Kirjasto
Oppiaihe 33: 2. Nefi 17–20

Oppiaihe 33

2. Nefi 17–20

Johdanto

Luvuissa 2. Nefi 17–20 Nefi merkitsee muistiin kertomuksen siitä, kuinka Jesaja yritti taivuttaa Juudan kuningasta ja hänen kansaansa turvaamaan Herraan eikä maallisiin liittolaisiin. Malleja ja kuvajaisia käyttäen Jesaja profetoi oman aikansa tapahtumista, Jeesuksen Kristuksen syntymästä sekä jumalattomien tuhosta Herran toisen tulemisen yhteydessä.

Opetusehdotuksia

2. Nefi 17–18; 19:1–7

Juudan valtakunnan asukkaat eivät turvaa Jeesukseen Kristukseen

Aloita oppiaihe pyytämällä oppilaita luettelemaan mahdollisimman monta nimeä, jotka kuvailevat Jeesusta Kristusta. Kirjoita heidän vastauksensa taululle. Pyydä heitä sitten lukemaan 2. Nefi 17:14. Lisää nimi Immanuel taululla olevaan luetteloon tai ympyröi se, jos se on jo siellä. Kehota oppilaita ottamaan joko kohdasta Matt. 1:23 tai Pyhien kirjoitusten oppaasta selville, mitä tämä nimi tarkoittaa.

  • Mitä nimi Immanuel tarkoittaa? (”Jumala on meidän kanssamme.”)

Tuo esiin, että Jesajan Immanuelia koskevan profetian tärkein merkitys kerrotaan jakeissa Matt. 1:18–25. Pyydä yhtä oppilasta lukemaan nämä jakeet ääneen.

  • Kuinka Jesajan profetia Immanuelista täyttyi?

  • Milloin olette omassa elämässänne nähneet Herran olevan todellinen Immanuel eli ”Jumala on meidän kanssamme”?

Selitä, että kohdassa 2. Nefi 19:6–7 on yksi tunnetuimpia profetioita Vapahtajasta. Lue nämä jakeet ääneen. Tuo esiin, että näissä jakeissa mainitaan Jeesuksesta Kristuksesta useita nimiä. (Elleivät jotkut näistä nimistä ole jo taululla, lisää ne luetteloon.)

  • Mikä näistä nimistä kuvaa parhaiten sitä, mitä te ajattelette Vapahtajasta? Miksi?

Ennen kuin opetat loput tästä oppiaiheesta, kerro oppilaille hieman lukujen 2. Nefi 17–18 historiallista taustaa. Selitä, että näissä jakeissa viitataan usein kolmeen pieneen kansakuntaan – Juudaan, Israeliin ja Syyriaan – ja niiden kuninkaisiin sekä Assyrian valtakuntaan, joka pyrki valloittamaan nämä kolme pienempää kansakuntaa. Voi olla hyödyllistä pyytää oppilaita ottamaan esiin kolmoissidoksen osasta ”Raamatun karttoja ja valokuvia” kartat 3, 5 ja 6, joissa näkyvät ne maantieteelliset alueet, joihin näissä luvuissa viitataan. Voisit myös auttaa oppilaita ymmärtämään näiden lukujen taustaa näyttämällä seuraavaa taulukkoa (mukailtu julkaisusta Victor L. Ludlow, Isaiah: Prophet, Seer, and Poet, 1982, s. 140). Viittaa tarvittaessa taulukkoon koko oppiaiheen ajan.

Maa

Juuda

Syyria

Israel

Pääkaupunki

Jerusalem

Damaskos

Samaria

Alue tai pääheimo

Juuda

Aram

Efraim

Johtaja

Ahas (kuningas), Daavidin huonetta

Resin (kuningas)

Pekah (kuningas), Remaljan poika

Kirjoita taululle sana liittoutuma.

  • Mikä on liittoutuma? (Mahdollisia vastauksia: valtioiden välinen liitto, yhteenliittymä tai sopimus.)

  • Mistä syistä jokin kansakunta saattaisi pyrkiä liittoutumaan toisten kansakuntien kanssa?

Selitä, että silloin kun profeetta Jesaja palveli Juudan valtakunnassa, Israelin ja Syyrian kuninkaat halusivat Juudan kuningas Ahasin liittoutuvan kanssaan Assyrian voimakasta valtakuntaa vastaan. Kun kuningas Ahas kieltäytyi, Israel ja Syyria hyökkäsivät Juudaan pyrkimyksenään pakottaa Juuda liittoutumaan ja asettaa toinen hallitsija sen valtaistuimelle (ks. 2. Nefi 17:1, 6). Luvuissa 2. Nefi 17–18 kuvataan neuvoa, jonka profeetta Jesaja antoi kuningas Ahasille, kun kuningas yritti päättää, kuinka puolustaisi Juudaa Israelin, Syyrian ja Assyrian asettamia uhkia vastaan.

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan 2. Nefi 17:1–2.

  • Mitä mielestänne tarkoittaa se, että Ahasin sydän ja hänen kansansa sydän vapisivat ”niin kuin metsän puut vapisevat tuulessa”? (Ahas ja hänen kansansa olivat peloissaan eivätkä tienneet, mitä tehdä sen jälkeen kun Israel ja Syyria olivat hyökänneet heitä vastaan.)

Selitä, että koska Ahas pelkäsi Israelia ja Syyriaa, hän harkitsi liittoutumista Assyrian kanssa suojellakseen valtakuntaansa (ks. 2. Kun. 16:7). Jesaja sanoi Ahasille, että jos Ahas turvaisi Herraan sen sijaan että liittoutuisi poliittisesti, Herra suojelisi Juudan valtakuntaa.

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen 2. Nefi 17:3–8. (Selitä, että ilmaus savuava kekäle tarkoittaa palanutta soihtua. Periaatteessa Herra sanoi: ”Älä pelkää hyökkäystä. Noissa kahdessa kuninkaassa on vain vähän tulta jäljellä.” Israel ja Syyria olivat kuluttaneet voimansa. Assyria murskaisi ne pian, eivätkä ne olisi enää uhka Juudalle.)

Pyydä useita oppilaita lukemaan vuorotellen ääneen 2. Nefi 17:9, 17–25. Kun he lukevat, pyydä luokkaa ottamaan selville, mitä Herra ilmoitti tapahtuvan Juudan kansalle, jos se luottaisi poliittisiin liittoutumiin sen sijaan että turvaisi Herraan.

  • Mitä näiden jakeiden mukaan tapahtuisi, ellei Ahas turvaisi Herraan? (Juuda tuhottaisiin.)

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen 2. Nefi 17:10–12. (Sinun on kenties tarpeen selittää, että kun Jesaja pyysi Ahasia pyytämään merkkiä, hän itse asiassa kehotti Ahasia pyytämään Herralta neuvoa ongelmaansa. Kun Ahas kieltäytyi, hän sanoi, ettei hän tarvinnut Jumalan apua ja että hän aikoi luottaa omaan arvostelukykyynsä.)

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen 2. Nefi 17:13–14. Ohjaa oppilaat panemaan jälleen merkille sana Immanuel jakeessa 2. Nefi 17:14 ja että se merkitsee ”Jumala on meidän kanssamme”.

  • Miksi oli tärkeää, että Ahas halusi Jumalan olevan kanssaan kansakuntansa vaikeassa tilanteessa?

  • Miksi on tärkeää, että me käännymme Herran puoleen sen sijaan että luottaisimme vain omaan viisauteemme?

Lue ääneen oppilaille 2. Nefi 18:5–8. Kun luet jaetta 6, selitä, että sana Siloa viittaa joskus Jeesukseen Kristukseen. Kun luet jaetta 8, selitä ilmausta ”yltää aina kaulaan saakka” tuomalla esiin, että Juudan pää eli pääkaupunki oli Jerusalem. Jesaja profetoi, että assyrialaiset etenisivät Jerusalemin muureille asti – toisin sanoen kaupungin kaulaan saakka. Tämä profetia täyttyi, kun 185 000 assyrialaissotilasta lähti hyökkäämään Jerusalemiin pysähtyen kaupungin muureille. Herra puolusti kansaansa lähettämällä enkelin hävittämään hyökkäävän armeijan. (Ks. 2. Kun. 19:32–35.)

Kehota oppilaita lukemaan itsekseen 2. Nefi 18:9–10 ja panemaan merkille Herran varoitus niille, jotka ryhtyisivät yhdessä taistelemaan Juudaa vastaan.

  • Mitä tapahtuisi niille, jotka taistelisivat Juudaa vastaan?

  • Miksi kohdan 2. Nefi 18:10 mukaan nämä kansakunnat tuhottaisiin?

Muistuta oppilaille, että kuningas Ahas pelkäsi Israelin ja Syyrian tuomaa uhkaa ja harkitsi joukkojen yhdistämistä Assyrian kanssa. Kehota oppilaita lukemaan itsekseen 2. Nefi 18:11–13.

  • Mitä Herra sanoi siitä, pitäisikö Juudan muodostaa salaliitto (liittoutua Assyrian kanssa)?

  • Kehen Jesaja käski kansan turvata?

Auta oppilaita soveltamaan näitä lukuja omaan elämäänsä kysymällä:

  • Mitä vaaroja on siinä, että turvaamme maallisiin voimiin ja vaikutusvaltaan ennemmin kuin Herraan? (Kannusta oppilaita ajattelemaan tilanteita, jotka saattaisivat houkuttaa heitä tekemään pelkoon perustuvia päätöksiä.)

  • Milloin olette turvanneet Jumalaan saadaksenne voimaa, vaikka tunsittekin ensin houkutusta kääntyä muiden avunlähteiden puoleen? Kuinka Jumala auttoi teitä? Mitä opitte tuosta kokemuksesta?

Todista, että Jumala on meidän kanssamme, kun me turvaamme Häneen, jopa vaikeina ja pelottavina hetkinä. (Voisit kirjoittaa tämän periaatteen taululle.)

2. Nefi 19:8–21; 20:1–22

Jesaja kuvailee jumalattomien tuhoa toisessa tulemisessa

Tiivistä lukujen 2. Nefi 19–20 historiallinen tausta selittämällä, että Ahas hylkäsi Jesajan neuvon ja päätti liittoutua Assyrian kanssa (ks. 2. Kun. 16:7–20). Juudasta tuli vasallivaltio, joka maksoi Assyrialle veroa suojasta Syyrian ja Israelin uhkaa vastaan. Kuten Jesaja oli profetoinut, Assyria valloitti lopulta nämä pienemmät valtakunnat – Damaskoksen (Syyrian) vuonna 732 eKr. ja Samarian (Israelin) vuonna 722 eKr. Assyria oli myös vallannut koko Juudan Jerusalemia lukuun ottamatta vuoteen 701 eKr. mennessä.

Selitä, että kun Assyria valloitti Syyrian ja Israelin ja piiritti Juudan pääkaupunkia Jerusalemia, Ahas ei ollut enää Juudan kuningas. Siinä vaiheessa valtaistuimella oli vanhurskas kuningas Hiskia. Koska Hiskia turvasi Herraan, Herra puolusti Jerusalemin kaupunkia Assyrian armeijan piiritystä vastaan. Herran enkeli tuhosi yöllä assyrialaisten leirin. Aamulla havaittiin, että 185 000 sotilasta Assyrian armeijassa oli kuollut (ks. 2. Kun. 19:34–35; 2. Aik. 32:21; Jes. 37:36).

Jesajan profetiat luvuissa 2. Nefi 19–20 keskittyvät rangaistuksiin, joita assyrialaisten kautta tulisi Israelille ja Juudalle. Jesaja varoitti Israelia, että heitä kohtaisi pian tuho ja vankeus, ja ennusti myöhemmän hyökkäyksen Juudaa vastaan. Luvuissa 2. Nefi 17–18 olevia messiaanisia profetioita selitetään lisää luvuissa 2. Nefi 19–20. Profetia Immanuelista tarkentuu luvussa 2. Nefi 19, kun Jesaja lupaa uutta valoa ja uuden johtajan: historiallisesti Hiskian ja profeetallisesti Messiaan. Tämä on esimerkki profetiasta, joka toteutuu dualistisesti. Se on myös esimerkki mallista, jossa yksi tapahtuma toimii profetiana jostakin tulevasta tapahtumasta. Jesajan profetia Assyrian tuhosta luvussa 2. Nefi 20 on malli jumalattomien tuhosta toisessa tulemisessa.

Kirjoita taululle seuraavat pyhien kirjoitusten viitteet: 2. Nefi 19:12, 17, 21; 20:4. Pyydä oppilaita etsimään ilmaus, joka toistuu näissä jakeissa. Kirjoita ilmaus taululle. (”Kaikesta tästä ei hänen vihansa ole väistynyt, vaan hänen kätensä on yhä ojennettuna.”) Selitä, että näissä jakeissa kerrotaan seurauksista, joita koituu niille ihmisille, jotka kapinoivat Herraa vastaan ja kieltäytyvät tekemästä parannusta. Niissä ilmaistaan Herran tyytymättömyys ihmisiä kohtaan, jotka elävät edelleen synnissä.

Selitä, että muissa pyhien kirjoitusten kohdissa samankaltaisia sanoja käytetään ilmaisemaan Herran armoa niitä kohtaan, jotka tekevät parannuksen. Vaikka Jumala on oikeudenmukainen, Hän on myös äärettömän armollinen niitä kohtaan, jotka tulevat Hänen luokseen. Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen 2. Nefi 28:32. Lue sitten kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Jeffrey R. Hollandin seuraavat sanat:

”Kaikkia teitä, jotka ajattelette, että olette mennyttä tai vailla toivoa, tai jotka ajattelette, että olette tehneet liian paljon liian pahaa liian kauan; kaikkia teitä, jotka olette huolissanne, että olette juuttuneet elämän talvisille tasangoille ja olette matkan varrella rikkoneet käsikärrynne, tämä konferenssi kutsuu Jehovan peräänantamattomilla sanoilla: ’[Käteni] on yhä koholla’ [Jes. 5:25; 9:16, 20]. Hän sanoi: ’[Sillä vaikka] he kieltävät minut; kuitenkin minä olen heille armollinen – –, jos he tekevät parannuksen ja tulevat minun luokseni; sillä minun käsivarteni on ojennettuna kaiken päivää, sanoo Herra Jumala Sebaot’ [2. Nefi 28:32]. Hänen armonsa kestää iäti ja Hänen kätensä on yhä koholla. Hänen rakkautensa on Kristuksen puhdasta rakkautta, sitä lähimmäisenrakkautta, joka ei koskaan katoa, sitä myötätuntoa, joka kestää silloinkin kun kaikki muu voima katoaa [ks. Moroni 7:46–47].” (Ks. ”Maahan tuli jälleen profeettoja”, Liahona, marraskuu 2006, s. 106–107.)

Pyydä oppilaita ilmaisemaan omin sanoin totuus, jonka he oppivat näistä jakeista. (Varmista, että oppilaat ymmärtävät, että Jeesus Kristus on tuomion ja armon Jumala. Hänen armonsa ulottuu niihin, jotka tekevät parannuksen ja pitävät Hänen käskynsä.)

  • Kuinka te soveltaisitte tätä periaatetta elämäänne?

Jesaja ennusti, että viimeisinä aikoina Herran kansa palaisi Hänen luokseen ja lakkaisi luottamasta jumalattomiin liittoutumiin turvaa ja rauhaa saadakseen. Vakuuta oppilaille, että kun me turvaamme Herraan, meidän ei tarvitse pelätä tuomioita, jotka kohtaavat maan ihmisiä ennen toista tulemista.

Kommentteja ja taustatietoja

2. Nefi 19:6–7. ”Valta on hänen harteillaan”

Vanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista on kirjoittanut, että vaikka me usein yhdistämmekin Jesajan profetian kohdassa 2. Nefi 19:6–7 Kristuksen syntymään, se tulee täyttymään myös tuhatvuotisen valtakunnan aikaan:

”Se seikka, että valta olisi lopulta Hänen harteillaan, vahvistaa sen, minkä koko maailma tulee eräänä päivänä tunnustamaan – että Hän on herrojen Herra ja kuninkaiden Kuningas ja tulee eräänä päivänä hallitsemaan maata ja kirkkoaan henkilökohtaisesti” (Christ and the New Covenant: The Messianic Message of the Book of Mormon, 1997, s. 80).

Vanhin Holland selitti myös, mikä merkitys on niillä eri nimillä, joita Herrasta Jeesuksesta Kristuksesta käytetään näissä jakeissa:

”Ihmeellisenä Neuvonantajana Hän on meidän välimiehemme, meidän välittäjämme, joka puolustaa meidän asiaamme taivaan tuomioistuimessa. – –

Tietenkin, kuten Jesaja huomautti, Kristus on paitsi välimies myös tuomari [ks. Moosia 3:10; Moroni 10:34; Moos. 6:57]. Juuri siihen tuomarin tehtävään voimme löytää vielä suuremman merkityksen Abinadin toistuvasta ilmauksesta, jonka mukaan ’Jumala itse’ on tuleva alas lunastamaan kansansa [Moosia 13:28; ks. myös Moosia 13:34; 15:1; Alma 42:15]. On ikään kuin siinä taivaan suuressa oikeussalissa tuomari – koska ei halua pyytää ketään muuta kuin itseään kantamaan syytettyinä seisovien syyllisten kuormia – riisuisi tuomarin viittansa ja tulisi alas maan päälle kestämään heidän raipaniskunsa henkilökohtaisesti. Ajatus Kristuksesta armollisena tuomarina on yhtä kaunis ja verraton kuin ajatus Kristuksesta neuvonantajana, välimiehenä ja puolustajana.

’Väkevä Jumala’ kertoo Jumalan voimasta, Hänen vahvuudestaan, kaikkivaltiudestaan ja voittamattomasta vaikutuksestaan. Jesaja näkee Hänen pystyvän aina voittamaan synnin ja rikkomuksen vaikutukset kansassaan sekä saavuttamaan ikuisen voiton israelilaisten mahdollisista vainoojista.

’Ikuinen Isä’ tähdentää sitä perustavaa laatua olevaa oppia, että Kristus on Isä – luvuttomien maailmojen Luoja, ylösnousemuksen ansiosta palautetun fyysisen elämän Isä, iankaikkisen elämän Isä hengellisesti synnytetyille pojilleen ja tyttärilleen sekä Hän, joka toimii Isän (Elohimin) puolesta jumalallisesti vahvistetulla valtuudella. Kaikkien tulee pyrkiä syntymään Hänestä ja tulemaan Hänen pojikseen ja tyttärikseen [ks. Moosia 5:7].

Viimeiseksi ilmaus ’Rauhan Ruhtinas’ kertoo meidän riemuitsevan siitä, että kun Kuningas tulee, ihmissydämessä tai maailman kansojen keskuudessa ei ole enää sotaa. Tämä on rauhanomainen kuningas, Salemin kuningas – kaupungin, josta tuli myöhemmin Jeru-Salem. Kristus tuo rauhan niille, jotka ottavat Hänet vastaan kuolevaisuudessa, elivätpä he minä aikakautena tahansa, ja Hän tuo rauhan kaikille niille, jotka ovat Hänen tuhatvuotisessa valtakunnassaan ja sen jälkeisissä kirkkauden valtakunnissa.” (Christ and the New Covenant, s. 80–82.)