Oppiaihe 99: Alma 42

Oppiaihe 99

Alma 42

Johdanto

Alma päätti neuvonsa pojalleen Koriantonille selittämällä, että taivaallinen Isä on suonut synnintekijöille keinon saada armon. Hän opetti, että Jumalan oikeudenmukaisuus vaatii, että synnintekijät erotetaan pois Jumalan edestä. Sitten hän todisti, että Jeesus Kristus tyydyttäisi oikeudenmukaisuuden vaatimukset (ks. Alma 42:15) kärsimällä kaikkien niiden puolesta, jotka ovat tehneet syntiä, ja suomalla armon katuville.

Opetusehdotuksia

Alma 42:1–14

Alma puhuu Koriantonille Jumalan oikeudenmukaisuudesta

Piirrä ennen oppituntia taululle yksinkertainen vaaka, kuten näkyy seuraavalla sivulla. (Älä lisää piirrokseen sanoja, ennen kuin oppiaiheessa kehotetaan tekemään niin. Voisit kannustaa oppilaita jäljentämään tämän piirroksen seminaarimuistivihkoon tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaan.)

Kirjoita vaa’an yläpuolelle seuraava lausuma: Haluan, että viimeinen tuomio on oikeudenmukainen.

Kehota oppilaita nostamaan kätensä, jos he ovat samaa mieltä taululla olevan lausuman kanssa.

Miksi te haluatte, että viimeinen tuomio on oikeudenmukainen?
Mitä sana oikeudenmukainen tarkoittaa?

Esitä, että oikeudenmukainen voisi tarkoittaa sitä, että saa sen, minkä ansaitsee. Kirjoita taululle vaa’an alle sana Oikeudenmukaisuus.

Auta oppilaita ymmärtämään oikeudenmukaisuuden käsitettä pyytämällä yhtä oppilasta lukemaan kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Dallin H. Oaksin seuraava selitys:

”Oikeudenmukaisuudella on monta merkitystä. Yksi on tasapaino. Eräs oikeudenmukaisuuden yleinen vertauskuva on tasapainossa oleva vaaka. Näin ollen kun ihmisten lakeja on rikottu, oikeudenmukaisuus edellyttää tavallisesti, että määrätään rangaistus, joka palauttaa [vaa’an] tasapainon.

Jumalan lait ovat samalla tavoin sidoksissa oikeudenmukaisuuteen. Käsitys, jonka mukaan oikeudenmukaisuus on sitä, mitä kukin ansaitsee, on peruslähtökohtana kaikille pyhien kirjoitusten kohdille, joissa puhutaan siitä, että ihmiset tuomitaan tekojensa mukaan.” (”Sins, Crimes, and Atonement”, puhe kirkon koululaitoksen uskonnonopettajille, 7. helmikuuta 1992, s. 1, si.lds.org.)

Selitä, että Alman pojan Koriantonin mieltä vaivasi viimeisen tuomion oikeudenmukaisuus. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Alma 42:1 samalla kun muut luokan jäsenet panevat merkille, mitä Korianton piti viimeisessä tuomiossa epäoikeudenmukaisena.

Mitä Korianton piti epäoikeudenmukaisena? (Että synnintekijät määrättäisiin kurjuuten tilaan.)
Miksi Korianton olisi halunnut uskoa, että oli epäoikeudenmukaista rangaista niitä, jotka olivat tehneet syntiä? (Jos oppilaita tarvitsee muistuttaa siitä, että Korianton kamppaili useiden eri syntien kanssa, pyydä heitä katsomaan jakeita Alma 39:2–3.)
Jos oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että saamme, mitä ansaitsemme, ja että meitä rangaistaan synneistämme, miten tämä saattaisi aiheuttaa huolta myös meille? (Me kaikki teemme syntiä ja olemme oikeudenmukaisuuden vaatimusten alaisia.)

Tiivistä Alma 42:2–11 selittämällä, että Alma puhui Koriantonin mieltä vaivanneesta asiasta. Hän opetti, että Aadamin lankeemus saattoi koko ihmiskunnan langenneeseen tilaan, jossa heidän täytyy kokea fyysinen kuolema ja hengellinen kuolema (ks. Alma 42:9). Hän selitti myös, että ellei olisi keinoa, jolla meidät voidaan pelastaa tästä langenneesta tilasta, koko ihmiskunnan sielut olisivat kurjia ja erotettaisiin pois Jumalan edestä ikuisiksi ajoiksi (ks. Alma 42:11).

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Alma 42:12. Selitä, että tässä jakeessa tähdennetään sitä, että lankeemus ja sen seuraukset, kuten erottaminen Jumalan edestä, ovat seurausta Aadamin tottelemattomuudesta Jumalan käskyille. Auta oppilaita ymmärtämään, että kun me olemme tottelemattomia Jumalan käskyille – kun teemme syntiä – me loitonnamme itseämme hengellisesti Jumalan luota ja me alistamme itsemme oikeudenmukaisuuden vaatimusten alaisiksi. (Voisit pyytää yhtä oppilasta lukemaan ääneen UK 2.) Pyydä oppilaita lukemaan itsekseen Alma 42:14 ja panemaan merkille, minkä seurauksen oikeudenmukaisuus vaatii tottelemattomuudesta.

Mitä tarkoittaa se, että joutuu erotetuksi pois Jumalan edestä? (Ei ole yhteydessä Jumalaan eikä pysty palaamaan asumaan Hänen luokseen. Voisit myös mainita, että kun teemme syntiä, me vetäydymme pois Pyhän Hengen – jumaluuden jäsenen – kumppanuudesta.)

Lisää taulun piirrokseen ilmaukset Tottelemattomuus eli synti ja Erotettu pois Jumalan edestä, kuten alla näkyy.

Sen perusteella, mitä olette oppineet kohdasta Alma 42:1–14, kuinka tiivistäisitte yhteen virkkeeseen, mitä oikeudenmukaisuuden laki vaatii, kun henkilö on tottelematon? (Kirjoita taululle vaa’an alle seuraava totuus: Tottelemattomuutemme vuoksi oikeudenmukaisuuden laki vaatii, että meidät erotetaan pois Jumalan edestä. Voisit ehdottaa, että oppilaat kirjoittavat tämän totuuden pyhiin kirjoituksiinsa kohdan Alma 42:1–14 viereen.)

Kehota oppilaita lukemaan itsekseen Alma 42:18 ja panemaan merkille, mitä muuta synnistä seuraa.

Mitä tarkoittaa se, että jollakulla on omantunnonvaivoja?

Kehota oppilaita pohtimaan tilannetta, jolloin he ovat tunteneet katumusta ja surua tai Pyhän Hengen poissaoloa, koska he ovat tehneet syntiä. Pyydä heitä kuvittelemaan sama tunne moninkertaisena kaiken sen vuoksi, mitä väärää he ovat joskus tehneet. Pyydä heitä sitten kuvittelemaan, että se tunne säilyisi heillä ikuisesti.

Voit ehkä auttaa oppilaita ymmärtämään ja tuntemaan armon tarpeellisuuden esittämällä seuraavan kysymyksen:

Sen perusteella, mitä olette oppineet kohdasta Alma 42:1–14, haluatteko viimeisen tuomion perustuvan yksinomaan oikeudenmukaisuuteen?

Alma 42:15–31

Alma opettaa Koriantonille armonsuunnitelmaa

Auta oppilaita ymmärtämään, että oikeudenmukaisuuden vaatimukset täytyy tyydyttää, osoittamalla taululla olevan vaa’an rangaistuspuolta. Voisit ottaa taulusienen aivan kuin olisit pyyhkimäisilläsi oikeudenmukaisuuden vaatimukset. Kysy:

Onko olemassa mitään keinoa, jolla oikeudenmukaisuuden vaatimukset voidaan pyyhkiä eli poistaa? (Ei. Kun Jumalan lakeja on rikottu, oikeudenmukaisuus vaatii rangaistuksen. Oikeudenmukaisuuden vaatimukset täytyy jollakin tavoin tyydyttää.)

Auta oppilaita ymmärtämään, että olisi epäoikeudenmukaista pyyhkiä seuraukset, joita oikeudenmukaisuus vaatii. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Alma 42:25.

Mitä Alman mukaan tapahtuisi, jos synnin seuraukset poistettaisiin ja oikeudenmukaisuuden vaatimukset jätettäisiin tyydyttämättä?

Pyydä oppilaita pohtimaan seuraavaa kysymystä ennen kuin annat heille pyhien kirjoitusten viitteen, josta vastaus löytyy:

Ellei oikeudenmukaisuuden vaatimuksia voi pyyhkiä pois, niin kuinka ne, jotka ovat tehneet syntiä (meistä jokainen), voivat koskaan saada omantunnonrauhan ja tulla palautetuiksi Jumalan eteen? (Kun olet antanut oppilaille aikaa pohtia kysymystä, kehota yhtä oppilasta lukemaan Alma 42:15. Saattaa olla hyödyllistä selittää, että ilmaus ”tyydyttääkseen oikeudenmukaisuuden vaatimukset” tarkoittaa sen hinnan maksamista tai sen rangaistuksen kärsimistä, jonka oikeudenmukaisuus vaatii.)

Kuinka kohdan Alma 42:15 mukaan on mahdollista, että armo voidaan koskaan ulottaa koskemaan meitä?

Oppilaiden vastausten mukaisesti pyyhi taululta ilmaus ”Erotettu pois Jumalan edestä” ja kirjoita Jeesuksen Kristuksen sovitus ja Armo. Kirjoita vaa’an alapuolelle seuraava totuus: Jeesuksen Kristuksen sovitus tyydytti oikeudenmukaisuuden vaatimukset, jotta armo voitaisiin ulottaa koskemaan meitä.

Mitä teille merkitsee tieto siitä, että Vapahtaja kärsi auliisti teidän puolestanne, jotta armo voitaisiin ulottaa koskemaan teitä?

Kehota oppilaita lukemaan Alma 42:22–24 ja panemaan merkille, mitä vaaditaan, jotta armo voitaisiin ulottaa koskemaan meitä.

Mitä meiltä vaaditaan, jotta saisimme armon ja välttyisimme oikeudenmukaisuuden täysiltä vaatimuksilta? (Kun oppilaat ovat huomanneet, että keino, jolla voimme saada armon, on parannus, kirjoita taululle vaa’an alapuolelle seuraava periaate: Jos teemme parannuksen, me saamme armon Vapahtajan sovituksen kautta. Voisit myös ehdottaa, että he kirjoittavat sen pyhiin kirjoituksiinsa kohdan Alma 42:22–24 viereen.)

Mitä mielestänne tarkoittaa ilmaus ”todella katuvat”? (Ne, jotka tekevät vilpittömän parannuksen.)
Miksi meidän on tärkeää ymmärtää, että Vapahtaja kärsi rangaistukset meidän synneistämme meidän puolestamme?

Selitä, että Jeesus Kristus on meidän Välimiehemme. Välimies on henkilö, joka on kahden osapuolen välillä ja auttaa ratkaisemaan ristiriidan. Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen kahdentoista apostolin koorumin presidentin Boyd K. Packerin seuraava lausunto. Kehota luokkaa kuuntelemaan ja panemaan merkille, mistä syistä kolmatta henkilöä tarvitaan, jotta armo voitaisiin ulottaa koskemaan synnintekijää:

”Iankaikkisen lain mukaan armoa ei voi antaa, ellei ole jotakuta, joka on sekä halukas että kykenevä ottamaan velkamme ja maksamaan hinnan ja sopimaan lunastuksemme ehdot.

Ellei ole välimiestä, ellei meillä ole ystävää, oikeudenmukaisuuden koko painon, lieventämättömänä, vailla myötätuntoa, täytyy ehdottomasti langeta meidän päällemme. Täysi hyvitys jokaisesta rikkomuksesta, kuinka vähäpätöisestä tai kuinka vakavasta tahansa, tullaan vaatimaan meiltä viimeiseen ropoon asti.

Mutta tietäkää tämä: Totuus, suurenmoinen totuus julistaa, että sellainen Välimies on olemassa. –

Hänen kauttansa armo voidaan ulottaa täysin meihin jokaiseen rikkomatta oikeudenmukaisuuden iankaikkista lakia.

Armon saaminen ei ole automaattista. Se tapahtuu tekemällä liitto Hänen kanssaan. Se tapahtuu Hänen ehdoillaan, Hänen auliilla ehdoillaan.” (Ks. ”Välimies”, Valkeus, lokakuu 1977, s. 60–61.)

Pyydä oppilaita lukemaan itsekseen Alma 42:29–31 ja panemaan merkille, mitä Alma toivoi Koriantonilta. (Voisit ehdottaa, että oppilaat merkitsevät löytämänsä asiat.)

Mitä mielestänne tarkoittaa se, että antaa ”Jumalan oikeudenmukaisuuden ja hänen armonsa ja pitkämielisyytensä täysin vallita [sydämessään]”?

Kehota oppilaita kirjoittamaan lyhyt oppiaihesuunnitelma, josta näkyy, kuinka he voisivat opettaa oikeudenmukaisuuden ja armon käsitteitä muille. Kannusta heitä opettamaan perheelleen, mitä he ovat oppineet tänään.

Muistuta oppilaita Koriantonin huolesta, joka liittyi Jumalan oikeudenmukaisuuteen. Voisit todistaa, että viimeinen tuomio tulee olemaan oikeudenmukainen ja että lopulta me saamme sen, mitä ansaitsemme, Jumalan oikeudenmukaisuuden ja armon mukaisesti. Voisit myös tuoda esiin, että Korianton teki parannuksen synneistään ja hänellä oli myönteinen vaikutus kirkon kasvuun (ks. Alma 49:30). Pyydä oppilaita pohtimaan, kuinka heidän ehkä tulee edetä omassa parannuksenteossaan.

Pyydä muutamia oppilaita ilmaisemaan kiitollisuutensa ja todistuksensa Vapahtajan auliudesta sovittaa meidän syntimme ja tyydyttää oikeudenmukaisuuden vaatimukset meidän puolestamme. Lausu oma todistuksesi siitä armosta ja lunastuksesta, jonka Vapahtajan sovitusuhri tarjoaa meille.

Kommentteja ja taustatietoja

Alma 42:1. Jumalan oikeudenmukaisuus

Vanhin D. Todd Christofferson kahdentoista apostolin koorumista on opettanut, että onnen voi saada vain parannuksen avulla:

”Todellinen onni [ei] tule Jumalan oikeudenmukaisuuden kieltämisestä tai yrityksistä kiertää synnin seuraukset vaan parannuksesta ja anteeksiannosta Jumalan Pojan sovittavan armon tähden” (”Pyhien kirjoitusten siunaus”, Liahona, toukokuu 2010, s. 34).

Alma 42:15. ”Jumala itse sovittaa maailman synnit”

Auta oppilaita ymmärtämään, mitä tarkoitetaan sillä, että ”Jumala itse” sovittaa meidän syntimme, lukemalla kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Jeffrey R. Hollandin seuraava lausunto:

”Kristus on paitsi välimies myös tuomari. Juuri siihen tuomarin tehtävään voimme löytää vielä suuremman merkityksen [siitä] ilmauksesta, jonka mukaan ’Jumala itse’ on tuleva alas lunastamaan kansansa. On ikään kuin siinä taivaan suuressa oikeussalissa tuomari – koska ei halua pyytää ketään muuta kuin itseään kantamaan syytettyinä seisovien syyllisten kuormia – riisuisi tuomarin viittansa ja tulisi alas maan päälle kestämään heidän raipaniskunsa henkilökohtaisesti. Ajatus Kristuksesta armollisena tuomarina on yhtä kaunis ja verraton kuin ajatus Kristuksesta neuvonantajana, välimiehenä ja puolustajana.” (Christ and the New Covenant: The Messianic Message of the Book of Mormon, 1997, s. 81.)