungofulú, ko hai ʻoku toe ʻi ai hano fatongia ke tokoni ki he ʻEikí ʻi Heʻene ngāué he ʻahó ni? (Kāingalotu kotoa pē ʻo e Siasí.)

Fakamatalaʻi ange ʻoku hangē pē ko ia naʻe fakahā ʻe he Fakamoʻuí ʻa e fie maʻu ha kau ngāue lahi ange ki hono fakahoko e ututaʻu ʻo e fakamoʻuí, kuo toutou ui e kau palōfita ʻo e ngaahi ʻaho kimui ní ki ha kau faifekau tokolahi ange. Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e lea ko ʻeni ʻa Palesiteni Tōmasi S. Monisoní:

ʻĪmisi
Palesiteni Thomas S. Monson

“ʻOku ou toe fakaongo atu e lea ʻa e kau palōfitá—ʻoku totonu ke teuteu e talavou moʻui taau kotoa ʻe malavá ke ngāue fakafaifekau. Ko e ngāue fakafaifekaú ko ha fatongia ʻo e lakanga fakataulaʻeikí—ko ha fatongia ʻoku ʻamanaki mai e ʻEikí ʻe fakahoko ʻe kitautolu kuó Ne foaki lahi ki aí. Kau talavou, ʻoku ou naʻinaʻi atu ke mou teuteu ke ngāue fakafaifekau. …

“Kiate kimoutolu kau finemui: neongo ʻoku ʻikai ke mou maʻu e fatongia lakanga fakataulaʻeiki tatau mo e kau talavoú ke ngāue fakafaifekau taimi kakato, ka ʻoku mou fakahoko foki ha tokoni mahuʻinga ʻi hoʻomou hoko ko e kau faifekaú, pea ʻoku mau tali lelei hoʻomou tokoní” (“ʻI heʻetau Toe Fakaha Maí,” Ensign pe Liahona, Nōvema 2010, 6).

  • Makehe mei he ngāue fakafaifekau taimi kakató, ko e hā mo ha toe founga te tau ala tokoni ai ki he ʻEikí ʻi Heʻene ngāué?

  • Ko e hā ha ngaahi aʻusia kuó ke fiefia ai pe ko ha taha ʻokú ke ʻiloʻi ʻi he tokoni ki he ʻEikí ʻi Heʻene ngāué?

Fakamatalaʻi fakanounou e Luke 10:3–24 ʻaki hano fakamatalaʻi ange naʻe ʻoange ʻe he ʻEikí e ngaahi fakahinohino ki he kau Fitungofulú ʻi he founga ke fakahoko honau ngaahi fatongiá. Naʻá ne valokiʻi foki ʻa e kakai ʻi he ngaahi kolo kehekehe kuo nau siʻaki ʻEne ngaahi ngāué. Naʻe lipooti e Kau Fitungofulú kimui ange ʻenau ngaahi ngāué kia Sīsū, peá Ne ʻoange ha fakahinohino lahi ange pea fiefia fakataha mo kinautolu.

Luke 10:25–37

Ko e akoʻi ‘e Sīsū ‘a e talanoa fakatātā ‘o e Samēlia leleí

Kole ki ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e fakamatala ko ʻeni naʻe fai ʻe Palesiteni Tieta F. ʻUkitofa ʻo e Kau Palesitenisī ʻUluakí:

ʻĪmisi
President Dieter F. Uchtdorf

“ʻOku ʻikai haohaoa e kakai ʻoku tau feohí. ʻOku fai ʻe he kakaí ha ngaahi meʻa ʻoku fakatupu matalili, fakatupu loto mamahi mo fakatupu ʻita. ʻE pehē maʻu ai pē ʻa e moʻui fakamatelie ia ko ʻení” (“ʻOku Maʻu ʻa e ʻAloʻofá ʻe he Kau Manavaʻofá” Ensign pe Liahona, Mē 2012, 77).

Fakaafeʻi e kalasí ke fakalaulauloto pe ʻoku nau ʻiloʻi ha taha ʻokú ne fai ha ngaahi meʻa ʻoku fakatupu matalili, fakatupu loto mamahi pe fakatupu ʻita kiate kinautolu.

  • Ko e hā nai ʻe faingataʻa ai ke ʻofa ki ha taha ʻokú ne fai ʻa e ngaahi meʻá ni?

Fakaafeʻi e kau akó ke kumi e ngaahi moʻoni ʻi heʻenau ako e Luke 10:25–37 te ne lava ʻo tataki kinautolu ʻi heʻenau feohi mo e niʻihi fakafoʻituitui ʻoku faingataʻa ke ʻofaʻi kinautolú.

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi e Luke 10:25. Kole ki he kalasí ke muimuiʻi hono laú, ʻo kumi ha fehuʻi naʻe fai ʻe ha akonaki ʻi he fono ki he Fakamoʻuí.

  • Ko e hā naʻe fehuʻi ʻe he loeá ki he Fakamoʻuí?

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e Luke 10:26–28. Kole ki he kalasí ke muimuiʻi hono laú, ʻo kumi e tali ʻa e Fakamoʻuí. Kole leva ki he kau akó ke lipooti e meʻa ne nau maʻú.

  • Ko e hā e tefitoʻi moʻoni ʻoku tau ako mei he ngaahi veesi ko ʻení kau ki he meʻa kuo pau ke tau fai ke maʻu ʻa e moʻui taʻengatá? (Mahalo ʻe fakaʻaongaʻi ʻe he kau akó ha ngaahi lea kehe ka ʻoku totonu ke nau ʻiloʻi ha tefitoʻi moʻoni hangē ko ʻení: Kuo pau ke tau ʻofa ki he ʻOtuá mo hotau kaungāʻapí ʻo hangē pē ko kitautolú kae lava ke maʻu ʻa e moʻui taʻengatá. Tohi ʻa e tefitoʻi moʻoni ko ʻení ʻi he palakipoé.)

  • Fakatatau ki he veesi 27, ko e hā e founga kuo pau ke tau ʻofa ai ki he ʻOtuá?

  • ʻOku ʻuhinga ki he hā ke ʻofa ki he ʻOtuá ʻaki e lotó kotoa, iví, ʻatamaí mo e mālohí?

Tuhu ki he kupuʻi lea ko e “ʻofa ki hotau kaungāʻapí ʻo hangē pē ko kitautolú” ʻi he palakipoé. Ke tokoni ke mahino ki he kau akó e ʻuhinga ke ʻofa ki hotau kaungāʻapí ʻo hangē pē ko kitautolú, fakaafeʻi kinautolu ke hiki he palakipoé ʻa e ngaahi meʻa ʻoku nau fai lolotonga ha ʻaho angamaheni. (ʻE lava ke kau ai ʻa e teuteu ki he ʻahó, kaí, mohé, fai e ngāue fakaako mei ʻapí, mo e ngaahi meʻa pehē.)

Hili hono fakatahatahaʻi ha lisi he palakipoé, fakaafeʻi e kau akó ke fakalaulauloto pe ko e hā e lahi ʻo ʻenau ngaahi ʻekitivitī ʻoku fakatefito ʻiate kinautolú.

  • Ko e hā te tau lava ʻo ako mei he ʻekitivitī ko ʻení?

  • Ko e hā ha ngaahi founga ʻe malava ai ke tau faʻa tokanga lahi ange ki he lelei ʻa e niʻihi kehé mo feinga ke ʻofa ʻiate kinautolu ʻo hangē ko ʻetau ʻofa kiate kitautolú?

  • Ko e hā ha ngaahi founga te tau lava ai ʻo fai ʻeni ʻo aʻu ki he ngaahi ʻekitivitī ʻoku tau fai maʻatautolú? (ʻE ala kau ʻi he ngaahi sīpingá ʻa e kai hoʻatā fakataha mo kinautolu ʻoku ngali taʻelatá pe fakahīkihikiʻi e niʻihi kehé lolotonga ʻetau ngaahi ʻekitivitī fakaakó.)

  • Okú ke pehē ʻe lava fēfē ʻa e ʻofa ki he ʻOtuá mo hotau kaungāʻapí ʻo hangē ko ʻetau ʻofa kiate kitautolú ke tokoni ke tau fakalakalaka ki he moʻui taʻengatá?

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi e Luke 10:29. Kole ki he kalasí ke muimuiʻi hono laú, ʻo kumi ha fehuʻi hono ua naʻe fai ʻe he loeá kia Sīsū.

  • Ko e hā e fehuʻi hono ua ʻa e loeá?

Teuteuʻi ha kau ako ʻe niʻihi ke nau fakatātaaʻi ʻa e talanoa fakatātā ʻo e Samēlia leleí ʻi he Luke 10:30–35. Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke hoko ko e tokotaha fakamatalá mo e niʻihi kehe ke fakahoko e fatongia ʻo e tangata Siu naʻe laveá, ongo tangata kaihaʻá, taulaʻeikí, Līvaí, mo e tangata Samēliá. (Kapau ʻoku tokosiʻi pē hoʻo kalasí, te nau lava ʻo fakahoko ha ngaahi fatongia kehekehe.) Mahalo te ke fie ʻomi ha ngaahi nāunau tokoní, ʻe lava ke kau ai ha ngaahi pine hingoa, vala kehe ke toʻo mei he tangata Siú, ko ha ongo faʻoʻanga meʻa ke fakafofongaʻi ʻa e loló mo e uainé, ko ha sea ke fakafofongaʻi ʻa e manú, pea mo ha silini maka ʻe ua ke fakafofongaʻi ʻa e tēnali ʻe uá. (Fakatokangaʻi ange: Mahalo te ke fili e niʻihi ke kau maí pea ʻoange ha ngaahi fakahinohino pau kimuʻa e kalasí ke fakapapauʻi ʻoku fakahoko lelei, taau, mo malu ʻa e tulamá.)

Fakaafeʻi ʻa e tokotaha fakamatalá ke lau leʻolahi e Luke 10:30–35, pea fehuʻi ange kiate kinautolu ʻoku kau maí ke fakatātaaʻi ʻa e talanoa fakatātaá. Kole ki he toenga ʻo e kalasí ke nau muimui ki ai, ʻo kumi e meʻa naʻe akoʻi ʻe he Fakamoʻuí fekauʻaki mo e niʻihi ko hotau kaungāʻapí. Hili ʻa e foʻi tulamá, fakaafeʻi e kau akó ke foki ki honau nofoʻangá.

  • Ko e fē ʻi he ngaahi ngāue ʻa e tangata Samēliá naʻe ongo taha kiate koé?

Ke tokoni ke mahino lelei ange ki he kalasí e meʻa ʻoku ala ʻamanaki atu ki ha taulaʻeiki, tangata Līvai, mo ha Samēlia, fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e fakamatala ko ʻení:

Naʻe maʻu ʻe he kau taulaʻeikí mo e kau Līvaí ʻa e lakanga taulaʻeiki Faka-ʻĒloné pea naʻe vahe ke nau tauhi ki he ʻOtuá mo honau kāingá, ʻi he temipalé pea ʻi heʻenau hoko ko e kau faiako mo e kau faʻifaʻitakiʻanga fakatouʻosi ʻo e fono ʻa e ʻOtuá. Naʻe ʻiloʻi lelei ʻe he kau maʻu lakanga fakataulaʻeikí ni ʻa e fekau ke “ʻofa ki ho kaungāʻapí ʻo hangē pē ko koé” (Levitiko 19:18) pea ke tokangaʻi ʻa e kau ʻaunofó mo e kau fonongá (vakai, Levitiko 19:34; 25:35). ʻI he tafaʻaki ʻe tahá, “naʻe konga ʻIsileli mo konga Senitaile ʻa e kau Samēliá. Naʻe fio ʻi heʻenau tui fakalotú ʻa e ngaahi tui mo e ngaahi founga ngāue ʻa e lotu faka-Siú mo e lotu fakahītení. … Naʻe tupulaki ʻa e [tāufehiʻa] ʻa e kau Siú ki he kau Samēliá koeʻuhi ko e mavahe ʻa e kau Samēliá mei he tui fakalotu ʻa e kau ʻIsilelí” (Fakahinohino ki he Ngaahi Folofolá, “Kakai Samēliá,”scriptures.lds.org). Naʻe fai ʻe he kau Siú mo e kau Samēliá ʻa e meʻa kotoa pē ne nau lavá ke ʻoua te nau fetaulaki.

  • ʻI he talanoa fakatātaá, ko e hā nai ʻe fakaʻohovale ai e ngaahi ngāue ʻa e taulaʻeikí, tangata Līvaí, mo e tangata Samēliá?

  • Ko e hā nai ha ngaahi ʻuhinga naʻe maʻu ʻe he Samēliá ke ʻoua ʻe tokoni ki he tangata Siu kuo kafó?

  • Fakatatau ki he veesi 33, ko e hā naʻá ne ueʻi ʻa e tangata Samēliá ke ngāué ʻi heʻene mamata ki he tangata kafó?

Fakamahinoʻi ange ʻoku ʻuhinga ʻa e ʻofa mamahí ke fakatokangaʻi ʻa e ngaahi fie maʻu pe faingataʻaʻia ʻa ha taha kehe pea ongoʻi ha holi ke fai ha faʻahinga meʻa pē te tau lavá ke tokoniʻi e tokotaha ko iá.

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke lau leʻolahi e Luke 10:36–37. Kole ki he kalasí ke muimuiʻi hono laú, ʻo kumi e meʻa hoko ne akoʻi ʻe he Fakamoʻuí ki he loeá.

  • ʻOku tali fēfē ʻe he talanoa fakatātā ko ʻení ʻa e fehuʻi ʻi he veesi 29, “Ko hai hoku kaungāʻapí?”

Tokoniʻi ke mahino ki he kau akó ʻoku fokotuʻu mai ʻe hono fakaʻaongaʻi ʻe he Fakamoʻuí ʻa e Samēliá ʻi he talanoa fakatātā ko ʻení ko hotau kaungāʻapí ʻoku ʻikai ko ha taha pē ʻoku nofo ofi mai kiate kitautolu ka ko ha taha pē ʻo e fānau ʻa e Tamai Hēvaní—kau ai ʻa kinautolu ʻoku faingataʻa taha ke tau ʻofa aí.

Kole ki ha tokotaha ako ke lau leʻolahi ʻa e lea ko ʻeni ʻa Palesiteni Hauati W. Hanitā:

ʻĪmisi
President Howard W. Hunter

“ʻOku fie maʻu ke tau manatuʻi neongo ko kitautolu ʻoku tau kumi hotau kaungāmeʻá, ko e ʻOtuá kuó Ne ʻai hotau ngaahi kaungāʻapí—ʻi he feituʻu kotoa pē. ʻOku ʻikai totonu ke fakangatangata ʻa e ʻofá. … Naʻe folofola ʻa Kalaisi, ʻHe kapau ʻoku mou ʻofa kiate kinautolu ʻoku ʻofa kiate kimoutolú, ko e hā ʻa e totongi te mou maʻú? he ʻikai ʻoku fai pehē ʻa e kau tānaki tukuhaú?’ (Mātiu 5:46)” (“The Lord’s Touchstone,” Ensign, Nov. 1986, 35).

  • Fakatatau ki he veesi 37, ko e hā naʻe akoʻi ʻe he Fakamoʻuí ki he loeá ke faí?

Fakaafeʻi e kau akó ke nau toe fakakaukau ki he niʻihi fakafoʻituitui naʻa nau fakakaukau ki ai kimuʻá ʻe faingataʻa ke nau ʻofa aí.

  • Ko e hā te tau lava ʻo fai ke ʻofa mo ʻofa mamahi ai kiate kinautolu ʻoku faingataʻa ke tau ʻofa aí?

  • Fakalaulauloto ki ha taimi naʻá ke muimui ai pe ko ha taha ʻokú ke ʻiloʻi ki he faleʻi ʻa e Fakamoʻuí ke “ʻofa … ki ho kaungāʻapí, ʻo hangē pē ko koé” (Luke 10:27). Ko e hā ‘a e meʻa naʻe hoko aí?

Fakamoʻoni ki he ngaahi moʻoni naʻe akoʻi ʻi he lēsoni ʻo e ʻaho ní. Tohi ʻa e fakamatala taʻe kakato ko ʻení ʻi he palakipoé pea fakaafeʻi e kau akó ke fakakakato ia ʻi heʻenau pepa ki he kalasí pe tohinoa ako folofolá: Te u muimui he sīpinga ʻo e Samēlia leleí ʻi he …

Ngaahi Fakamatala Fakamahino mo e Puipuituʻá

Luke 10:37. “ʻAlu koe, pea ke fai pehē pē”

Naʻe faleʻi kitautolu ʻe Palesiteni Tōmasi S. Monisoni ke tau tokanga ki he ui ʻa e Fakamoʻuí ke hoko ʻo hangē ko e Samēlia leleí:

“Te tau takitaha fakahoko ʻi heʻetau fononga he moʻui fakamatelié, haʻatau fononga he hala ki Selikoó. Ko e hā e meʻa te ke aʻusiá? Ko e hā haʻakú? He ʻikai koā te u lava ʻo fakatokangaʻi ʻa ia kuo tofanga ʻi he kau kaihaʻá mo fie maʻu tokoní? Te ke fai ia? Te u hoko nai ko e tokotaha ʻe mamata ki ha kafo mo ongoʻi ʻa e toʻé, ka u kolosi au ki he kauhala ʻe tahá? Te ke fai ia? Pe te u hoko ko e taha ʻoku sio, mo fanongo, pea mo tuʻu, pea tokoní? Te ke fai ia?

“Naʻe ʻomi ʻe Sīsū ʻetau fakahinohinó: ʻʻAlu koe, pea ke fai pehē pē.’ Ko e taimi ʻoku tau talangofua ai ki he fekau ko iá, ʻoku fakaava mai ki heʻetau vakaí ha meʻa ʻoku hāhāmolofia ke fakatataua pe teitei lakasi. …

“… ʻI heʻetau ʻaʻeva ʻi he ngaahi sitepu ʻo e Samēlia lelei ko iá, ʻoku tau ʻaʻeva he hala ʻoku fakatau ki he haohaoá” (“Your Jericho Road,” Ensign, Feb. 1989, 2, 4).

Paaki