Kirjasto
Oppiaihe 133: 3. Nefi 27


Oppiaihe 133

3. Nefi 27

Johdanto

Pian sen jälkeen kun Vapahtaja oli suorittanut palvelutyönsä nefiläisten keskuudessa, kaksitoista vastakutsuttua nefiläistä opetuslasta kokoontuivat yhteen voimalliseen rukoukseen ja paastoon. Jeesus Kristus ilmestyi heille ja vastasi heidän kysymykseensä, joka koski sitä, mikä nimi heidän tulisi antaa kirkolle. Hän opetti heille evankeliumiaan ja käski heitä olemaan Hänen kaltaisiaan.

Opetusehdotuksia

3. Nefi 27:1–12

Jeesus Kristus opettaa kahdelletoista opetuslapselle, että Hänen kirkollaan tulee olla Hänen nimensä

Jaa luokka kolmen tai neljän hengen ryhmiin. Jos luokassasi on vähän oppilaita, anna kunkin oppilaan työskennellä itsenäisesti. Pyydä jokaista ryhmää (tai oppilasta) kuvittelemaan, että he ovat perustamassa uutta kerhoa tai urheilujoukkuetta. Pyydä jokaista ryhmää päättämään, millaisen kerhon tai urheilujoukkueen he aikovat perustaa, kuten tiedekerhon tai jalkapallojoukkueen, ja anna heidän sitten valita nimi järjestölleen. Pyydä kutakin ryhmää kirjoittamaan paperiin järjestön nimi. Kerää sitten ryhmien paperit. (Tämän toiminnan tulee olla lyhyt. Se ei saa viedä liikaa aikaa tai huomiota pois luvun 3. Nefi 27 opinkohdista ja periaatteista.)

Lue ääneen kussakin paperissa oleva nimi. Kun olet lukenut kunkin nimen, pyydä luokkaa arvaamaan nimen perusteella, millaisesta kerhosta tai joukkueesta on kyse.

  • Mitä nimi voi kertoa järjestöstä tai sen jäsenistä?

Selitä, että pian sen jälkeen kun Jeesus Kristus oli käynyt nefiläisten luona, Hänen kaksitoista nefiläistä opetuslastaan yhtyivät paastoon ja rukoukseen (ks. 3. Nefi 27:1). Kehota muutamaa oppilasta lukemaan vuorotellen ääneen jakeet 3. Nefi 27:2–7. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä opetuslapset kysyivät ja mitä Vapahtaja vastasi.

  • Millä nimellä Vapahtajan sanojen mukaan Hänen kirkkoaan tulee kutsua?

  • Mitä syitä Hän antoi sille, että kirkkoa tulee nimittää Hänen mukaansa?

Kehota oppilaita tutkimaan itsekseen jakeita 3. Nefi 27:8–12 ja panemaan merkille, miten Vapahtaja kuvaili tosi kirkkoaan. Samalla kun he tutkivat, kirjoita taululle seuraava vajaa virke:

Jeesuksen Kristuksen tosi kirkon täytyy olla …

Kun oppilaat ovat ehtineet tutkia näitä jakeita, kysy heiltä, kuinka he täydentäisivät taululla olevan virkkeen sen pohjalta, mitä ovat lukeneet. (Oppilaiden tulisi pystyä tunnistamaan seuraava totuus: Jeesuksen Kristuksen tosi kirkon täytyy olla nimetty Hänen mukaansa, ja sen täytyy olla rakennettu Hänen evankeliumilleen.)

  • Mistähän syystä on tärkeää, että Vapahtajan kirkko on nimetty Hänen mukaansa?

  • Mitä mielestänne tarkoittaa se, että kirkko on rakennettu Hänen evankeliumilleen? (Ks. 3. Nefi 27:10.) Miksi mielestänne on tärkeää, että kirkko on rakennettu Hänen evankeliumilleen eikä ihmisten teoille?

Kehota oppilaita täydentämään seuraava virke seminaarimuistivihkoon tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaan: ”Minulle on tärkeää kuulua Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkkoon, koska …”

3. Nefi 27:13–22

Jeesus Kristus määrittelee evankeliuminsa ja opettaa, mitä meidän on tehtävä voidaksemme seistä syyttöminä Hänen ja Hänen Isänsä edessä

Pyydä oppilaita miettimään, miltä heistä on tuntunut, kun heidät on saatu kiinni tekemästä jotakin väärää. (Älä pyydä heitä kertomaan näistä kokemuksista.) Pyydä heitä sitten kuvittelemaan, millaista olisi seistä Herran edessä tuomittavana. Pyydä heitä pohtimaan seuraavaa kysymystä:

  • Miltä teistä tuntuu olla Herran edessä, jos olette syyllistyneet syntiin?

Selitä, että sana evankeliumi tarkoittaa ”hyvää sanomaa”. Kehota muutamaa oppilasta lukemaan vuorotellen ääneen jakeet 3. Nefi 27:13–16 ja pyydä luokkaa panemaan merkille, mikä hyvä sanoma näissä jakeissa mainitaan. Pyydä heitä myös miettimään, kuinka tämä hyvä sanoma liittyy siihen päivään, jolloin he tulevat seisomaan Jumalan edessä tuomittavina.

  • Vapahtaja todisti, että Hän tuli maailmaan tekemään Isänsä tahdon. Mitä taivaallinen Isä jakeen 3. Nefi 27:14 mukaan lähetti Jeesuksen Kristuksen maailmaan tekemään?

  • Mikä jakeiden 3. Nefi 27:13–14 mukaan on evankeliumin perusta? (Vaikka oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, heidän tulisi tunnistaa seuraava totuus: Evankeliumin perusta on se, että Jeesus Kristus teki Isänsä tahdon saadessaan aikaan sovituksen. Voisit kehottaa oppilaita kirjoittamaan tämän totuuden pyhiin kirjoituksiinsa kohdan 3. Nefi 27:13–14 viereen.)

  • Mitä tapahtuu koko ihmiskunnalle sen ansiosta, että Vapahtaja täytti Isänsä tahdon? (Meidät korotetaan Hänen eteensä tuomittaviksi teoistamme.)

Kehota oppilaita tutkimaan itsekseen jaetta 3. Nefi 27:16 ja panemaan merkille, mitä tekoja meidän on tehtävä saadaksemme kaikki sovituksen siunaukset ja valmistautuaksemme tuomioon. Pyydä oppilaita kertomaan, mitä he löytävät. Pyydä yhtä oppilasta kirjoittamaan heidän vastauksensa taululle.

  • Mitä siunauksia tämän jakeen mukaan tulee niille, jotka tekevät parannuksen, ottavat kasteen ja kestävät loppuun asti? (Oppilaiden vastauksista tulisi kuvastua seuraava totuus: Jos teemme parannuksen, otamme kasteen ja kestämme loppuun asti, me tulemme olemaan syyttömiä seistessämme Jumalan edessä tuomittavina.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen 3. Nefi 27:17–19. Pyydä luokkaa seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä tapahtuu niille, jotka eivät tee parannusta eivätkä kestä loppuun asti.

  • Miksi kaikki taivaallisen Isän lapset lukemanne perusteella tarvitsevat Jeesuksen Kristuksen sovitusta?

  • Mikä hyvä sanoma on meitä varten, kun ajattelemme seisomista Herran edessä tuomittavina?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Jeffrey R. Hollandin seuraavat sanat:

Vanhin Jeffrey R. Holland

”’Hyvä sanoma’ [on] se, että kuolemalta ja helvetiltä [voi] välttyä, että virheet ja synnit [voidaan] voittaa, että [on] olemassa toivoa, että [on] olemassa apua, että ratkaisemattomat ongelmat [ratkaistaan], että vihollinen [on] voitettu. Hyvä sanoma [on] se, että jokaisen hauta [on] jonakin päivänä oleva tyhjä, että jokaisen sielu [voi] jälleen olla puhdas, että jokainen Jumalan lapsi [voi] jälleen palata Isän luo, joka antoi hänelle elämän.” (”Missionary Work and the Atonement”, Ensign, maaliskuu 2001, s. 8, 10.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen 3. Nefi 27:20–21 ja pyydä luokkaa panemaan merkille Vapahtajan meille esittämä kutsu.

  • Mikä on Vapahtajan kutsu näissä jakeissa?

Auta oppilaita miettimään, miten he pyrkivät ottamaan vastaan tämän kutsun, kehottamalla heitä kirjoittamaan seminaarimuistivihkoon tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaan vastaukset seuraaviin kysymyksiin. (Voisit kirjoittaa nämä kysymykset taululle ennen oppituntia tai lukea ne hitaasti, jotta oppilaat voivat kirjoittaa ne.)

  • Miksi Vapahtaja haluaa sinun tekevän parannuksen ja tulevan Hänen luokseen?

  • Millä tavoin sinä otat vastaan Vapahtajan kutsun jakeissa 3. Nefi 27:20–21?

  • Mitä sinä voit tehdä tänään valmistautuaksesi seisomaan tahrattomana Herran edessä?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen OL 76:40–42. Pyydä luokkaa seuraamaan mukana ja etsimään lisää oivalluksia siitä, miksi evankeliumi on hyvä sanoma. (Voisit ehdottaa, että oppilaat kirjoittavat pyhiin kirjoituksiinsa kohdan 3. Nefi 27:13 viereen OL 76:40–42.)

Aiemmin oppiaiheen aikana pyysit oppilaita pohtimaan, miltä heistä tuntuisi olla Herran edessä, jos he olisivat syyllistyneet syntiin. Kehota heitä tässä vaiheessa oppiaihetta pohdiskelemaan, miltä heistä tuntuisi olla Vapahtajan edessä, jos he tietävät, että heidät on tehty puhtaiksi Hänen sovituksensa ansiosta ja kuuliaisuuden kautta evankeliumin periaatteille, käskyille ja toimituksille.

  • Jos voisitte sillä hetkellä puhua Vapahtajan kanssa, mitä te sanoisitte?

  • Sen pohjalta mitä olette tänään opiskelleet, kuinka selittäisitte Jeesuksen Kristuksen evankeliumin hyvän sanoman jollekulle ystävälle?

3. Nefi 27:23–33

Jeesus Kristus kehottaa opetuslapsiaan tulemaan Hänen kaltaisikseen

Tiivistä 3. Nefi 27:23–26 selittämällä, että Vapahtaja antoi kahdelletoista nefiläiselle opetuslapselleen ohjeita ja opetti heille heidän velvollisuuksiaan. Kehota oppilaita lukemaan itsekseen 3. Nefi 27:27 ja panemaan merkille, minkä käskyn Hän antoi opetuslapsille auttaakseen heitä täyttämään tehtävänsä kansan tuomareina.

  • Miksi olisi tärkeää, että kansan tuomarit olisivat Vapahtajan kaltaisia?

Pyydä oppilaita tarkastelemaan jaetta 3. Nefi 27:21.

  • Mitä Vapahtaja käski opetuslapsia tekemään?

  • Miten Vapahtajan kaltaisten tekojen tekeminen ja Hänen kaltaisekseen tuleminen liittyvät toisiinsa?

Kun oppilaat keskustelevat tästä kysymyksestä, kirjoita taululle seuraava periaate: Herra odottaa opetuslastensa tekevän Hänen työtään ja tulevan Hänen kaltaisikseen.

  • Millä tavoin me voimme olla Vapahtajan kaltaisia? Mitä asioita me voimme tehdä noudattaessamme Hänen esimerkkiään?

  • Millä tavoin teitä on siunattu, kun olette pyrkineet noudattamaan Vapahtajan esimerkkiä?

Päätä oppiaihe todistamalla siunauksista, joita saamme, kun pyrimme tulemaan Jeesuksen Kristuksen kaltaisiksi.

Kommentteja ja taustatietoja

3. Nefi 27:8. Kirkon nimi

Ensimmäinen presidenttikunta on sanonut:

”Tehtävässämme julistaa Vapahtajan nimeä kautta maailman [on] yhä tärkeämpää käyttää kirkosta sen ilmoitettua nimeä Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko (OL 115:4). Sen vuoksi pyydämme, että kirkkoon viitatessamme käytämme sen koko nimeä aina kun se on mahdollista.” (Ensimmäisen presidenttikunnan kirje, 23. helmikuuta 2001.)

Presidentti Harold B. Lee on opettanut:

”Kun Hän [Herra] ilmoitti nimen, jolla kirkkoa oli määrä kutsua, Hän käytti mielenkiintoisia ilmauksia. Hän sanoi: ’Sillä näin kirkkoani on kutsuttava viimeisinä aikoina, nimittäin Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkoksi’ (OL 115:4).

[Englannin kielessä kirkon nimen edessä oleva määräinen artikkeli] the on merkittävä: ei vain mikä tahansa Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, vaan koska nimi alkaa ’The Church’, se erottaa tämän olevan ainoa tosi kirkko maan päällä. Hän ei sanonut mormonikirkko; Hän ei sanonut MAP-kirkko, vaan selkeästi, lujasti ja yksiselitteisesti kirkkoa tulee kutsua ’Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkoksi’.” (”The Way to Eternal Life”, Ensign, marraskuu 1971, s. 13.)

3. Nefi 27:13–21. Jeesuksen Kristuksen evankeliumi

Profeetta Joseph Smith on selittänyt Jeesuksen Kristuksen evankeliumin keskeistä sanomaa:

”Uskontomme perusperiaatteet ovat apostolien ja profeettojen todistus Jeesuksesta Kristuksesta, että Hän kuoli, Hänet haudattiin ja Hän nousi kuolleista kolmantena päivänä ja astui taivaaseen. Kaikki muu uskontoomme liittyvä on vain tämän lisänä.” (Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 51.)

Vanhin Russell M. Nelson kahdentoista apostolin koorumista on opettanut:

”Sana evankeliumi tarkoittaa ’hyvää sanomaa’. Hyvä sanoma on Herra Jeesus Kristus ja Hänen sanomansa pelastuksesta. [Ks. PKO, ’Evankeliumi’, s. 31.] Jeesus sisällytti evankeliumiin sekä tehtävänsä että palvelutyönsä kuolevaisuudessa. Tehtävämäärityksessään Jeesus sanoi:

’Tämä on evankeliumi, jonka minä olen antanut teille – että minä tulin maailmaan tekemään Isäni tahdon, koska minun Isäni lähetti minut.

Ja minun Isäni lähetti minut, jotta minut korotettaisiin ristille.’ [3. Nefi 27:13–14.]

Vapahtajan tehtävästä kuolevaisuudessa käytämme nimitystä sovitus.

Vapahtajan palvelutyöhön kuolevaisuudessa kuuluu kaikki muu, mitä Hän teki – Hänen opetuksensa, rakkaudenilmauksensa, pyhiin toimituksiin osoittamansa huomio, Hänen tapansa rukoilla, Hänen hellittämättömyytensä jne. Hän eli esikuvana meille, mitä Hän myös piti evankeliumina palvelutyötään koskevassa ilmoituksessa. ’Tämä on minun evankeliumini’, Hän sanoi, ’– – sillä niitä tekoja, joita te olette nähneet minun tekevän, teidänkin tulee tehdä [3. Nefi 27:21].’ Siten usko, parannus, vesikaste, tulen ja Pyhän Hengen kaste, valittujen kokoaminen ja kestäminen loppuun asti ovat kaikki osa evankeliumia.” (Ks. ”Vanhemmat lähetyssaarnaajat ja evankeliumi”, Liahona, marraskuu 2004, s. 81.)

3. Nefi 27:27. Tuleminen Jeesuksen Kristuksen kaltaiseksi

Presidentti Ezra Taft Benson on opettanut:

”Suurin ja siunatuin ja onnellisin on se ihminen, jonka elämä on lähinnä Kristuksen esikuvaa. Tällä ei ole mitään tekemistä maallisen rikkauden, vallan tai arvoaseman kanssa. Suuruuden, siunauksen ja onnen ainoa todellinen mitta on se, kuinka lähelle Mestarimme Jeesuksen Kristuksen kaltaisuutta me pääsemme. Hän on oikea tie, täydellinen totuus ja yltäkylläinen elämä.” (”Jeesus Kristus – lahjat ja odotukset”, Valkeus, joulukuu 1987, s. 3.)