Oppiaihe 154: Moroni 6

Oppiaihe 154

Moroni 6

Johdanto

Kun Moroni oli lopettelemassa kirjoituksiaan levyille, hän selitti ehtoja, jotka henkilön täytyy täyttää, jotta hänet voidaan kastaa kirkkoon. Sitten hän esitti lyhyesti kirkon jäsenten velvollisuudet huolehtia toisistaan. Lisäksi hän selitti kirkon kokousten tarkoitukset ja tähdensi sitä, että kirkon kokoukset tulee johtaa Pyhän Hengen vaikutuksen mukaisesti.

Opetusehdotuksia

Moroni 6:1–3

Moroni esittää kasteen edellytykset

Pyydä oppilaita kuvittelemaan, että heillä on seitsemänvuotias sisko tai veli, joka täyttää muutaman kuukauden päästä kahdeksan. Pyydä heitä myös kuvittelemaan, että heidän vanhempansa ovat pyytäneet heitä pitämään perheillassa oppiaiheen siitä, kuinka tulee valmistautua kasteeseen. Kehota muutamaa oppilasta kertomaan, mitä he opettaisivat auttaakseen nuorempaa sisarustaan valmistautumaan kasteelle menoa varten.

Selitä, että Moroni 6 sisältää Moronin kuvauksen kasteen edellytyksistä. Kehota oppilaita lukemaan itsekseen Moroni 6:1–3 ja panemaan merkille kasteen edellytykset. Kehota sitten oppilaita kertomaan, mitä he saivat selville. Voisit esittää seuraavat kysymykset:

Mitä teidän mielestänne tarkoittaa se, että niiden, jotka haluavat tulla kastetuiksi, tulee tuottaa ”hedelmää, josta [näkyy], että he [ovat] sen arvoisia”? (Heidän tulee elää kuuliaisina Jumalan käskyille osoittaen, että he ovat valmiita tekemään kasteenliiton ja pitämään sen.)
Miksi teidän mielestänne on tärkeää, että ihmisellä on särkynyt sydän ja murtunut mieli ennen kuin hänet kastetaan? (Voisit selittää, että ilmaus ”särkynyt sydän ja murtunut mieli” viittaa ihmisen nöyryyteen sekä halukkuuteen tehdä parannus ja noudattaa Herran käskyjä.)

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen Moroni 6:3 ja pyydä luokkaa mainitsemaan, mitä me lupaamme kasteessa tehdä. Oppilaiden tulisi tunnistaa seuraava totuus: Kasteessa me lupaamme ottaa päällemme Jeesuksen Kristuksen nimen ja palvella Häntä loppuun asti. (Voisit pyytää oppilaita muistelemaan, mitä he oppivat edellisessä oppiaiheessa siitä, mitä tarkoittaa Jeesuksen Kristuksen nimen ottaminen päällemme.)

Miksi teidän kokemuksenne mukaan henkilö, joka haluaa mennä kasteelle, tarvitsee päättäväisyyttä palvella Jeesusta Kristusta loppuun asti?
Mitä te olette tehneet pitääksenne yllä ja vahvistaaksenne päättäväisyyttänne palvella Herraa?

Moroni 6:4

Moroni selittää, kuinka tulee huolehtia kirkon jäsenistä ja ravita heitä hengellisesti

Kerro oppilaille, että kuvailtuaan kasteen edellytykset Moroni selitti, mitä hänen aikanaan tehtiin, jotta autettaisiin vastakastettuja henkilöitä pysymään uskollisina tekemälleen liitolle. Kehota oppilaita lukemaan itsekseen Moroni 6:4 ja panemaan merkille, mitä kirkon jäsenet tekivät auttaakseen uusia käännynnäisiä. Pyydä oppilaita kertomaan, mitä he löytävät. Kirjoita heidän vastauksensa taululle.

Pyydä oppilaita kertomaan lyhyesti, mitä jakeessa Moroni 6:4 opetetaan meidän velvollisuuksistamme muita kirkon jäseniä kohtaan, varsinkin uusia jäseniä kohtaan. (Oppilaat saattavat vastata esimerkiksi seuraavalla tavalla: Meillä on velvollisuus muistaa muita kirkon jäseniä ja ravita heitä hengellisesti Jumalan sanalla. He saattavat myös sanoa, että meidän tulee auttaa toisiamme pysymään alati valppaina rukoilemaan ja että meidän tulee auttaa toisiamme luottamaan Vapahtajaan ja Hänen sovitukseensa.)

Kuinka voimme täyttää velvollisuutemme muistaa toisiamme?
Kuinka me ravitsemme toisiamme ”Jumalan hyvällä sanalla”?
Mitä siunauksia koituu siitä, että tulee ravituksi Jumalan sanalla?

Lue kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Jeffrey R. Hollandin seuraava lausunto:

”Useimmat ihmiset eivät tule kirkkoon ainoastaan etsimään jotakin uutta tietoa evankeliumista tai tapaamaan vanhoja ystäviä, vaikka se on kaikki tärkeätä. He tulevat etsimään hengellistä kokemusta. He haluavat rauhaa. He haluavat vahvistusta uskolleen ja uutta toivoa. Lyhyesti sanottuna he haluavat Jumalan hyvän sanan ravintoa ja vahvistusta taivaan voimilta. Niillä meistä, jotka on kutsuttu puhumaan tai opettamaan tai johtamaan, on velvollisuus auttaa parhaamme mukaan sen saamisessa.” (Ks. ”Jumalan lähettämä opettaja”, Valkeus, heinäkuu 1998, s. 28.)

Pyydä oppilaita miettimään ihmisiä, jotka näkevät vaivaa tai jotka ovat nähneet vaivaa muistaakseen heitä ja ravitakseen heitä hengellisesti. Kysy heiltä, ovatko he koskaan ajatelleet esimerkiksi sitä, ketkä kaikki henkilöt ovat rukoilleet heidän puolestaan, valmistaneet heille oppiaiheita, kannustaneet heitä heidän toiminnassaan kirkossa ja auttaneet heitä selviytymään niistä haasteista, joita he ovat kohdanneet. Kehota muutamaa oppilasta kertomaan, kuinka heitä on siunattu, koska joku on muistanut heitä ja ravinnut heitä Jumalan sanalla. Voisit antaa oppilaille aikaa kirjoittaa kiitoskirjeen jollekulle sellaiselle henkilölle, jonka vaivannäkö on auttanut heitä.

Pyydä oppilaita miettimään, keitä nimenomaisia henkilöitä Herra saattaa haluta heidän muistavan tai ravitsevan. Kehota oppilaita kirjoittamaan seminaarimuistivihkoon tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaan, mitä he voivat tehdä täyttääkseen paremmin velvollisuutensa, joita heillä on muita kirkon jäseniä kohtaan. Kannusta heitä kiinnittämään erityistä huomiota uusien jäsenten tarpeisiin.

Moroni 6:5–9

Moroni kuvailee kirkon kokousten tarkoituksia ja sitä, kuinka kokouksia on määrä johtaa

Pyydä oppilaita kuvittelemaan olevansa isä tai äiti, jonka lapsi – nuori mies tai nuori nainen – on muutamana menneenä viikkona sanonut, ettei hän halua mennä kirkkoon, koska se tuntuu merkityksettömältä ja ikävystyttävältä. Kehota oppilaita miettimään, mitä he voisivat sanoa kannustaakseen teini-ikäistä menemään kirkkoon ja kuinka he voisivat auttaa häntä ymmärtämään oikeat syyt käydä kirkossa säännöllisesti.

Kirjoita taululle seuraava vajaa virke:

Meidän kirkon jäsenten tulee kokoontua usein yhteen …

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Moroni 6:5–6. Pyydä luokkaa seuraamaan mukana ja panemaan merkille, millä tavoin he voivat täydentää taululla olevan virkkeen. Samalla kun oppilaat kertovat, mitä he löytävät, kirjoita heidän vastauksiaan taululle. Seuraavat totuudet voisivat olla mahdollisia vastauksia:

Meidän kirkon jäsenten tulee kokoontua usein yhteen paastoamaan ja rukoilemaan.

Meidän kirkon jäsenten tulee kokoontua usein yhteen vahvistamaan toisiamme hengellisesti.

Meidän kirkon jäsenten tulee kokoontua usein yhteen nauttimaan sakramentti Jeesuksen Kristuksen muistoksi.

Vanhin Dallin H. Oaks kahdentoista apostolin koorumista on lainannut osaa kirjeestä, jonka hän sai ystävältä, joka oli oppinut, kuinka voi saada iloa kirkossa käymisestä:

”Vuosia sitten muutin asennettani kirkossa käymistä kohtaan. Enää en käy kirkossa itseni takia vaan toisia ajatellen. Yritän tervehtiä yksin istuvia ihmisiä, toivottaa vierailijat tervetulleiksi, – – ilmoittautua vapaaehtoiseksi tehtävään. – –

Lyhyesti sanottuna menen kirkkoon joka viikko tarkoituksenani olla aktiivinen eikä passiivinen ja vaikuttaakseni myönteisellä tavalla ihmisten elämään. Sen seurauksena kirkon kokouksissa käymiseni on paljon nautittavampaa ja antoisampaa.” (Lainattu artikkelissa ”Epäitsekäs palveleminen”, Liahona, toukokuu 2009, s. 96.)

Kun mietit luokkasi oppilaiden tarpeita, voisit esittää seuraavia kysymyksiä auttaaksesi heitä tarkastelemaan periaatteita, joita he ovat tunnistaneet jakeissa Moroni 6:5–6, ja soveltamaan niitä käytäntöön:

Mitkä kokemukset ovat opettaneet teille, miten tärkeää on rukoilla ja paastota seurakuntanne jäsenten kanssa?
Mitä teidän mielestänne tarkoittaa se, että meidän tulee puhua keskenämme sielujemme parhaasta? (Ks. Moroni 6:5.) Kuinka teemme tätä kirkossa?
Kuinka meidän kokemukseemme kirkossa saattaisi vaikuttaa se, jos käymme siellä haluten vahvistaa muita hengellisesti?
Mitä asioita voimme muistaa Vapahtajasta, kun nautimme sakramentin? Kuinka sakramentin nauttiminen voi auttaa meitä muistamaan Hänet koko ajan joka viikko?
Kuinka se, että käymme kirkossa niistä syistä, joista olemme keskustelleet, voi auttaa pitämään meidät oikealla tiellä? (Ks. Moroni 6:4.) Mitä te voitte tehdä kannustaaksenne muita nuoria käymään kirkon kokouksissa?

Lue ääneen presidentti Joseph Fielding Smithin seuraavat sanat:

”Siionissa ei ole mitään sijaa itsepäiselle synnintekijälle. Täällä on sija katuvalle synnintekijälle, ihmiselle, joka kääntyy pois pahuudesta ja etsii iankaikkista elämää ja evankeliumin valoa.” (Julkaisussa Conference Report, huhtikuu 1915, s. 120.)

Kehota sitten oppilaita lukemaan itsekseen Moroni 6:7–8 ja panemaan merkille, mistä kirkon johtajat Moronin aikaan pitivät ”tarkoin huolen”. Kehota oppilaita kertomaan, mitä he saavat tietää. Voisit selittää, että tässä jakeessa ilmaus ”heidän nimensä pyyhittiin pois” tarkoittaa kirkosta erottamista. Jos kirkon jäsenet syyllistyvät vakavaan syntiin eivätkä tee parannusta, heidät voidaan erottaa kirkosta eli he menettävät jäsenyytensä kirkossa sekä liittojensa siunaukset.

Mitä asioita kirkon johtohenkilöt tekevät nykyään auttaakseen meitä välttämään pahuutta?
Mitä meille jakeen Moroni 6:8 mukaan luvataan, jos teemme vilpittömän parannuksen synneistämme? (Niin usein kuin me teemme parannuksen ja etsimme anteeksiantoa vakain aikein, meille annetaan anteeksi.)

Pyydä oppilaita miettimään, mitä mahdollisuuksia heillä on tuntea Pyhä Henki tavanomaisten kirkon kokoustensa aikana sunnuntaisin (esim. rukousten aikana, sakramentin aikana, jäsenten pitäessä puheita tai opettaessa, heidän laulaessaan kirkon lauluja tai pohdiskellessaan jotakin pyhien kirjoitusten kohtaa oppitunnin aikana). Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Moroni 6:9. Pyydä luokkaa seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mikä rooli Pyhällä Hengellä tulisi olla kokouksissamme.

Minkä totuuden Moroni 6:9 opettaa meille siitä, kuinka kirkon kokouksia tulee johtaa? (Kirkon kokouksia tulee johtaa Pyhän Hengen voimalla.)
Milloin olette tunteneet, että kirkon kokousta on johdettu Pyhän Hengen voimalla?

Auta oppilaita ymmärtämään, kuinka tämä totuus pätee kirkon kokoustemme kaikkiin puoliin, pyytämällä heitä kuvittelemaan itsensä seuraaviin tilanteisiin. (Voisit kirjoittaa nämä taululle ennen oppituntia tai laatia niistä monisteen.) Kehota oppilaita selittämään, kuinka periaate, jonka he löysivät kohdasta Moroni 6:9, voisi soveltua kuhunkin näistä tilanteista.

Sinua on pyydetty pitämään sakramenttikokouksessa puhe Jeesuksen Kristuksen sovituksesta.
Sinua on pyydetty suunnittelemaan musiikkiesitys tulevaan sakramenttikokoukseen.
Istut todistuskokouksessa ja tunnet kehotuksen lausua todistuksesi, mutta olet epävarma siitä, mitä sinun pitäisi sanoa.

Muistuta oppilaille, että aiemmin oppiaiheessa pyysit heitä miettimään, mitä vanhemmat voisivat sanoa kannustaakseen nuorta miestä tai nuorta naista käymään kirkossa. Kysy oppiaiheen päätteeksi oppilailta, mitä he ovat miettineet voivansa sanoa. Lausu sitten todistuksesi kirkossa käymisen siunauksista ja muista periaatteista, joista olette tänään keskustelleet.

Kommentteja ja taustatietoja

Moroni 6:2. Särkynyt sydän ja murtunut mieli

Vanhin D. Todd Christofferson kahdentoista apostolin koorumista on selittänyt, mitä tarkoittaa se, että uhraa Herralle särkyneen sydämen ja murtuneen mielen:

”Havitellessanne kääntymyksen siunausta voitte uhrata Herralle särkyneen eli parannusta tekevän sydämenne ja murtuneen eli tottelevaisen mielenne lahjan. Todellisuudessa se lahja olette te itse – se, mitä te olette, ja se, millaisiksi te olette tulossa.” (Ks. ”Kun olet kääntynyt”, Liahona, toukokuu 2004, s. 12.)

Moroni 6:4. ”Pyhän Hengen voima oli – – puhdistanut heidät”

Me saamme Vapahtajan sovituksen pyhittävän voiman Pyhän Hengen kumppanuuden avulla (ks. 3. Nefi 27:19–20; Moroni 6:4). Vanhin Bruce R. McConkie kahdentoista apostolin koorumista on selittänyt:

”Syntien anteeksianto ei tapahdu kasteen vesissä, kuten sanomme puhuessamme kuvaannollisesti, vaan saadessamme Pyhän Hengen. Nimenomaan Jumalan Pyhä Henki pyyhkii pois lihallisuuden ja tuo meidät vanhurskauden tilaan. Me puhdistumme, kun me tosiaan saamme Pyhän Hengen toveruuden ja kumppanuuden. Juuri silloin synti ja kuona ja pahuus poltetaan pois sielustamme aivan kuin tulella. Pyhän Hengen kaste on tulen kaste.” (A New Witness for the Articles of Faith, 1985, s. 290; ks. myös s. 239.)

Moroni 6:4. Velvollisuutemme ravita toisiamme

Presidentti Henry B. Eyring ensimmäisestä presidenttikunnasta on kertonut seuraavan kokemuksen:

”Olen – – nähnyt monia paimenia, jotka ruokkivat laumaansa. Yksi oli eräs diakonien koorumin johtaja. Yksi hänen kooruminsa jäsenistä asui lähellä kotiani. Tuo naapurin poika ei ollut koskaan käynyt koorumin kokouksessa eikä tehnyt yhtään mitään kooruminsa jäsenten kanssa. Hänen isäpuolensa ei ollut jäsen, eikä hänen äitinsä käynyt kirkossa.

Hänen diakonien kooruminsa johtokunta kokoontui neuvonpitoon eräänä sunnuntaiaamuna. – – Johtokunnan kokouksessaan nuo 13-vuotiaat paimenet muistivat pojan, joka ei koskaan tullut. He puhuivat siitä, kuinka paljon tämä poika tarvitsikaan sitä, mitä he saivat osakseen. Johtaja antoi neuvonantajalleen tehtäväksi lähteä tuon harhailevan lampaan perään.

Tunsin tämän neuvonantajan ja tiesin, että hän oli ujo, ja olin tietoinen tehtävän vaikeudesta. Katselin kadunpuoleisesta ikkunastani ihmetellen, kuinka tämä neuvonantaja laahusti taloni ohi katua pitkin kohti sen pojan kotia, joka ei koskaan käynyt kirkossa. Paimenen kädet olivat taskuissa. Hänen katseensa oli suunnattu maahan. Hän käveli hitaasti, sillä tavoin kuin tekin kävelisitte, jos ette olisi varmoja siitä, haluaisitteko mennä sinne, mihin olette matkalla. Parinkymmenen minuutin kuluttua hän kulki takaisinpäin katua vierellään eksynyt diakoni. Näky toistui muutamana muunakin sunnuntaina. Sitten poika, joka oli ollut eksynyt ja oli löydetty, muutti pois.

– – Vuosia myöhemmin olin vaarnakonferenssissa toisella puolella mannerta kuin se paikka, jossa tuo johtokunta oli kokoontunut neuvonpitoon. Eräs harmaahapsinen mies tuli luokseni ja sanoi hiljaa: ’Tyttärenpoikani asui seurakuntasi alueella vuosia sitten.’ Hän kertoi minulle lempeästi tuon pojan elämästä. Ja sitten hän kysyi, pystyisinkö löytämään sen diakonin, joka oli kävellyt hitaasti sitä katua pitkin. Ja vanha mies halusi tietää, voisinko kiittää sitä diakonia ja kertoa hänelle, että vanhan miehen jo mieheksi varttunut tyttärenpoika muisti yhä.” (Ks. ”Valvokaa minun kanssani”, Liahona, heinäkuu 2001, s. 45.)

Moroni 6:4. Uusien käännynnäisten vahvistaminen

Presidentti Gordon B. Hinckley on kannustanut kaikkia kirkon jäseniä, myös nuoria, ravitsemaan ja vahvistamaan niitä, jotka liittyvät kirkkoon:

”Tämän kirkon jäseneksi tuleminen ei ole helppoa. Useimmissa tapauksissa siihen liittyy vanhojen tapojen hylkäämistä, aikaisempien ystävien ja tovereiden jättämistä ja totuttelemista uuteen yhteisöön, joka on erilainen ja jokseenkin vaativa.

Kasvavan käännynnäismäärän myötä meidän täytyy yhä voimakkaammin ponnistella auttaaksemme heitä, kun he etsivät tietään. Jokainen heistä tarvitsee kolmea asiaa: ystävää, tehtävää ja sitä, että heitä ravitaan ’Jumalan hyvällä sanalla’ (Moroni 6:4). Näiden asioiden tarjoaminen on meidän velvollisuutemme ja mahdollisuutemme. – –

Tämä on kaikkien työtä. Se on kotiopettajien ja kotikäyntiopettajien työtä. Se on piispakunnan, pappeuskoorumien, Apuyhdistyksen, nuorten miesten ja nuorten naisten ja jopa Alkeisyhdistyksen työtä.

Osallistuin juuri viime sunnuntaina paasto- ja todistuskokoukseen. Eräs 15- tai 16-vuotias poika seisoi seurakunnan edessä ja kertoi päättäneensä mennä kasteelle.

Sitten opettajien koorumiin kuuluvat pojat astuivat yksitellen mikrofonin ääreen ja ilmaisivat rakkautensa tuota poikaa kohtaan kertoen hänelle, että hän oli tehnyt oikean päätöksen, ja vakuuttaen hänelle, että he seisoisivat hänen rinnallaan ja auttaisivat häntä. Oli suurenmoinen kokemus kuulla noiden nuorten miesten ilmaisevan kiitollisuuden ja kannustuksen sanoja ystävälleen.” (Ks. ”Käännynnäisiä ja nuoria miehiä”, Valkeus, heinäkuu 1997, s. 47–48.)