Oppiaihe 38: 2. Nefi 28

Oppiaihe 38

2. Nefi 28

Johdanto

Nefi profetoi joistakin haasteellisista olosuhteista myöhempinä aikoina, kuten vääristä opetuksista ja ylpeydestä monissa kirkoissa, joita syntyisi. Hän opetti, kuinka voi tunnistaa vääriä oppeja ja maailmallisia asenteita, ja hän varoitti siitä, kuinka Saatana yrittää kääntää huomiomme pois vanhurskaudesta.

Opetusehdotuksia

2. Nefi 28:1–19

Nefi kuvailee meidän aikamme vääriä kirkkoja ja vääriä ajatuksia

Piirrä taululle varoitusmerkkejä, jotka ovat tuttuja kulttuurissanne. Voisit esimerkiksi piirtää liikennemerkin tai merkin, joka ilmoittaa, että jokin aine on vaarallista tai myrkyllistä.

Mikä on näiden merkkien tarkoitus?

Kuva

Presidentti Ezra Taft Benson

Selitä, että Mormonin kirja voi auttaa meitä näkemään varoitusmerkkejä hengellisesti vahingollisista vaikutuksista. Presidentti Ezra Taft Benson selitti, että yksi Mormonin kirjan tarkoituksista on paljastaa, kuinka vastustaja ja muut Kristuksen viholliset toimivat myöhempinä aikoina. Pyydä yhtä oppilasta lukemaan presidentti Ezra Taft Bensonin seuraavat sanat:

”Mormonin kirja paljastaa Kristuksen viholliset. Se saattaa häpeään väärät opit – –. Se vahvistaa Kristuksen nöyriä seuraajia Paholaisen pahoja aikeita, toimia ja oppeja vastaan meidän aikanamme. Mormonin kirjassa esiintyvät luopumukset ovat tyypiltään samanlaisia kuin ne, joita meillä nykyään on.” (”Mormonin Kirja on Jumalan sanaa”, Valkeus, elokuu 1975, s. 44–45.)

Kuinka Mormonin kirja paljastaa Kristuksen viholliset? (Siinä on kertomuksia ihmisistä, jotka yrittivät saada muita olemaan uskomatta Kristukseen. Sen ansiosta voimme nähdä heidän erheensä ja väärät ajatuksensa.)
Kuinka Mormonin kirja vahvistaa meitä vastustajaa vastaan?

Todista, että Mormonin kirja paljastaa Perkeleen väärät ajatukset ja vahvistaa meitä hänen pahoja aikeitaan vastaan. Selitä, että oppilaat näkevät tästä esimerkin luvussa 2. Nefi 28. Tämä luku sisältää yhden Nefin myöhempiä aikoja koskevista profetioista. Tässä profetiassa Nefi varoitti vääristä opetuksista, jotka olisivat laajalle levinneitä meidän aikanamme.

Kehota oppilaita etsimään itsekseen jakeista 2. Nefi 28:3–9 Nefin varoituksia vääristä opetuksista. Tähdennä, että 2. Nefi 28:7–9 on pyhien kirjoitusten hallittava kohta. Voisit kannustaa oppilaita merkitsemään tämän kohdan selvästi erottuvalla tavalla, jotta he pystyvät löytämään sen helposti. Kun oppilailla on ollut riittävästi aikaa tutkia kohtaa, pyydä muutamia heistä tulemaan taululle. Pyydä jokaista heitä kirjoittamaan tästä kohdasta yksi väärä opetus tai ajatus sekä sen jakeen numero, jossa se on. Kysy sitten muilta oppilailta, huomasivatko he kohdassa muita vääriä opetuksia tai ajatuksia. Jos he huomasivat, pyydä heitä lisäämään ne taululla olevaan luetteloon.

Auta oppilaita keskustelemaan muutamista näistä vääristä opeista ja ajatuksista esittämällä seuraavat kysymykset:

Mikä on jokin nykyajan esimerkki jostakin näistä vääristä ajatuksista? (Varmista, ettei luokka mainitse nimeltä mitään tiettyä kirkkoa, kun he vastaavat tähän kysymykseen.)
Kuinka tämä väärä ajatus estää ihmisiä noudattamasta taivaallisen Isämme suunnitelmaa?

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen 2. Nefi 28:12–14. Kehota luokkaa panemaan merkille Nefin varoituksia siitä, mitä viimeisinä aikoina tapahtuu monille kirkoille ja ihmisille ylpeyden ja väärien oppien tähden.

Millä tavoin ylpeys ja väärät opetukset vaikuttavat ihmisiin?
Miksi ylpeys ja jumalattomuus eivät johda harhaan ”nöyriä Kristuksen seuraajia”? Kuinka me voimme välttyä siltä, ettemme joudu ”ihmisten opetusten” pettämiksi? (Sinun on kenties tarpeen selittää, että ilmaus ”ihmisten opetukset” on vastakohta Herran opetuksille.)

Kehota oppilaita etsimään itsekseen kohdasta 2. Nefi 28:15–16, 19 väärien opetusten seurauksia.

Mitä sellaisia sanoja tai ilmauksia näette näissä jakeissa, jotka kuvaavat sitä, mihin ylpeys ja väärät opetukset johtavat?

2. Nefi 28:20–32

Nefi varoittaa siitä, kuinka Saatana yrittää pettää meitä

Esitä oppilaille seuraava kertomus:

Ollessaan hoitamassa tehtävää Afrikassa presidentti Boyd K. Packer kävi katsomassa eläimiä niiden suojelualueella. Hän pani merkille, että eläimet olivat hermostuneita matalalla juomapaikalla. Kun hän kysyi oppaalta, miksi eläimet eivät juoneet, opas sanoi sen johtuvan krokotiileista. Presidentti Packer muisteli:

”Tiesin, että hän laski leikkiä, ja kysyin häneltä vakavana: ’Mikä on vikana?’ Hän vastasi jälleen: ’Krokotiileja.’ – –

Hän ymmärsi, etten uskonut häntä, ja luulen, että hän päätti antaa minulle opetuksen. Hän ajoi auton toiseen paikkaan, jossa olimme ylempänä mutaisen juomapaikan penkereellä ja sieltä käsin saatoimme katsella alas. ’Tuolla’, hän sanoi, ’katso itse.’

En pystynyt näkemään mitään muuta kuin mutaa, vähän vettä ja kaukana seisovat levottomat eläimet. Sitten yhtäkkiä näin sen – suuren krokotiilin, joka oli asettunut mutaan odottamaan sitä, että jokin hyväuskoinen eläin tulisi niin janoiseksi, että tulisi juomaan.

Kuva

Presidentti Boyd K. Packer

Yhtäkkiä aloin uskoa. Kun mies näki, että halusin kuunnella, hän jatkoi opetustaan. ’Puistossa on krokotiileja kaikkialla’, hän sanoi, ’ei ainoastaan joissa. Meillä ei ole ainoatakaan vesialuetta, jonka lähistöllä ei olisi krokotiileja, ja teidän on parasta uskoa se.’ – –

Eräällä toisella Afrikkaan tekemälläni matkalla keskustelin tästä kokemuksesta erään toisen puiston metsänvartijan kanssa. – –

Sitten hän näytti minulle paikan, jossa oli tapahtunut onnettomuus. Eräs englantilainen nuorukainen oli ollut työssä hotellissa turistikauden aikana. Jatkuvista ja toistuvista varoituksista huolimatta hän oli lähtenyt aitauksesta tarkastellakseen jotakin vesilätäkössä, joka oli niin matala, ettei se peittänyt edes hänen tennistossujaan.

’Hän ei ehtinyt astua kahtakaan askelta’, vartija kertoi, ’ennen kuin krokotiili sieppasi hänet, emmekä me voineet tehdä mitään hänen pelastamisekseen.’” (Ks. ”Hengelliset krokotiilit”, Liahona, lokakuu 2002, s. 10–11.)

Mikä sai tämän nuorukaisen lankeamaan krokotiilin uhriksi? Kuinka hän olisi voinut välttää tämän murhenäytelmän? (Noudattamalla saamiaan varoituksia.)

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan presidentti Packerin seuraavat sanat:

”Teitä vanhemmat ihmiset ovat jonkin verran tutkineet juomapaikkoja, ja he varoittavat teitä krokotiileista. Eivät vain suurista, harmaista liskoista, jotka voivat purra teidät palasiksi, vaan myös hengellisistä krokotiileista, jotka ovat äärettömän paljon vaarallisempia, petollisempia ja näkymättömämpiä kuin nuo afrikkalaiset hyvin naamioituvat matelijat.

Nämä hengelliset krokotiilit voivat tappaa tai turmella sielunne. Ne voivat hävittää mielenrauhanne ja rakkaittenne mielenrauhan. Ne ovat niitä, joista on varoitettava, eikä kuolevaisuudessa liene juomapaikkaa, joka ei olisi niitä täynnään.” (”Hengelliset krokotiilit”, s. 11.)

Millä tavoin krokotiilit presidentti Packerin kertomuksessa ovat samankaltaisia kuin Saatanan kiusaukset ja menetelmät? Mitä sellaisia varoituksia me saamme, jotka auttavat meitä välttämään hengellistä vaaraa?

Lue ääneen 2. Nefi 28:19 samalla kun oppilaat seuraavat mukana omista kirjoistaan. Kirjoita sitten taululle:Saatana pyrkii saamaan meidät valtaansa siten, että …

Selitä, että jatkaessaan profetiaansa Nefi puhui menetelmistä, joita Saatana käyttäisi meitä vastaan myöhempinä aikoina. Järjestä oppilaat pareiksi. Kehota kutakin paria lukemaan 2. Nefi 28:20–29 ja panemaan merkille, millä tavoin he voivat täydentää taululla olevan virkkeen.

Pyydä muutaman minuutin kuluttua pareja kertomaan, kuinka he ovat täydentäneet taululla olevan toteamuksen. Varmista tämän keskustelun kuluessa, että oppilaat ymmärtävät, että Saatana käyttää monia menetelmiä yrittäen saada meidät valtaansa, kuten yllyttämällä meitä vihaan, rauhoittamalla ja tuudittamalla meitä sekä mielistelemällä meitä.

Mitä esimerkkejä on siitä, kuinka Saatana yrittää ”yllyttää [ihmisiä] vihaan sitä vastaan, mikä on hyvää”? Kuinka viha tai suuttumus saa ihmiset ymmälle siitä, mikä on hyvää ja mikä on pahaa?
Mistähän syystä on vaarallista, että ihmiset ovat tyytyväisiä Siionissa ajatellen, ettei mitään muutoksia parempaan tarvita? Mistähän syystä Saatana kykenee johdattamaan sellaisia ihmisiä ”varovasti alas helvettiin”?
Mitä jonkun mielisteleminen tarkoittaa? (Vilpillistä kiittämistä ja kehumista.) Mistähän syystä mielisteleminen voi johtaa ihmisiä pois Herrasta?
Miksi Saatana yrittäisi saada ihmiset uskomaan, ettei häntä ole olemassa?
Mitä asioita voimme tehdä varoaksemme vihastumasta? Kuinka voimme varoa sitä tunnetta, että kaikki on hyvin? Kuinka voimme varautua mielistelyyn?

Päätä oppiaihe kertomalla oppilaille, että luvun 2. Nefi 28 lopussa on Herran viimeinen varoitus ja vakuutus. Kehota oppilaita lukemaan itsekseen 2. Nefi 28:30–32.

Herra kunnioittaa tahdonvapauttamme ja pyrkimyksiämme ottaa oppia Häneltä. Kohdan 2. Nefi 28:30 mukaan Hän opettaa meitä ”rivin rivin päälle, opetuksen opetuksen päälle”. Mitä se teidän mielestänne tarkoittaa? Mitä tämän jakeen mukaan tapahtuu niille, jotka sanovat: ”Meillä on tarpeeksi”?
Jakeessa 2. Nefi 28:32 Herra puhuu ihmisille, jotka ovat kieltäneet Hänet. Mitä arvelette Herran tarkoittavan, kun Hän sanoo tässä jakeessa: ”Minä ojennan käsivarteni heille päivästä päivään”? (Tässä jakeessa Herra kertoo armostaan ja halustaan auttaa meitä joka päivä, kun me pyrimme noudattamaan Hänen tahtoaan, vaikka olisimmekin torjuneet Hänet aiemmin. Auta oppilaita ymmärtämään, että Herra on armollinen kaikille ihmisille, jotka tekevät parannuksen ja tulevat Hänen luokseen.)

Kirjoita taululle seuraavaa: Sen perusteella mitä olen tänään oppinut, minä aion … Kehota oppilaita päättämään tämä virke pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaansa tai seminaarimuistivihkoonsa kuvailemalla, mitä he aikovat tehdä tutkittuaan Nefin profetiaa luvussa 2. Nefi 28. Voit halutessasi pyytää muutamaa oppilasta kertomaan luokalle, mitä he ovat kirjoittaneet. Varmista kuitenkin, että he ymmärtävät, ettei heidän tarvitse tuntea olevansa pakotettuja kertomaan ajatuksista tai kokemuksista, jotka ovat liian yksityisiä tai henkilökohtaisia.

Todista, että Herralta saamallamme opastuksella ja voimalla me voimme voittaa kiusaukset. Ja silloinkin kun teemme syntiä, Herra on meille armollinen, jos me teemme vilpittömän parannuksen.

Pyhien kirjoitusten hallinta – 2. Nefi 28:7–9

Selitä, että joskus ihmiset selittelevät syntiä sanomalla itselleen, että jokainen tekee niin tai että he voivat tehdä parannuksen myöhemmin. Jaa luokka pieniin ryhmiin. Kehota ryhmiä lukemaan yhdessä 2. Nefi 28:7–9 ja panemaan merkille sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät näihin vääriin ajatuksiin. Pyydä oppilaita keskustelemaan ryhmissään seuraavista kysymyksistä (voisit kirjoittaa kysymykset taululle ennen oppituntia):

Mikä vaara on siinä, että tekee ”pientä syntiä”?
Oikeuttaako Jumala sen, että teemme vähäisiä syntejä tai teemme syntiä harvoin? (Pyydä oppilaita lisänäkemystä saadakseen lukemaan OL 1:31.)
Kuinka joku saattaisi ”käyttää toista hyväkseen hänen sanojensa tähden”? Kuinka me saattaisimme joskus ”kaivaa kuopan lähimmäisellemme”?

Kehota kutakin ryhmää kirjoittamaan jakeet uudelleen käyttäen sellaisia sanoja ja ilmauksia, joilla ihmiset saattaisivat nykyään taivuttaa nuoria noudattamaan näitä typeriä oppeja.

Pyydä oppilaita miettimään tilanteita, jolloin he ovat säilyttäneet hengellisen voimansa huolimatta vääristä ajatuksista koulussa, mediassa tai ystävien keskuudessa. Kehota heitä kirjoittamaan näistä kokemuksista pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaansa tai seminaarimuistivihkoonsa. Voisit pyytää muutamaa oppilasta kertomaan, mitä he ovat kirjoittaneet.

Huom. Voisit käyttää tätä ajatusta oppiaiheessa, kun esittelet pyhien kirjoitusten hallittavan kohdan, tai voisit käyttää sitä oppiaiheen lopussa.

Kommentteja ja taustatietoja

2. Nefi 28:7–9. Synnin tekemisen vaarat

Nefi paljasti joitakin ”vääriä ja turhia ja mielettömiä oppeja” (2. Nefi 28:9), joita Saatana opettaa ja käyttää edelleen. Kukin kohdassa 2. Nefi 28:7–9 oleva ilmaus tuo julki hengellisesti vaarallisen ajattelutavan. Myös myöhempien aikojen profeetat ovat tunnistaneet näitä vääriä ajatuksia ja puhuneet niitä vastaan.

”Syökää, juokaa ja olkaa iloisia, sillä huomenna me kuolemme” (2. Nefi 28:7). Vanhin Neal A. Maxwell kahdentoista apostolin koorumista on varoittanut meitä tästä asenteesta:

”Tuhlaajapojan roolin filosofia kuuluu: ’Syökää, juokaa ja olkaa iloisia, – – [ja] Jumala antaa meille muutaman raipaniskun.’ Tämä on kyyninen ja ontto kuva Jumalasta, itsestämme ja elämästä. Jumala ei voi koskaan vanhurskauttaa meitä, jos teemme pientä syntiä (ks. 2. Nefi 28:8). Hän on maailmankaikkeuden Jumala, ei mikään komediasarjan omintakeinen tuomari, jonka kanssa voimme tinkiä ja käydä kauppaa!

Tietenkin Jumala on anteeksiantavainen! Mutta Hän tuntee meidän sydämemme aikeet. Hän tietää myös, mitä hyvää olisimme voineet tehdä ollessamme omilla lomilla [luvattomasti poissa]. Joka tapauksessa se, mitä muut tekevät, ei ole mikään puolustus opetuslapselle, jolta paljon vaaditaan (ks. Alma 39:4). Sitä paitsi suoralla ja kaidalla tiellä ei voi olla oikoteitä (ks. OL 82:3).” (Ks. ”Vastatkaa minulle”, Valkeus, tammikuu 1989, s. 28.)

”[Jumala] – – hyväksyy pienen synnin tekemisen” (2. Nefi 28:8). Oppi ja liitot ilmaisee selvästi:

”Sillä minä, Herra, en voi suvaita syntiä vähäisimmässäkään määrin. Kuitenkin sille, joka tekee parannuksen ja pitää Herran käskyt, annetaan anteeksi.” (OL 1:31–32.)

Vanhin Dallin H. Oaks kahdentoista apostolin koorumista on huomauttanut, kuinka typerää on ajatella, että olemme syntiä tehtyämme paremmassa asemassa sen vuoksi, mitä olemme oppineet tuosta kokemuksesta:

”Käsitys, jonka mukaan ihminen on paremmassa asemassa tehtyään syntiä ja tehtyään parannuksen, on vastustajan pirullinen valhe. Onko kukaan täällä sitä mieltä, että on parempi oppia omasta kokemuksesta, että tietynlainen isku murtaa luun tai että tietty kemiallinen seos räjähtää ja syövyttää ihomme? Olemmeko me paremmassa asemassa, kun olemme saaneet sellaisia vammoja ja toipuneet niistä? Uskon, että me kaikki ymmärrämme, että on parempi kuunnella niiden viisaiden varoituksia, jotka tietävät, mitä seurauksia niistä on ruumiillemme.” (”Sin and Suffering”, Brigham Youngin yliopiston takkavalkeaillassa 5. elokuuta 1990 pidetty puhe, s. 6; speeches.buy.edu.)

”Valehdelkaa vähäsen” (2. Nefi 28:8). Presidentti Gordon B. Hinckley on kehottanut meitä vastustamaan kiusausta valehdella vähäsen:

”Nefi kuvailee tällä tavoin aikalaisiaan, samalla kun hän kuvailee monia meidän aikalaisiamme. Kuinka helppoa meidän onkaan sanoa: ’Me uskomme, että tulee olla vilpitön, uskollinen, siveellinen, hyväntahtoinen’ (UK 13). Mutta kuinka vaikeaa niin monen onkaan vastustaa kiusausta valehdella vähän, pettää vähän, varastaa vähän, lausua väärä todistus juorutessaan muista. Kohotkaa – – sen yläpuolelle. Olkaa lujia yksinkertaisen rehellisyyden hyveessä.” (”Tabernaakkelinne rakentaminen”, Valkeus, tammikuu 1993, s. 50.)

”Jumala antaa meille muutaman raipaniskun, ja lopulta meidät pelastetaan” (2. Nefi 28:8). Presidentti James E. Faust ensimmäisestä presidenttikunnasta on puhunut tätä valhetta vastaan:

”[Yksi petollinen ajatus] on se, mitä jotkut kutsuvat virheellisesti ’ennalta suunnitelluksi parannukseksi’. Tässä kirkossa ei sellaista oppia ole. Se voi kuulostaa hienokseltaan houkuttelevalta, mutta itse asiassa se on vahingollinen ja väärä oppi. Sen tavoitteena on saada meidät uskomaan, että me voimme tietoisesti ja tahallisesti tehdä syntiä ajatellen ennalta, että nopean parannuksen ansiosta voimme nauttia evankeliumin täysistä siunauksista, kuten temppelin siunauksista tai lähetystyöstä. Todellinen parannus voi olla pitkä ja tuskallinen prosessi. Nefi näki ennalta tämän mielettömän opin:

’Ja on myös monia, jotka sanovat: Syökää, juokaa ja olkaa iloisia, mutta pelätkää silti Jumalaa – hän hyväksyy pienen synnin tekemisen; – – ei tässä ole mitään pahaa; ja tehkää kaikkea tätä, sillä huomenna me kuolemme; ja jos olemmekin syyllisiä, Jumala antaa meille muutaman raipaniskun, ja lopulta meidät pelastetaan Jumalan valtakuntaan’ [2. Nefi 28:8].

– – Meidän täytyy saada kaikki liittomme toimitusten kautta, mutta jotta ne olisivat iankaikkisia, niiden täytyy myös olla lupauksen Pyhän Hengen sinetöimiä. Tämän jumalallisen hyväksymisleiman saamme toimituksiimme ja liittoihimme vain olemalla uskollisia. Virheelliseen ennalta suunnitellun parannuksen ajatukseen liittyy petos, mutta lupauksen Pyhää Henkeä ei voi pettää.” (Ks. ”Vihollinen itsessämme”, Liahona, tammikuu 2001, s. 56.)

2. Nefi 28:21–22. ”Toiset hän rauhoittaa – –, toisia hän mielistelee”

Piispa Richard C. Edgley, neuvonantaja johtavassa piispakunnassa, on puhunut siitä, miten vaarallista on, että meitä rauhoitetaan ja mielistellään:

”Jokaisella teolla, olipa se hyvä tai paha, on seurauksensa. Jokainen hyvä teko parantaa kykyämme tehdä hyvää ja entistä lujemmin vastustaa syntiä tai epäonnistumista. Jokainen rikkomus, olipa se kuinka vähäinen tahansa, tekee meistä alttiimpia Saatanan vaikutukselle seuraavan kerran, kun hän kiusaa meitä. Saatana ottaa meidät tuuma kerrallaan, pettäen meitä niin sanottujen vähäisten syntien seurausten suhteen, kunnes hän vangitsee meidät suuriin rikkomuksiin – –. Nefi kuvailee tätä menetelmää rauhoittamisena, tuudittamisena ja mielistelemisenä, kunnes hän ’kytkee [meidät] kauheisiin kahleisiinsa, joista ei ole vapautusta’ (2. Nefi 28:22; ks. myös jae 21).” (Ks. ”Että uskalluksesi vahvistuisi”, Valkeus, tammikuu 1995, s. 39.)