Johdanto: Jaakobin kirja
Miksi tätä kirjaa tulee tutkia?
Tutkimalla Jaakobin kirjaa oppilaat voivat oppia tärkeitä asioita mieheltä, jolla oli horjumaton usko Jeesukseen Kristukseen. Toistuvasti Jaakob todisti Vapahtajasta ja kutsui parannukseen kansaansa ja niitä, jotka lukisivat hänen sanojaan. Hän opetti ja osoitti, kuinka tärkeää on uutterasti täyttää Herran antamat tehtävät. Hän varoitti kansaansa ylpeyden, rikkauksien ja moraalittomuuden vaaroista. Jaakob myös lainasi ja kommentoi Senosin vertausta oliivipuista. Kyseinen vertaus havainnollistaa Vapahtajan väsymättömiä ponnisteluja kaikkien Jumalan lasten pelastuksen toteuttamiseksi ja luo yleiskatsauksen siihen, kuinka Jumala toimii Israelin huoneen kanssa. Kohdatessaan Seremin, antikristuksen, Jaakob osoitti, kuinka voi vanhurskaasti vastata niille, jotka kyseenalaistavat meidän uskomme tai arvostelevat sitä.
Kuka kirjoitti tämän kirjan?
Tämän kirjan kirjoitti Jaakob, joka oli Sarian ja Lehin viides poika. Hän syntyi erämaassa perheensä matkatessa kohti luvattua maata. Nuoruudessaan Jaakob ”[kärsi] ahdinkoja ja paljon murhetta [veljiensä] karkeuden tähden” (2. Nefi 2:1). Lehi kuitenkin lupasi Jaakobille, että Jumala pyhittäisi hänen ahdinkonsa hänen hyväkseen ja että hänen elinaikansa kuluisi hänen Jumalansa palvelemisessa (ks. 2. Nefi 2:2–3). Nuoruudessaan Jaakob näki Vapahtajan kirkkauden (ks. 2. Nefi 2:3–4). Nefi vihki Jaakobin nefiläisten papiksi ja opettajaksi (ks. 2. Nefi 5:26) ja myöhemmin uskoi hänen haltuunsa Nefin pienet levyt (ks. MK Jaak. 1:1–4). Uskollisena pappeusjohtajana ja opettajana Jaakob työskenteli uutterasti taivutellakseen kansansa uskomaan Kristukseen (ks. MK Jaak. 1:7). Hän sai Vapahtajaa koskevia ilmoituksia, koki enkelien palvelusta, kuuli Herran äänen (ks. MK Jaak. 7:5) ja näki Lunastajansa (ks. 2. Nefi 11:2–3). Ennen kuolemaansa Jaakob uskoi levyt poikansa Enosin haltuun.
Keille tämä kirja kirjoitettiin ja miksi?
Nefi opetti Jaakobia kirjoittamaan muistiin pyhiä opetuksia, ilmoituksia ja profetioita ”Kristuksen tähden ja kansamme tähden” (MK Jaak. 1:4). Jaakob noudatti tätä opetusta ja säilytti kirjoitukset, joita hän piti kallisarvoisimpina (ks. MK Jaak. 1:2). Hän kirjoitti: ”Me ponnistelemme uutterasti kaivertaaksemme nämä sanat levyihin toivoen, että rakkaat veljemme ja lapsemme ottavat ne vastaan kiitollisin sydämin. – – Sillä tätä tarkoitusta varten me olemme kirjoittaneet nämä asiat, jotta he tietäisivät, että me tiesimme Kristuksesta, ja meillä oli toivo hänen kirkkaudestaan monta sataa vuotta ennen hänen tulemistaan.” (MK Jaak. 4:3–4.) Jaakob kommentoi kirjoitustensa keskeistä teemaa huomauttaessaan: ”Miksi ei voisi puhua Kristuksen sovituksesta ja saada täydellistä tietoa hänestä – –?” (MK Jaak. 4:12.)
Milloin ja missä se kirjoitettiin?
Jaakobin kirja alkaa suunnilleen vuodesta 544 eKr., jolloin Nefi uskoi pienet levyt Jaakobin haltuun. Se päättyy vähän ennen Jaakobin kuolemaa, kun Jaakob antoi levyt pojalleen Enosille. Jaakob kirjoitti tämän aikakirjan asuessaan Nefin maassa.
Mitä erityisiä asiakokonaisuuksia tässä kirjassa on?
Jaakobin kirja antaa tietoa nefiläisten hallintotavasta Nefin kuoleman jälkeen. Nefi voiteli erään miehen toimimaan jälkeensä kansan kuninkaana ja hallitsijana, kun taas Jaakob ja hänen veljensä Joosef jatkoivat nefiläisten hengellisinä johtajina. Toinen selkeä asiakokonaisuus tässä kirjassa on se, kun Jaakob tuomitsee pluraaliavioliiton luvattoman harjoittamisen. Ainoa viittaus Mormonin kirjassa tähän aiheeseen on luvussa MK Jaak. 2. Jaakobin kirjassa on myös Mormonin kirjan pisin luku, MK Jaak. 5, joka sisältää Senosin vertauksen oliivipuista. Lisäksi Jaakobin kirjaan on merkitty muistiin ensimmäinen tilanne, jolloin Mormonin kirjan profeetta varoittaa suoraan nefiläisiä ylpeydestä – synnistä, joka aiheuttaisi heidän lopullisen tuhonsa (ks. MK Jaak. 2:12–22; Moroni 8:27). Siinä kerrotaan myös ensimmäisestä antikristuksen tulosta nefiläisten keskuuteen.
Päätapahtumat
MK Jaakob 1 Jaakob noudattaa Nefin käskyä pitää pyhää aikakirjaa. Nefi kuolee. Jaakob ja Joosef palvelevat kansan keskuudessa opettaen heille Jumalan sanaa.
MK Jaakob 2–3 Puhuessaan temppelissä Jaakob varoittaa nefiläisiä ylpeydestä, rakkaudesta rikkauksiin ja moraalittomuudesta.
MK Jaakob 4–6 Jaakob todistaa Kristuksesta ja lainaa Senosin vertausta oliivipuista. Hän kannustaa kansaansa tekemään parannuksen, ottamaan vastaan Herran armon ja valmistautumaan tuomioon.
MK Jaakob 7 Herran avulla Jaakob saattaa häpeään Seremin, antikristuksen. Hän mainitsee selkkaukset nefiläisten ja lamanilaisten välillä ja antaa pienet levyt edelleen Enosille.