Oppiaihe 113
Helaman 13
Johdanto
Muutama vuosi ennen Vapahtajan syntymää Herra lähetti lamanilaisen profeetan nimeltä Samuel saarnaamaan parannusta nefiläisille. Hän julisti nefiläisille Sarahemlassa Jeesuksen Kristuksen sovituksen kautta tapahtuvan lunastuksen ilosanomaa. Hän myös moitti heitä siitä, että he olivat hylänneet profeetat ja että he halusivat tavoitella onnea pahuudessa. Hän varoitti hävityksestä, joka kohtaisi heitä, elleivät he tekisi parannusta.
Opetusehdotuksia
Helaman 13
Samuel varoittaa, että nefiläiset kohtaisivat hävityksen, elleivät he tekisi parannusta
Valmistele ennen oppituntia tämän oppiaiheen lopussa oleva moniste. Voisit leikata monisteen kolmeen osaan siten, että kussakin paperissa on tehtävä yhdelle ryhmälle. Lisäksi jäljennä ennen oppituntia taululle seuraava luettelo luvun Hel. 13 päätapahtumista.
Hel. 13:1–4. Herra kutsuu Samuel Lamanilaisen saarnaamaan nefiläisille.
Hel. 13:5–23. Samuel varoittaa nefiläisiä hävityksestä, joka kohtaa heitä, elleivät he tee parannusta.
Hel. 13:24–39. Samuel varoittaa ihmisiä profeettojen hylkäämisen ja parannuksenteosta kieltäytymisen seurauksista.
Aloita oppiaihe asettamalla näkyviin kuva Samuel Lamanilainen muurilla (62370; Evankeliumiaiheinen kuvakirja, 2009, nro 81). Kysy oppilailta, tietävätkö he, miksi nefiläiset halusivat surmata Samuelin. Kun oppilaat ovat vastanneet, selitä, että luvut Hel. 13–16 sisältävät kertomuksen lamanilaisesta profeetta Samuelista. Tämä kertomus on ainutlaatuinen, koska se on ainoa kerta Mormonin kirjassa, jolloin kuulemme lamanilaisprofeetan kutsuvan nefiläisiä parannukseen. Tänä aikana lamanilaiset olivat vanhurskaampia kuin nefiläiset. Viittaa taululla olevaan päätapahtumien luetteloon, jotta oppilaat saavat lyhyen katsauksen lukuun Hel. 13.
Jaa luokka kolmeen ryhmään. (Mikäli mahdollista, kussakin ryhmässä tulisi olla yhtä paljon oppilaita.) Anna kullekin oppilaalle kopio hänen ryhmänsä tehtävästä (löytyy tämän oppiaiheen lopusta). Sano oppilaille, että he saavat tutkia itsekseen osaa luvusta Hel. 13 ja sitten opettaa toisilleen, mitä he ovat oppineet. Pyydä kutakin oppilasta valmistautumaan opettamaan periaatteita hänelle annetusta pyhien kirjoitusten kohdasta ja valmistelemaan vastaukset siihen liittyviin kysymyksiin. Anna oppilaille mahdollisuus kirjoittaa vastauksensa. (Tämä toiminta suo kaikille oppilaille mahdollisuuden osallistua ja tarjoaa turvallisen ympäristön, jossa oppilaat voivat kertoa toisilleen tuntemuksistaan, ajatuksistaan ja todistuksestaan.)
Kun oppilaat ovat ehtineet riittävästi tutkia itsekseen, anna heidän työskennellä kolmen ryhmissä. Mikäli mahdollista, kussakin ryhmässä tulisi olla yksi oppilas, joka on tutkinut jakeita Hel. 13:1–7, 11, yksi, joka on tutkinut jakeita Hel. 13:17–23, ja yksi, joka on tutkinut jakeita Hel. 13:24–33. Varaa riittävästi aikaa, jotta jokainen oppilas ehtii kertomaan vastauksensa ryhmän muille jäsenille. Kävele pienryhmäkeskustelujen aikana ympäri luokkahuonetta ja tarkkaile oppilaiden vastauksia. Tilanteen mukaan lisää kuulemiisi keskusteluihin omia oivalluksiasi.
Kun oppilaat ovat ehtineet opettaa toisiaan, kehota muutamia heistä kertomaan koko luokalle jokin totuus tai oivallus, jonka he ovat oppineet toiselta oppilaalta toiminnan aikana.
Tiivistä Hel. 13:9–14 selittämällä, että nefiläiset hävitettäisiin 400 vuoden kuluessa (ks. Hel. 13:9–10), ja ainoa syy siihen, miksei heitä ollut vielä hävitetty, oli se, että heidän keskuudessaan oli yhä vanhurskaita ihmisiä (ks. Hel. 13:13–14). Todista, että Herra lähetti Samuelin nefiläisten luo, ja Samuel puhui, mitä Herra pani hänen sydämeensä, kun hän kutsui nefiläisiä parannukseen ja palaamaan Herran luo (ks. Hel. 13:11).
Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen Hel. 13:27–28. Pyydä luokkaa seuraamaan mukana ja panemaan merkille, kuinka nefiläiset olivat suhtautuneet vääriin profeettoihin.
-
Kuinka nefiläiset Samuelin mukaan suhtautuivat niihin, jotka opettivat valheita? Miksihän toiset hyväksyivät hänen kehotuksensa ja toiset hylkäsivät sen?
-
Kuinka ne lausumat ja asenteet, joista kerrotaan jakeessa Hel. 13:27, käyvät ilmi meidän aikanamme?
Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen presidentti Ezra Taft Bensonin seuraavat sanat:
”Se, kuinka suhtaudumme elävän profeetan sanoihin, kun hän kertoo meille, mitä meidän tulee tietää mutta mitä emme haluaisi kuulla, on uskollisuutemme koetus” (”Fourteen Fundamentals in Following the Prophet”, puhe BYU:n hartaustilaisuudessa, 26. helmikuuta 1980, s. 3–4, speeches.byu.edu).
-
Mitä profeetallisia neuvoja joidenkin ihmisten saattaisi olla vaikea noudattaa nykyään?
-
Mitkä ovat esimerkkejä profeetallisista neuvoista, joita olette päättäneet noudattaa? Kuinka teitä on siunattu, koska olette noudattaneet näitä neuvoja?
Kehota oppilaita kirjoittamaan seminaarimuistivihkoon tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaan yhdestä tavasta, jolla he voivat kehittyä elävien profeettojen neuvojen noudattamisessa.
Kun oppilailla on ollut riittävästi aikaa kirjoittaa, pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen Hel. 13:33–37. Pyydä luokkaa seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä ne nefiläiset, jotka eivät tekisi parannusta, joutuisivat lopulta kokemaan ja mitä he sanoisivat itsestään. Pyydä sitten toista oppilasta lukemaan ääneen Hel. 13:38. Pyydä luokkaa panemaan merkille, minkä surullisen totuuden Samuel julisti koskien nefiläisten tulevia sukupolvia.
-
Minkä surullisen totuuden Samuel julisti, joka koski nefiläisten tulevia sukupolvia?
-
Mitä arvelette Samuelin tarkoittaneen, kun hän sanoi, että ”teidän koetusaikanne on ohitse”? (Nefiläisten tulevat sukupolvet lykkäisivät parannuksentekoaan, kunnes heidän olisi liian myöhäistä tehdä parannusta. Ja koska he eivät tekisi parannusta, heidän syntinsä johtaisivat siihen, että heidät hävitettäisiin.)
-
Mitä väärää on siinä, että tavoittelee ”onnea tekemällä pahaa”? (Auta oppilaita käsittämään, että todellinen onni tulee vain, kun pidämme Jumalan käskyt.)
-
Millä tavoin ihmiset tavoittelevat onnea tekemällä pahaa?
Muistuta oppilaita muista Mormonin kirjan kertomuksista, joissa yksittäiset ihmiset jatkoivat kapinointia ja jumalattomuutta, kunnes heidän sydämensä paatui Pyhän Hengen vaikutukselle. (Mahdollisia esimerkkejä: Laman ja Lemuel, joiden tunto turtui [ks. 1. Nefi 17:45] ja jotka kieltäytyivät kuuntelemasta Jumalaa, sekä kuningas Nooa ja hänen kansansa, jotka kieltäytyivät tekemästä parannusta huolimatta profeetta Abinadin varoituksista.) Samuel tähdensi, että nefiläisten kieltäytyminen parannuksenteosta johtaisi heidän kansansa hävittämiseen tulevien sukupolvien aikana.
Auta oppilaita ymmärtämään, että yksilötasolla toivoa on kaikilla, jotka päättävät tehdä parannuksen. Tekemällä parannuksen voimme saada Herran anteeksiannon ja estää sydäntämme paatumasta. Auta oppilaita ymmärtämään, että me voimme korjata suuntaamme tekemällä parannuksen, lukemalla ensimmäisen presidenttikunnan jäsenen, presidentti Dieter F. Uchtdorfin seuraavat sanat:
”Opiskellessani lentokapteeniksi minun oli opittava lentämään koneella pitkiä välimatkoja. Lennot isojen valtamerien ja laajojen autiomaiden yli sekä mannerten välillä edellyttävät huolellista suunnittelua, jotta voidaan taata turvallinen saapuminen määränpäähän. Jotkin näistä välilaskuttomista lennoista voivat kestää jopa 14 tuntia ja kattaa lähes 15 000 kilometriä.
Näillä pitkillä lennoilla on tärkeä päätöksenteon paikka − kohta, josta on vielä turvallista palata. Siihen kohtaan saakka lentokoneessa on tarpeeksi polttoainetta, jotta voidaan tehdä täyskäännös ja palata turvallisesti lähtökentälle. Kun kohta, josta on vielä turvallista palata, on ylitetty, lentokapteeni on menettänyt tämän mahdollisuuden ja hänen on jatkettava eteenpäin. Siksi sitä kohtaa kutsutaan usein myös kohdaksi, josta ei ole paluuta.
– – Saatana haluaa meidän ajattelevan, että kun olemme tehneet syntiä, olemme ylittäneet ’kohdan, josta ei ole paluuta’ – että on liian myöhäistä muuttaa kurssiamme. – –
Jotta Saatana saisi meidät menettämään toivomme ja tuntemaan olomme hänen laillaan onnettomaksi ja uskomaan, ettemme voi saada anteeksi, hän saattaa jopa käyttää väärin pyhien kirjoitusten sanoja, jotka korostavat Jumalan oikeudenmukaisuutta, antaen ymmärtää, ettei ole olemassa armoa. – –
Kristus tuli pelastamaan meidät. Jos olemme menossa väärään suuntaan, Jeesuksen Kristuksen sovitustyö voi antaa meille varmuuden siitä, että synti ei ole kohta, josta ei ole paluuta. Turvallinen paluu on mahdollista, jos noudatamme Jumalan suunnitelmaa pelastukseksemme.” (Ks. ”Kohta, josta on vielä turvallista palata”, Liahona, toukokuu 2007, s. 99.)
-
Kuinka presidentti Uchtdorfin sanat saattaisivat antaa toivoa jollekulle, joka on tehnyt syntiä?
Kehota oppilaita pohtimaan totuuksia, joista he ovat keskustelleet. Kannusta heitä noudattamaan kaikkia kehotuksia, joita he ovat saaneet Pyhältä Hengeltä. Todista, että onni tulee niille, jotka kuulevat Herran kutsua tehdä parannus.
Huom. Valmistele seuraavat kohdat monisteiksi niille kolmelle ryhmälle, joita kuvaillaan aiemmin oppiaiheessa.
Ryhmä 1 – Helaman 13:1–7, 11
Profeetat puhuvat sanomia, jotka Jumala panee heidän sydämeensä
-
Mitkä jakeet mielestäsi opettavat tätä totuutta?
-
Minkä sanoman Jumala pani Samuelin sydämeen?
-
Mistähän syystä Samuelin saattoi olla vaikea esittää tämä sanoma?
-
Minkä vaikutuksen Samuel toivoi sanomallaan olevan nefiläisiin?
-
Milloin sinä olet tuntenut, että isää tai äitiä tai kirkon johtohenkilöä on innoitettu esittämään sanoma sinulle? Kuinka se on vaikuttanut sinuun?
-
Mitä muita totuuksia löydät näistä jakeista?
Ryhmä 2 – Helaman 13:17–23
Kun me emme muista Herraa, me altistumme ylpeydelle ja pahuudelle.
-
Mitkä jakeet mielestäsi opettavat tätä totuutta?
-
Minkä kirouksen Samuel sanoi lankeavan nefiläisten ylle, jos nämä pysyisivät pahuudessa?
-
Mihin muihin synteihin nefiläisten rikkauksiin kohdistuva rakkaus oli johtanut?
-
Mihin sellaisiin asioihin nuoret saattavat kiinnittää sydämensä, jotka johtavat ylpeyteen ja syntiin?
-
Miksihän on välttämätöntä ”[muistaa] Herraa Jumalaanne siinä, millä hän on teitä siunannut”? (Hel. 13:22.)
-
Mitä muita totuuksia löydät näistä jakeista?
Ryhmä 3 – Helaman 13:24–33
Jos hylkäämme Herran profeettojen sanat, me joudumme tuntemaan katumusta ja surua.
-
Mitkä jakeet mielestäsi opettavat tätä totuutta?
-
Miksi nefiläiset Samuelin mukaan hylkäsivät tosi profeetat?
-
Miksihän jotkut ihmiset hyväksyvät vääriä profeettoja, kuten Samuel kuvasi?
-
Mitä nimenomaisia asioita elävät profeetat ja apostolit ovat opettaneet?
-
Mitkä ovat niitä ”tyhmiä ja sokeita oppaita” (ks. Hel. 13:29), joita elävät profeetat ja apostolit ovat varoittaneet meitä välttämään?
-
Mitä muita totuuksia löydät näistä jakeista?
Kommentteja ja taustatietoja
Helaman 13:3. ”Kaikki, mitä hänen sydämeensä tulisi”
Profeetta Samuel ei itse päättänyt, mitä saarnata nefiläisille. Kohdassa Hel. 13:3 sanotaan, että hän opetti kaikkea, ”mitä hänen sydämeensä tulisi”. Presidentti Boyd K. Packer kahdentoista apostolin koorumista on selittänyt, kuinka me useimmiten saamme tätä ilmoitusta:
”Ilmoitus tulee sanoina, jotka me pikemminkin tunnemme kuin kuulemme. Nefi sanoi uppiniskaisille veljilleen, joille enkeli ilmestyi: ’Teidän tuntonne oli turtunut, niin että ette voineet tuntea hänen sanojaan’ [1. Nefi 17:45, kursivointi lisätty].
Pyhät kirjoitukset ovat täynnä seuraavanlaisia ilmauksia: ’Verho poistettiin mielestämme, ja ymmärryksemme silmät avattiin’ [OL 110:1] tai ’Minä puhun sinulle sinun mielessäsi ja sinun sydämessäsi’ [OL 8:2] tai ’Minä valaisin sinun mielesi’ [OL 6:15] tai ’Puhukaa ajatuksia, joita minä panen teidän sydämeenne’ [OL 100:5]. On satoja jakeita, joissa opetetaan ilmoitukseen liittyviä asioita.” (Ks. ”Henkilökohtainen ilmoitus – lahja, koe ja lupaus”, Valkeus, tammikuu 1995, s. 59.)
Helaman 13:23–29. Elävän profeetan seuraaminen
Vanhin M. Russell Ballard kahdentoista apostolin koorumista on tähdentänyt, kuinka tärkeää on seurata eläviä profeettoja ja apostoleja:
”Rakkaat veljeni ja sisareni, pyydän teitä kiinnittämään huomiota niihin asioihin, joita kirkon johtajat ovat opettaneet. – – Soveltakaa käytäntöön niitä opetuksia, jotka auttavat teitä ja perhettänne. Tuokaamme kaikki – perheemme olosuhteista riippumatta – kotiimme profeettojen ja apostolien opetukset vahvistaaksemme keskinäisiä suhteitamme sekä suhdettamme taivaalliseen Isäämme ja Herraan Jeesukseen Kristukseen. Lupaan teille Herran nimessä, että jos te kuuntelette – paitsi korvillanne myös sydämellänne – niin Pyhä Henki ilmoittaa teille totuuden niistä sanomista, joita [kirkon presidentti], hänen neuvonantajansa, apostolit ja muut kirkon johtajat ovat esittäneet. Henki innoittaa teitä tietämään, mitä teidän tulee tehdä yksilöinä ja perheinä seurataksenne meidän neuvojamme, jotta todistuksenne voisi vahvistua ja jotta teillä voisi olla rauhaa ja iloa.” (Ks. ”Teidän tulee ottaa vastaan hänen sanansa”, Liahona, heinäkuu 2001, s. 82.)
Helaman 13:38. Onnea ei voi saavuttaa tekemällä pahaa
Samuel varoitti nefiläisiä siitä, että jos nämä jatkuvasti tavoittelisivat onnea tekemällä pahaa, heidät hävitettäisiin. Vanhin Richard G. Scott kahdentoista apostolin koorumista on opettanut, että onni tulee vain vanhurskauden avulla:
”Oletteko huomanneet, kuinka Saatana toimii vangitakseen mielen ja tunteet hetkellisten mielikuvien, pauhaavan musiikin ja kaikkien fyysisten aistien ylenmääräisellä ärsytyksellä? Hän pyrkii uutterasti täyttämään elämän toiminnalla, viihteellä ja virikkeillä, niin ettei ihminen pysty punnitsemaan mielessään hänen houkuttelevien kutsujensa seurauksia. Ajatelkaapa sitä. Joitakuita houkutellaan rikkomaan Jumalan peruskäskyjä kuvaamalla vietteleviä toimintoja hyväksyttävinä. Ne saadaan näyttämään puoleensavetäviltä, jopa toivottavilta. Vakavia seurauksia ei näytä olevan, pikemminkin silminnähtävää, kestävää iloa ja onnea. Mutta huomatkaa, että näitä esityksiä ohjaavat käsikirjoitukset ja näyttelijät. Valintojen seuraukset on manipuloitu samalla tavoin juuri sellaisiksi kuin tuottaja haluaa.
Elämä ei ole sellaista. Moraalinen tahdonvapaus sallii teidän valita tahtonne mukaan, mutta te ette pysty säätelemään näiden valintojen seurauksia. Toisin kuin ihmisten valheellisissa luomuksissa, Isämme taivaassa määrää valintojenne seuraukset. Kuuliaisuus tuo onnellisuutta, Hänen käskyjensä rikkominen ei.” (Ks. ”Kuinka elää hyvin keskellä lisääntyvää pahuutta”, Liahona, toukokuu 2004, s. 102.)
Helaman 13:38. ”Ikuisesti liian myöhäistä”
Presidentti Spencer W. Kimball on opettanut:
”On totta, että parannuksen suurenmoinen periaate on aina tarjolla, mutta jumalattomille ja niskuroiville tämä toteamus sisältää vakavia varauksia. Synti esimerkiksi muodostuu tavattoman helposti tavaksi ja kuljettaa toisinaan ihmiset siihen traagiseen vaiheeseen, josta ei ole paluuta. Ilman parannusta ei voi olla anteeksiantoa, ja ilman anteeksiantoa kaikki iankaikkisuuden siunaukset ovat vaarassa. Kun rikkomuksentekijä vaipuu yhä syvemmälle synnissään, kun erhe kaivautuu yhä syvemmälle ja kun tahto saada aikaan muutos heikkenee, hän on lähes toivoa vailla ja liukuu yhä alaspäin, kunnes hän joko ei halua nousta jälleen ylös tai on menettänyt voimansa siihen.” (Ks. Anteeksiantamuksen ihme, 1978, s. 113.)