Oppiaihe 59
Moosia 12:18–14:12
Johdanto
Kun kuningas Nooa ja hänen pappinsa kuulustelivat Abinadia, tämä profeetta nuhteli heitä siitä, etteivät he olleet opettaneet eivätkä pitäneet käskyjä. Kuningas Nooa määräsi pappinsa surmaamaan Abinadin, mutta Jumala suojeli Abinadia ja antoi hänelle voimaa jatkaa sanomaansa. Jesajaa lainaten Abinadi todisti Jeesuksesta Kristuksesta ja Hänen sovituksestaan.
Opetusehdotuksia
Moosia 12:18–13:26
Abinadi nuhtelee kuningas Nooaa ja tämän pappeja siitä, että he ovat kieltäytyneet noudattamasta ja opettamasta käskyjä
Aloita tämä oppiaihe kirjoittamalla taululle seuraavat lauseet:
MINÄ TIEDÄN, mitä tarkoittaa elää Jeesuksen Kristuksen evankeliumin mukaan.
MINÄ ELÄN Jeesuksen Kristuksen evankeliumin mukaan.
Pyydä oppilaita miettimään itsekseen, kuinka hyvin nämä virkkeet kuvaavat heitä, käyttämällä asteikkoa 1–10 (10 tarkoittaa sitä, että virke kuvaa heitä oikein hyvin).
-
Miksi teidän mielestänne on tärkeää, että ihminen voi vilpittömästi sanoa näiden kummankin virkkeen kuvaavan häntä itseään?
Selitä, että kun oppilaat keskustelevat Abinadin sanoista, he oppivat lisää siitä, kuinka tärkeää on tuntea evankeliumi ja elää sen mukaan. Muistuta heille, että edellisessä oppiaiheessa he keskustelivat kertomuksesta, jossa kuningas Nooa ja hänen pappinsa heittivät Abinadin vankilaan sen vuoksi, mitä tämä profetoi heitä vastaan (ks. Moosia 12:1–17). Tiivistä Moosia 12:18–24 selittämällä, että myöhemmin Abinadi tuotiin kuningas Nooan ja tämän pappien eteen. Papit kuulustelivat häntä yrittäen erehdyttää hänet sanomaan jotakin, mitä he voisivat käyttää häntä vastaan. Sitten yksi heistä pyysi häntä selittämään erään pyhien kirjoitusten kohdan.
Kehota oppilaita lukemaan itsekseen Moosia 12:25–30 ja panemaan merkille, mistä syistä Abinadi nuhteli Nooaa ja tämän pappeja. Kun oppilaat ovat kertoneet, mitä ovat löytäneet, kysy:
-
Abinadi sanoi, että Nooa ja hänen pappinsa olivat vääristelleet Herran tiet (ks. Moosia 12:26). Toisin sanoen he olivat turmelleet pyhiä asioita ja kääntyneet pois oikeasta elämänsuunnasta. Millä tavoin Nooa ja hänen pappinsa olivat syyllistyneet Herran teiden vääristelemiseen?
Voit ehkä auttaa oppilaita vastaamaan tähän kysymykseen tuomalla esiin, että papit väittivät pelastuksen tulevan Mooseksen lain kautta (ks. Moosia 12:32). He eivät kuitenkaan noudattaneet kymmentä käskyä, jotka olivat osa sitä lakia, eivätkä opettaneet ihmisiä noudattamaan käskyjä (ks. Moosia 11:1–15; 12:27–29, 37; 13:25–26).
Viittaa taululla oleviin virkkeisiin.
-
Kuinka hyvin asteikolla 1–10 arvelette kunkin virkkeen kuvaavan Nooaa ja hänen pappejaan?
Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen Moosia 12:31–33. Pyydä luokkaa mainitsemaan periaate, jonka Abinadi opetti Nooalle ja tämän papeille. (Hän opetti, että jos me pidämme Jumalan käskyt, me pelastumme.)
Lue seitsemänkymmenen koorumin jäsenen, vanhin F. Melvin Hammondin seuraavat esimerkit. Kannusta oppilaita panemaan merkille, kuinka tärkeää on sekä tuntea käskyt että noudattaa niitä.
”Monia vuosia sitten eräs kotiin palannut lähetyssaarnaaja seisoi rohkeana sakramenttikokouksessa ja julisti ääneen, että pyhien kirjoitusten tutkimisensa perusteella hän tiesi, että evankeliumi on totta ja että hän antaisi henkensä Herran ja Hänen kirkkonsa hyväksi. Kaksi viikkoa myöhemmin hän seisoi opiskelijaseurakuntansa piispan edessä nöyryytettynä ja pelokkaana, kun hän tunnusti, että heikkouden hetkenä hän oli menettänyt siveytensä. Hänen julistamansa omistautuminen Vapahtajaa kohtaan oli jollakin tavoin unohtunut hänen intohimonsa pyörteessä. Vaikka hän tutki Jumalan sanaa, hän ei ollut yhdistänyt tutkimiaan asioita jokapäiväisen, käytännönläheisen, Kristuksen kaltaisen elämän toteuttamiseen käytännössä.
Eräs kaunis tyttö suoritti kaikki vaatimukset saavuttaakseen Nuorten Naisten tunnustuspalkinnon. Hän kirjoitti henkilökohtaiset tavoitteensa huolella ja liitti ne muistokirjaansa. Hän kirjoitti päättäväisenä, että hän seurustelisi vain kelvollisten nuorten miesten kanssa ja löytäisi sen erityisen henkilön, joka veisi hänet temppeliin. Kun hän oli kahdeksantoista, hän unohti tavoitteensa ja karkasi vihille pojan kanssa, joka ei ollut kirkon jäsen. Ne, jotka rakastivat häntä eniten – hänen vanhempansa, opettajansa ja ystävänsä – vuodattivat monia kyyneliä. Hän oli langennut siihen kauheaan tyhjiöön, joka vallitsee lain vaatimusten ja todellisen opetuslapseuden välillä.” (”Eliminating the Void between Information and Application”, kirkon koululaitoksen koulutuslähetys, elokuu 2003, s. 17, si.lds.org.)
-
Miksi käskyjen tunteminen ei riitä tekemään meistä kelvollisia pelastukseen?
Aseta näkyviin kuva Abinadi kuningas Nooan edessä (62042; Evankeliumiaiheinen kuvakirja, 2009, nro 75). Pyydä oppilaita kuvailemaan, mitä kuvassa tapahtuu. (Kuningas on määrännyt Abinadin surmattavaksi. Herra suojelee Abinadia.) Voit auttaa oppilaita ymmärtämään tämän kertomuksen pyytämällä halutessasi kolmea oppilasta nousemaan ja osallistumaan lausuntaesitykseen. Yksi oppilas toimii kertojana. Toinen oppilas lukee kuningas Nooan sanat. Kolmas oppilas lukee Abinadin sanat. Pyydä ensin kertojaa ja Nooaa esittävää oppilasta lukemaan omat osansa kohdasta Moosia 13:1–2. Pyydä sitten Abinadia esittävää oppilasta vastaamaan jakeilla Moosia 13:3–4. Sitten kertoja lukee Moosia 13:5–6. Sitten Abinadia esittävä oppilas lukee lopuksi kohdan Moosia 13:7–11.
Kiinnitä oppilaiden huomio jakeeseen Moosia 13:11.
-
Mitä luulette sen tarkoittavan, että käskyt ovat kirjoitettuina sydämessämme? (Auta oppilaita ymmärtämään, että se, että käskyt ovat kirjoitettuina sydämessämme, tarkoittaa sitä, että meidän tulee tuntea evankeliumi ja elää sen mukaan.)
Tuo esiin, että ennen kuin Nooa yritti surmauttaa Abinadin, Abinadi oli alkanut lausua pyhien kirjoitusten kohtaa, jonka kuningas ja hänen pappinsa luultavasti tunsivat ja joka oli todisteena heidän jumalattomuudestaan. Pyydä luokkaa lukemaan itsekseen Moosia 12:34–36 ja katsomaan, tuntuuko Abinadin Nooalle ja tämän papeille lukema pyhien kirjoitusten kohta tutulta. Auta heitä huomaamaan, että Abinadi oli alkanut lausua kymmentä käskyä.
Piirrä taululle kaksi isoa tyhjää kivitaulua. Pyydä yhtä oppilasta kirjoittamaan yksi kymmenestä käskystä toiseen näistä kivitauluista. Pyydä oppilasta antamaan liitu toiselle oppilaalle, joka kirjoittaa jonkin toisen kymmenestä käskystä. Jatkakaa tätä, kunnes oppilaat ovat kirjoittaneet kaikki ne, jotka he muistavat. Pyydä heitä tarkistamaan vastauksensa kohdista Moosia 12:34–36 ja 13:12–24. Voisit kannustaa heitä merkitsemään kymmenen käskyä näissä jakeissa ja kohdassa 2. Moos. 20:3–17 (pyhien kirjoitusten hallittava kohta).
Lue presidentti Gordon B. Hinckleyn seuraavat sanat:
”Kymmenen käskyä – – Jehovan sormi oli kirjoittanut kivitauluihin sekä Israelin lasten että kaikkien heitä seuraavien sukupolvien pelastukseksi ja turvaksi, turvallisuudeksi ja onneksi” (”Selonteko huoneenhallitustehtävästä”, Valkeus, tammikuu 1992, s. 59).
Kannusta oppilaita kertaamaan kymmenen käskyä ja miettimään itsekseen omia henkilökohtaisia pyrkimyksiään niiden pitämiseksi.
Moosia 13:27–14:12
Abinadi opettaa pelastusta, joka tulee Jeesuksen Kristuksen sovituksen ansiosta
Kirjoita taululle seuraavaa (voisit kirjoittaa sen ennen oppitunnin alkua). Pyydä oppilaita miettimään, mikä voisi olla sopiva jatko virkkeelle.
”Kaiken kuuliaisuutemme ja hyvien tekojemme jälkeenkään me emme voi pelastua kuolemalta tai omien syntiemme seurauksilta ilman…”
Lue vanhin Dallin H. Oaksin seuraavat sanat:
”Kaiken kuuliaisuutemme ja hyvien tekojemme jälkeenkään me emme voi pelastua kuolemalta tai omien syntiemme seurauksilta ilman Jeesuksen Kristuksen sovituksen suomaa armoa. Mormonin kirja tekee tämän selväksi. Siinä opetetaan, että ’pelastus ei tule yksin laista’ (Moosia 13:28). Toisin sanoen pelastus ei tule pelkästään käskyjen pitämisellä. – – Nekin, jotka yrittävät totella ja palvella Jumalaa koko sydämestään, väkevyydestään, mielestään ja voimastaan, ovat ’hyödyttömiä palvelijoita’ (Moosia 2:21). Ihminen ei voi ansaita omaa pelastustaan.” (”Another Testament of Jesus Christ”, Ensign, maaliskuu 1994, s. 67.)
Täydennä taululla oleva virke kirjoittamalla Jeesuksen Kristuksen sovituksen suomaa armoa. Pyydä sitten muutamia oppilaita lukemaan vuorotellen ääneen jakeet Moosia 13:28, 32–35. Pyydä luokkaa panemaan merkille sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät vanhin Oaksin lausumaan. Pyydä muutamia oppilaita kertomaan, mitä he ovat löytäneet. (Mahdollisia vastauksia: ”sovitus”, ”Jumalan lunastus”, ”Messiaan tuleminen” ja lupaus siitä, että ”Jumala itse tulisi alas ihmislasten keskuuteen”.)
Selitä, että Abinadin puhe laista jakeissa Moosia 13:28, 32 viittaa Mooseksen lakiin. Se sisälsi tiukan käskykokoelman, johon liittyi uhreja, juhlia ja muita menoja. Laki annettiin israelilaisille avuksi, jotta nämä muistaisivat Jumalan ja odottaisivat Jeesuksen Kristuksen sovitusta. Ajan myötä monet israelilaiset eivät ymmärtäneet Jeesuksen Kristuksen roolia heidän Vapahtajanaan vaan luulivat, että he voisivat pelastua yksinkertaisesti olemalla kuuliaisia Mooseksen laille.
-
Abinadi todisti, että kukaan ei voi pelastua paitsi Jeesuksen Kristuksen sovituksen ansiosta (ks. Moosia 13:28, 32). Miksi meidän on tärkeää ymmärtää tämä totuus?
Selitä, että kun Abinadi puhui Nooalle ja tämän papeille, hän lainasi Jesajan profetioita, jotka koskivat Jeesusta Kristusta. Pyydä oppilaita lukemaan itsekseen Moosia 14:3–12. Pyydä heitä panemaan merkille sanoja tai ilmauksia, jotka kuvaavat, mitä Vapahtaja on tehnyt toteuttaakseen heidän pelastuksensa.
Kun oppilaat ovat tutkineet näitä jakeita muutaman hetken, pyydä heitä kertomaan, mitä he ovat löytäneet. Voit halutessasi kirjoittaa heidän vastauksensa taululle. Auta oppilaita miettimään sitä surua ja murhetta, jonka Vapahtaja kantoi heidän puolestaan, ja auta heitä miettimään Hänen kärsimystään heidän syntiensä tähden lukemalla heille seuraavat lausumat. Pyydä heitä täydentämään nämä virkkeet mielessään:
Jeesus Kristus on kantanut minun murheeni, kuten esimerkiksi…
Jeesus Kristus on haavoitettu ja runneltu minun rikkomuksieni tähden, kuten esimerkiksi…
Kysy oppilailta, mitä seuraava lausuma merkitsee heille: ”Hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet” (Moosia 14:5). Voit ehkä selittää, että haavoilla tarkoitetaan nimenomaan niitä haavoja, joita Vapahtajan ruumiiseen tuli, kun hänet ruoskittiin (ks. Joh. 19:1). Yleisesti ottaen sanalla tarkoitetaan kaikkea Hänen kärsimystään.
Kun oppilaat ovat kertoneet ajatuksiaan tästä lausumasta, todista, että Vapahtajan kärsimyksen ansiosta sekä sen ansiosta, että me pyrimme itse pitämään käskyt, me voimme saada rauhan ja anteeksiannon tässä elämässä ja pelastuksen tulevassa elämässä (ks. OL 59:23; UK 3). Kehota oppilaita osoittamaan rakkautta ja arvonantoa Vapahtajaa kohtaan pitämällä käskyt.
Kommentteja ja taustatietoja
Moosia 13:34. ”Jumala itse tulisi alas”
Nimitys Jumala viittaa tavallisesti taivaalliseen Isäämme, mutta kohdassa Moosia 13:34 se viittaa Jeesukseen Kristukseen. Vanhan testamentin ajan pyhät tunsivat Jeesuksen Kristuksen Jehovana sekä Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalana. Vanhin James E. Talmage kahdentoista apostolin koorumista on opettanut, että pyhät kirjoitukset auttavat meitä ymmärtämään Jeesuksen Kristuksen jumalallisuuden ja Hänen roolinsa Jumalana:
”Me väitämme, että pyhien kirjoitusten mukaan Jeesus Kristus oli ja on luomisen Jumala, se Jumala, joka ilmoitti itsensä Aadamille, Henokille ja kaikille ennen vedenpaisumusta eläneille patriarkoille ja profeetoille aina Nooaan asti; Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala; yhdistetyn Israelin kansan Jumala ja Efraimin ja Juudan Jumala heprealaisten kansakunnan hajoamisen jälkeen; sama Jumala, joka ilmoitti itsensä profeetoille aina Mooseksesta Malakiaan asti; Vanhan testamentin Jumala ja nefiläisten Jumala. Me väitämme, että Jeesus Kristus oli ja on Jehova, Iankaikkinen.” (Ks. Jeesus Kristus, 1986, s. 24.)
Moosia 13:27–35. Mooseksen laki ja Jeesus Kristus
Vanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista on opettanut, kuinka Mooseksen laki liittyy Jeesuksen Kristuksen evankeliumiin:
”Nykypäivän lukijan ei pidä nähdä Mooseksen lakia – muinaisina aikoina tai nykyaikana – pelkästään väsyttävänä sarjana uskonnollisia rituaaleja, joita uppiniskainen kansa, joka ei hyväksynyt Kristusta ja Hänen evankeliumiaan, noudatti orjallisesti (ja toisinaan aggressiivisesti). Tämä historiallinen liitto, jonka Jumala oli omakätisesti antanut ja jonka edelle meni vain evankeliumin täyteys, joka on tie vanhurskauteen, tulisi nähdä pikemminkin sinä verrattomien Kristuksesta kertovien mallien, vertauskuvien, symbolien ja esikuvien kokoelmana, joka se on. Siitä syystä se oli kerran (ja pohjimmiltaan ja puhtaimmillaan yhä on) opas hengellisyyteen, portti Kristuksen luo, käskyjen tiukan noudattamisen polku, joka velvollisuuden ja soveliaisuuden lakien kautta johtaisi pyhyyden korkeampiin lakeihin tiellä kuolemattomuuteen ja iankaikkiseen elämään. – –
On ratkaisevan tärkeää ymmärtää, että Mooseksen laki annettiin lisäyksenä Jeesuksen Kristuksen evankeliumiin ja sen vuoksi se sisälsi monia evankeliumin perusosasia, jotka olivat olleet olemassa ennen sitä. Sen ei ollut koskaan tarkoitus olla erillään tai erossa Jeesuksen Kristuksen evankeliumista eikä tietenkään olla sen vastainen. – – Sen tarkoituksen ei koskaan pitänyt erota korkeamman lain tarkoituksesta. Kummankin oli määrä tuoda ihmisiä Kristuksen luo.” (Christ and the New Covenant: The Messianic Message of the Book of Mormon, 1997, s. 136–137, 147; ks. myös 2. Nefi 11:4; Moosia 16:14–15.)
Moosia 14:5. Paraneminen sovituksen kautta
Vanhin M. Russell Ballard kahdentoista apostolin koorumista on todistanut paranemisesta, jonka voimme saada Vapahtajan sovituksessa kokeman kärsimyksen ansiosta:
”Mikä rauha, mikä lohtu onkaan tämä suuri lahja, joka tulee Jeesuksen Kristuksen, koko ihmiskunnan Vapahtajan ja Lunastajan, rakastavan armon kautta. – –
Vaikka Hänen elämänsä oli puhdas ja synnitön, Hän kärsi lopullisen rangaistuksen synnistä – teidän synneistänne, minun ja jokaisen, joka koskaan on elänyt. Hänen henkinen, emotionaalinen ja hengellinen tuskansa oli niin suuri, että se sai Hänet vuotamaan verta jokaisesta huokosesta (ks. Luuk. 22:44; OL 19:18). Kuitenkin Jeesus kärsi auliisti, jotta meillä kaikilla olisi mahdollisuus tulla pestyiksi puhtaiksi – uskomalla Häneen, tekemällä parannuksen synneistämme, ottamalla kasteen oikealla pappeuden valtuudella, ottamalla vastaan puhdistavan Pyhän Hengen lahjan konfirmoinnissa ja hyväksymällä kaikki muut välttämättömät toimitukset. Ilman Herran sovitusta mikään näistä siunauksista ei olisi saatavillamme, eikä meistä voisi tulla kelvollisia ja valmiita palaamaan Jumalan eteen asumaan.” (Ks. ”Sovitus ja yhden sielun arvo”, Liahona, toukokuu 2004, s. 84–85.)