Kirjasto
Oppiaihe 139: Mormon 5–6

Oppiaihe 139

Mormon 5–6

Johdanto

Mormon profetoi, että viimeisinä aikoina hänen aikakirjansa tulisi julki taivuttaakseen ne, jotka sitä lukevat, uskomaan, että Jeesus on Kristus. Hän kannusti niitä, jotka lukisivat aikakirjan, tekemään parannuksen ja valmistautumaan omaan tuomioonsa Jumalan edessä. Oman kansansa keskuudessa Mormon mietti uudelleen luopumistaan nefiläisten sotajoukkojen johtajan tehtävästä ja suostui jälleen johtamaan heitä taistelussa. Kansa kuitenkin kieltäytyi tekemästä parannusta, ja lamanilaiset ajoivat heitä takaa, kunnes koko nefiläisten kansakunta tuhoutui. Kun Mormon katsoi tätä kuoleman ja tuhon näkymää, hän valitti kansansa kukistumista ja heidän haluttomuuttaan palata Jeesuksen Kristuksen luokse.

Opetusehdotuksia

Mormon 5:1–9

Mormon päättää jälleen johtaa nefiläisten sotajoukkoa, mutta lamanilaiset saavat voiton

Mainitse jokin luonnonkatastrofi, joka voisi olla uhkana teidän alueellanne – esimerkiksi maanjäristys, tsunami, tulivuoren purkaus, hurrikaani, trombi tai ukkosmyrsky. Pyydä oppilaita kuvittelemaan, että heitä on varoitettu siitä, että tämä luonnonkatastrofi tapahtuu teidän paikkakunnallanne seuraavina päivinä.

  • Mistä hakisitte apua?

Muistuta oppilaita siitä, että nefiläiset kohtasivat vastaavantasoisen vaaran, mutta heitä uhkaava katastrofi oli hengellinen. Muistuta oppilaille myös, että nefiläiset olivat sodassa ja että heidän jumalattomuutensa vuoksi Mormon oli kieltäytynyt johtamasta heidän sotajoukkojaan (ks. Morm. 3:16).

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Morm. 5:1–2. Pyydä luokkaa seuraamaan mukana ja panemaan merkille, kenen nefiläiset uskoivat pystyvän vapauttamaan heidät heidän ahdingoistaan.

  • Vaikka on totta, että Mormon voisi johtaa nefiläisiä sotilaallisessa taistelussa, niin miksi Mormon uskoi, ettei kansaa vapautettaisi heidän ahdingoistaan?

  • Mitä voimme oppia kohdan Morm. 5:1–2 pohjalta siitä, kenen puoleen meidän pitäisi kääntyä ensin saadaksemme apua ahdingoissamme? (Meidän tulee ensin kääntyä Jumalan puoleen, joka vastaa niille, jotka tekevät parannuksen ja pyytävät Häneltä apua ahdingoissaan.)

Tiivistä Morm. 5:3–7 selittämällä, että Mormonin johdolla nefiläiset torjuivat muutamia lamanilaisten hyökkäysaaltoja. Mutta lopulta lamanilaiset ”tallasivat nefiläisten väen jalkoihinsa” (Morm. 5:6). Kun nefiläiset perääntyivät, ne, jotka eivät pystyneet pakenemaan riittävän nopeasti, surmattiin.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan Morm. 5:8–9. Pyydä luokkaa panemaan merkille, mistä syystä Mormon ei kirjoittanut täydellistä kertomusta siitä, mitä hän näki.

  • Miksi Mormon pidättyi esittämästä täydellistä kuvausta siitä, mitä hän näki omin silmin?

Mormon 5:10–24

Mormon selittää, että Mormonin kirjan aikakirjan tarkoituksena on saada ihmiset uskomaan Jeesukseen Kristukseen

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Morm. 5:10–11. Pyydä luokkaa seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä sanaa Mormon käyttää kolmesti kuvaillessaan sitä, miltä ihmisistä viimeisinä aikoina tuntuu, kun he saavat tietää nefiläisten kansakunnan kukistumisesta. (Hän sanoi, että me tulisimme ”murehtimaan”.)

  • Mitä surullista huomaatte tässä kertomuksessa?

Kiinnitä oppilaiden huomio Mormonin sanoihin jakeessa Morm. 5:11 siitä, että jos hänen kansansa olisi tehnyt parannuksen, ”se olisi päässyt Jeesuksen syleilyyn”.

  • Mitä mielestänne tarkoittaa se, että ”se olisi päässyt Jeesuksen syleilyyn”?

  • Mitä tämä ilmaus opettaa meille siitä, mikä on meidän oman parannuksentekomme seuraus? (Auta oppilaita tunnistamaan seuraava periaate: Tekemällä parannuksen me voimme päästä ”Jeesuksen syleilyyn”. Kirjoita tämä periaate taululle.)

Auta oppilaita ymmärtämään tämä periaate paremmin kehottamalla yhtä heistä lukemaan seitsemänkymmenen koorumin jäsenen, vanhin Kent F. Richardsin seuraava lausunto:

”Kaikki, jotka tulevat, voivat päästä ’Jeesuksen syleilyyn’ [Morm. 5:11]. Kaikki sielut voivat parantua Hänen voimastaan. Kaikki kivut voivat lievittyä. Hänessä sielumme voi ’löytää levon’ [Matt. 11:29]. Kuolevaisuuden olosuhteemme eivät kenties heti muutu, mutta Hänen rauhansa ja parantava balsaminsa voi niellä tuskamme, huolemme, kärsimyksemme ja pelkomme.” (”Sovitus kattaa kaiken tuskan”, Liahona, toukokuu 2011, s. 17.)

Kehota oppilaita kirjoittamaan seminaarimuistivihkoon tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaan vastaus jompaankumpaan seuraavista kysymyksistä. (Voisit kirjoittaa nämä kysymykset taululle tai lukea ne hitaasti, jotta oppilaat voivat kirjoittaa ne.)

  • Milloin sinä olet tuntenut päässeesi ”Jeesuksen syleilyyn”?

  • Mitä voit tehdä saadaksesi täydemmin Herran lohtua, varjelusta ja anteeksiantoa?

Selitä, että jakeet Morm. 5:12–13 sisältävät Mormonin profetian siitä, että hänen kirjoituksensa kätkettäisiin ja sitten tuotaisiin julki kaikkien ihmisten luettavaksi. Kehota oppilaita lukemaan itsekseen Morm. 5:14–15 ja panemaan merkille, miten Herra tarkoitti Mormonin kirjoitusten vaikuttavan ihmisiin viimeisinä aikoina. Voisit ehdottaa, että oppilaat merkitsevät heille tärkeitä ilmauksia.

  • Mitkä kohdan Morm. 5:14–15 mukaan ovat Mormonin kirjan tarkoitukset? (Varmista, että oppilaat ilmaisevat, että Mormonin kirja kirjoitettiin, jotta kaikki ihmiset tulisivat vakuuttuneiksi siitä, että Jeesus on Kristus, jotta Jumala voisi toteuttaa liittonsa Israelin huoneen kanssa ja jotta lamanilaisten jälkeläiset voisivat uskoa evankeliumiin täydellisemmin.)

Kun oppilaat vastaavat, että Mormonin kirjoitusten tarkoituksena on saada ihmiset vakuuttuneiksi siitä, että Jeesus on Kristus, lausu todistuksesi siitä, että tämä on Mormonin kirjan keskeinen tarkoitus.

  • Millä tavoin tämä Mormonin kirjan keskeinen tarkoitus siunaa niitä, jotka lukevat sitä?

  • Kuinka se, että olette tutkineet Mormonin kirjaa, on auttanut teitä uskomaan täydellisemmin Jeesukseen Kristukseen ja rakastamaan Häntä?

Tähdennä, että Mormonin kirja auttaa nykyään monia tekemään parannuksen ja pääsemään ”Jeesuksen syleilyyn”, mutta on yhä monia, jotka kieltäytyvät uskomasta Kristukseen.

Kirjoita taululle sen parannusta koskevan periaatteen viereen, jonka kirjoitit aiemmin oppitunnin aikana, seuraavaa: Jos me kieltäydymme tekemästä parannusta, … Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Morm. 5:16–19 ja pyydä luokkaa panemaan merkille, mitä seurasi siitä, että nefiläiset kieltäytyivät tekemästä parannusta. Pyydä oppilaita täydentämään taululla oleva lause virkkeeksi sen pohjalta, mitä he löytävät näistä jakeista. Kun he vastaavat, voisit esittää seuraavia kysymyksiä auttaaksesi heitä ymmärtämään jakeissa olevat sanat ja ilmaukset:

  • Mitä teidän mielestänne tarkoittaa se, että on ”ilman Kristusta ja Jumalaa maailmassa”? (Morm. 5:16.) (Mahdollisia vastauksia: elää ilman uskoa Jeesukseen Kristukseen tai taivaalliseen Isään ja ilman jumalallista vaikutusta ja johdatusta.)

  • Akana on jyvän päällä oleva ohut kuori. Kun vilja korjataan, akanat heitetään pois. Mitä mielestänne tarkoittaa ilmaus ”ajetaan ympäriinsä kuin akanoita tuulessa”? (Morm. 5:16.)

  • Miltä tuntuisi olla aluksessa, jossa ei olisi purjetta eikä mitään, millä sitä ohjata, eikä ankkuria? (Ks. Morm. 5:18.) Millä tavoin tämä tilanne muistuttaa nefiläisten tilannetta?

  • Mitä Mormonin sanat opettavat meille niistä, jotka kieltäytyvät tekemästä parannusta? (Oppilaiden vastauksista tulee käydä ilmi, että parannuksen tekemisestä kieltäytyminen johtaa siihen, että menettää Herran johdatuksen. Täydennä taululla oleva lause kirjoittamalla seuraava totuus: Jos me kieltäydymme tekemästä parannusta, Henki vetäytyy pois ja me menetämme Herran johdatuksen.)

Pyydä oppilaita pohtimaan itsekseen, kuinka he ovat nähneet tämän periaatteen omassa elämässään tai muiden elämässä.

Kehota oppilaita silmäilemään pikaisesti jakeita Morm. 5:11, 16–18 sekä niitä kahta periaatetta, jotka olet kirjoittanut taululle.

  • Kuinka ilmaisisitte omin sanoin, miten se, mitä vilpittömästä parannuksesta seuraa, eroaa siitä, mitä tapahtuu, kun kieltäytyy tekemästä parannusta?

Kehota oppilaita lukemaan itsekseen Morm. 5:22–24 ja panemaan merkille, mitä Mormon kehotti ihmisiä myöhempinä aikoina tekemään. Voisit ehdottaa, että oppilaat merkitsevät löytämänsä asiat.

Todista kahdesta taululla olevasta keskenään vastakkaisesta totuudesta.

Mormon 6

Mormon kertoo nefiläisten viimeisestä taistelusta ja suree kansansa tuhoa

Esitä seuraavat kysymykset:

  • Miltä teistä mahtaisi tuntua, jos joku teille rakas henkilö, joka on ollut uskollinen Jumalalle koko elämänsä ajan, kuolisi?

  • Miltä teistä mahtaisi tuntua, jos joku teille rakas henkilö, joka on ollut tottelematon Jumalan käskyille koko elämänsä ajan, kuolisi?

Selitä, että Mormon tunsi suurta murhetta koko kansansa kuolemasta, koska hän tiesi, etteivät nämä olleet valmiita kohtaamaan Jumalaa. Tiivistä Morm. 6:1–6 selittämällä, että lamanilaiset sallivat nefiläisten kokoontua Kumoranmaahan taistelua varten. Mormon oli käymässä vanhaksi, ja hän tiesi, että tämä olisi hänen kansansa viimeinen taistelu (ks. Morm. 6:6). Hän antoi muutamia pyhiä aikakirjoja poikansa Moronin haltuun ja kätki loput aikakirjat Kumorankukkulaan. Hän kirjoitti muistiin, mitä hän näki kansansa lopullisesta tuhosta. Pyydä oppilaita lukemaan itsekseen Morm. 6:7–15 ja miettimään, miltä Mormonista on mahtanut tuntua, kun hän on kirjoittanut nämä sanat.

  • Miksihän nefiläiset odottivat ”kauhean kuolemanpelon vallassa”? (Morm. 6:7.)

Lue oppilaille ääneen Morm. 6:16–22 samalla kun he seuraavat lukemista omista pyhistä kirjoituksistaan. Pyydä heitä sitten kirjoittamaan seminaarimuistivihkoon tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaan, mitä ajatuksia ja vaikutelmia heille tuli, kun he lukivat ja kuuntelivat näitä jakeita. Riittävän ajan kuluttua voisit antaa heille mahdollisuuden kertoa kirjoittamistaan ajatuksista.

Todista oppilaille siitä rakkaudesta, jota taivaallinen Isä, Jeesus Kristus, profeetat, johtohenkilöt ja vanhemmat tuntevat heitä kohtaan. Kannusta heitä osoittamaan uskoa Jeesukseen Kristukseen ja tekemään parannus synneistään, jotta he voivat päästä ”Jeesuksen syleilyyn” (Morm. 5:11).

Kommentteja ja taustatietoja

Mormon 5:11. ”Päässyt Jeesuksen syleilyyn”

Vanhin Russell M. Nelson kahdentoista apostolin koorumista on selittänyt, miten sana sovitus liittyy ilmaukseen ”päässyt Jeesuksen syleilyyn”:

”On antoisaa tutkia sanan sovitus merkitystä Vanhan testamentin aikaisissa seemiläisissä kielissä. Heprean kielessä sanan sovitus perusmuoto on kaphar. Se on teonsana, joka merkitsee ’peittää’ tai ’antaa anteeksi’. Aramean ja arabian kielen sana kafat on edelliselle läheistä sukua. Se tarkoittaa ’läheinen syleily’ – liittyy epäilemättä egyptiläiseen rituaalisyleilyyn. Mormonin kirjassa viitataan selvästikin tuohon syleilyyn. Siellä sanotaan, että ’Herra on lunastanut minun sieluni – –; minä olen nähnyt hänen kirkkautensa ja minut on iankaikkisesti ympäröity hänen rakkautensa käsivarsilla’ [2. Nefi 1:15]. Ja toinen kohta tarjoaa sen kirkkaudellisen toivon, että me pääsemme ’Jeesuksen syleilyyn’ [Morm. 5:11].” (Ks. ”Sovitus”, Liahona, tammikuu 1997, s. 33.)

Mormon 5:16. Kun Herran Henki poistuu

Presidentti Harold B. Lee on opettanut:

”Mormon kuvasi kansaa, omaa kansaansa, jonka luota Herran Henki oli poistunut [2. Nefi 26:11]. – – Minusta tuntuu selvältä, ettei hän puhunut pelkästään kyvyttömyydestä saada Pyhän Hengen kumppanuus eli lahja, vaan hän puhui siitä totuuden valosta [Kristuksen valosta], johon jokainen maailmaan syntyvä on oikeutettu ja joka ei koskaan lakkaa kiistelemästä ihmisen kanssa, ellei tämä menetä sitä oman synnintekonsa vuoksi.” (Julkaisussa Conference Report, huhtikuu 1956, s. 108.)

Mormon 6:16–22. Älkää hylätkö Kristuksen avointa syliä

Mormon murehti kansansa kuolemaa ja suri sitä, etteivät ihmiset olleet muuttaneet tapojaan. Hän sanoi, että jos he olisivat siirtäneet syrjään ylpeytensä ja tehneet parannuksen synneistään, heidän jälleennäkemisensä Vapahtajan kanssa olisi ollut riemukas (ks. Morm. 6:17). Presidentti James E. Faust ensimmäisestä presidenttikunnasta on kuvaillut sitä iloa, jota tunnemme, jos olemme valmistautuneet seisomaan Herran edessä viimeisellä tuomiolla:

”Me kaipaamme sovituksen äärimmäistä siunausta – sitä, että meistä tulee yhtä Hänen kanssaan, että saamme olla Hänen jumalallisten kasvojensa edessä, että Hän kutsuu meitä henkilökohtaisesti nimeltä toivottaessaan meidät lämpimästi tervetulleiksi kotiin säteilevästi hymyillen, viittoen kädet ojennettuina meitä saapumaan rajattoman rakkautensa syleilyyn. Kuinka loisteliaan ylevä tästä kokemuksesta tuleekaan, jos tunnemme itsemme kyllin kelvollisiksi olemaan Hänen kasvojensa edessä! Hänen antamansa suuren sovitusuhrin ilmainen lahja meille jokaiselle on ainoa keino, jolla voimme ylentyä kylliksi seistäksemme Hänen edessään ja nähdäksemme Hänet kasvoista kasvoihin. Sovituksen ylitsevuotavana sanomana on se täydellinen rakkaus, jota Vapahtaja tuntee meitä kaikkia ja itse kutakin kohtaan. Se rakkaus on täynnä sääliä, kärsivällisyyttä, armoa, oikeudenmukaisuutta, pitkämielisyyttä ja ennen kaikkea anteeksiantoa.

Saatanan paha vaikutus haluaisi tuhota kaiken toivomme virheidemme voittamisesta. Hän haluaisi meidän tuntevan, että me olemme hukassa ja ettei ole toivoa. Sen sijaan Jeesus kumartuu alas nostaakseen meidät ylös. Parannuksentekomme ja sovituksen lahjan avulla voimme valmistautua olemaan kelvollisia seisomaan Hänen kasvojensa edessä.” (Ks. ”Sovitus – suurin toivomme”, Liahona, tammikuu 2002, s. 22.)