3. Nefi 23

Johdanto

Lainattuaan Jesajan sanoja (ks. 3. Nefi 22) Jeesus Kristus käski nefiläisiä tutkimaan tämän profeetan sanoja. Hän sanoi, että Jesajan sanat ovat siunaus, koska Jesaja ”puhui käsitellen kaikkea, mikä koskee kansaani, joka on Israelin huonetta” (3. Nefi 23:2). Hän sanoi myös, että kaikki Jesajan sanat olivat toteutuneet tai toteutuisivat. Sitten Vapahtaja käski nefiläisiä tutkimaan kaikkien profeettojen sanoja ja kehotti heitä täydentämään aikakirjojaan.

Opetusehdotuksia

3. Nefi 23:1–5

Jeesus Kristus käskee kansaa tutkimaan profeettojen sanoja

Kirjoita taululle seuraava virke: Siunauksia, joita saan tutkiessani pyhiä kirjoituksia. Pyydä oppilaita pohdiskelemaan, mitä he ovat kokeneet tutkiessaan Mormonin kirjaa kotona ja seminaarissa tänä vuonna. Kehota heitä tulemaan taululle ja kirjoittamaan sana tai lyhyt ilmaus, joka kuvailee jotakin siunausta, joka on tullut heidän elämäänsä pyhien kirjoitusten tutkimisen ansiosta. Voisit pyytää muutamaa oppilasta kuvailemaan yksityiskohtaisemmin, mitä he ovat kirjoittaneet. Viittaa sitten taululle kirjoitettuihin siunauksiin.

Miksihän meitä siunataan näillä tavoilla, kun me luemme pyhiä kirjoituksia?

Pyydä oppilaita muistelemaan edellisestä oppiaiheesta, kenen sanoja Jeesus Kristus lainasi, kun Hän opetti nefiläisiä. (Jesajan sanoja.) Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen 3. Nefi 23:1–3. Pyydä luokkaa seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä Vapahtaja sanoi, että meidän tulee tehdä Jesajan sanojen kanssa. Voisit ehdottaa, että oppilaat merkitsevät sanoja ja ilmauksia, joihin he kiinnittävät huomiota näissä jakeissa. Kehota heitä kertomaan, mitä he löytävät.

Miksi Herra halusi ihmisten tutkivan Jesajan sanoja? (Ks. 3. Nefi 23:2–3.)
Miksi on siunaus tietää, että kaikki Jesajan sanat toteutuvat?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen 3. Nefi 23:4–5. Tähdennä, että kun Vapahtaja oli kehottanut tutkimaan Jesajan sanoja, Hän kehotti tutkimaan profeettoja. Kirjoita taululle seuraava totuus: Vapahtaja käskee meidän tutkia uutterasti Jesajan sekä muiden profeettojen sanoja.

Mitä meidän jakeen 3. Nefi 23:5 mukaan täytyy tehdä, jotta pelastuisimme? Kuinka profeettojen sanat auttavat meitä noudattamaan näitä käskyjä?
Millä tavoin profeettojen sanojen tutkiminen uutterasti eroaa siitä, että vain lukee profeettojen sanoja? Miksi mielestänne on tärkeää tutkia Jesajan ja muiden profeettojen sanoja uutterasti?
Mitkä pyhien kirjoitusten tutkimismenetelmät auttavat teitä parhaiten tekemään Jesajan ja muiden profeettojen sanojen tutkimisesta merkityksellisen osan elämäänne?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan seitsemänkymmenen koorumin jäsenen, vanhin Merrill J. Batemanin seuraavat sanat:

”Kun tutkimme pyhiä kirjoituksia, voimme saada tiettyjä siunauksia. Kun ihminen tutkii Herran sanoja ja on niille kuuliainen, hän pääsee lähemmäksi Vapahtajaa ja saa suuremman halun elää vanhurskaasti. Voima vastustaa kiusauksia vahvistuu, ja hengelliset heikkoudet voitetaan. Hengelliset haavat parantuvat.” (Ks. ”Tulkaa Kristuksen tykö tutkimalla pyhiä kirjoituksia”, Valkeus, tammikuu 1993, s. 28.)

Mistä voimme löytää profeettojen sanoja pyhien kirjoitusten lisäksi?

Pyydä oppilaita kirjoittamaan seminaarimuistivihkoon tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaan vastauksensa seuraavaan kysymykseen:

Mitä muutoksia voit tehdä, jotta tutkisit profeettojen sanoja uutterammin?

Pyydä muutamia oppilaita todistamaan siunauksista, joita tulee profeettojen sanojen tutkimisesta.

3. Nefi 23:6–14

Vapahtaja kehottaa opetuslapsiaan lisäämään erään tärkeän tapahtuman pyhään aikakirjaansa

Pyydä muutamia oppilaita mainitsemaan Mormonin kirjan kertomuksia, joista he pitävät eniten. Kirjoita heidän vastauksensa taululle. Pyyhi sitten pois yksi vastauksista. Pyydä oppilaita kuvittelemaan, että Mormon tai Nefi tai joku muu aikakirjojen pitäjä olisi jättänyt sen kertomuksen pois.

Mitä tärkeitä opetuksia Mormonin kirjasta puuttuisi, jos tätä kertomusta ei olisi otettu mukaan?

Selitä, että kun Vapahtaja opetti nefiläisiä, Hän huomautti, että heidän aikakirjanpitäjänsä eivät olleet ottaneet mukaan erästä tärkeää tapahtumaa, joka oli toteuttanut profetian. Pyydä muutamia oppilaita lukemaan vuorotellen ääneen jakeet 3. Nefi 23:6–13. Pyydä luokkaa seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä nefiläiset eivät olleet kirjoittaneet muistiin.

Nefiläisillä oli jo Samuelin profetia muistiin merkittynä (ks. Hel. 14:25). Miksi mielestänne oli tärkeää, että heillä oli muistiin merkittynä myös sen täyttyminen?

Tähdennä, että vaikka meitä ei ole käsketty pitämään pyhää aikakirjaa kirkon osalta, meitä on kehotettu pitämään henkilökohtaista päiväkirjaa.

Kuinka Vapahtajan neuvo jakeissa 3. Nefi 23:6–13 voi soveltua pyrkimyksiimme pitää henkilökohtaista päiväkirjaa?

Auta oppilaita huomaamaan yksi tapa, jolla he voivat pitää päiväkirjaa, kehottamalla yhtä oppilasta lukemaan ääneen seuraava kokemus, jonka on kertonut ensimmäisen presidenttikunnan jäsen, presidentti Henry B. Eyring:

Kuva

Presidentti Henry B. Eyring

”Tulin kotiin myöhään hoitamasta jotakin kirkon tehtävää. Oli tullut jo pimeä. Appeni, joka asui lähellä meitä, yllätti minut, kun kävelin kotiovea kohti. Hän kantoi olkapäällään putkikasaa kävellen vauhdikkaasti työvaatteissaan. Tiesin, että hän oli ollut rakentamassa putkistoa, jonka avulla tontillemme pumpattaisiin vettä alempana olevasta purosta.

Hän hymyili, sanoi ystävällisesti jotakin ja riensi sitten ohitseni pimeyteen jatkamaan työtään. Otin muutaman askeleen kohti taloa ajatellen sitä, mitä hän teki puolestamme, ja juuri kun ehdin ovelle, kuulin mielessäni nämä sanat – en omalla äänelläni: ’En anna sinulle näitä kokemuksia itseäsi varten. Kirjoita ne muistiin.’

Menin sisälle. En mennyt nukkumaan. Vaikka olin väsynyt, otin vähän paperia ja aloin kirjoittaa. Niin tehdessäni ymmärsin sanoman, jonka olin kuullut mielessäni. Minun piti kirjoittaa muistiin, jotta lapseni lukisivat joskus tulevaisuudessa, kuinka olin nähnyt Jumalan käden siunaavan perhettämme. Isoisän ei tarvinnut tehdä sitä, mitä hän teki meidän hyväksemme. Hän olisi voinut hankkia jonkun muun tekemään sen tai jättää sen kokonaan tekemättä. Mutta hän palveli meitä, perhettään, siten kuin liiton tehneet Jeesuksen Kristuksen opetuslapset aina tekevät. Tiesin, että se oli totta. Niinpä kirjoitin sen muistiin, jotta lapsillani olisi muisto siitä jonakin päivänä, kun he tarvitsisivat sitä.

Vuosien ajan kirjoitin muutaman rivin joka päivä. En koskaan jättänyt päivääkään väliin, vaikka olisin ollut kuinka väsynyt tai vaikka minun olisi ollut pakko aloittaa seuraava päivä kuinka aikaisin tahansa. Ennen kuin kirjoitin, tapanani oli pohtia tätä kysymystä: ’Olenko nähnyt Jumalan käden ojentuvan koskettamaan meitä tai lapsiamme tai perhettämme tänään?’” (”Oi muistakaa, muistakaa”, Liahona, marraskuu 2007, s. 66–67.)

Miksi mielestänne on tärkeää, että me kirjoitamme kokemuksista, jotka vahvistavat meitä hengellisesti?
Kuinka me voisimme hyötyä siitä, että noudatamme presidentti Eyringin esimerkkiä? Kuinka meidän aikakirjamme voisi auttaa muita?

Selitä, että presidentti Eyring kertoi saamistaan siunauksista, koska hän oli pitänyt päivittäistä aikakirjaa siitä, kuinka Jumala on siunannut hänen perhettään. Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen seuraava lainaus. (Olet ehkä lukenut osan tästä lainauksesta oppiaiheessa 117. Oppilaat voivat hyötyä siitä, että kuulevat sen uudelleen.)

”Kun jatkoin sitä hellittämättä, jotakin alkoi tapahtua. Kun kävin mielessäni päivää läpi, näin todisteen siitä, mitä Jumala oli tehnyt jollekulle meistä mutta mitä en ollut käsittänyt päivän kiireisinä hetkinä. Kun niin tapahtui, ja niin tapahtui usein, ymmärsin, että se, että yritin muistaa, oli antanut Jumalalle mahdollisuuden osoittaa minulle, mitä Hän oli tehnyt.

Sydämessäni alkoi kasvaa muutakin kuin kiitollisuutta. Todistus kasvoi. Tulin yhä varmemmaksi siitä, että taivaallinen Isämme kuulee rukoukset ja vastaa niihin. Tunsin enemmän kiitollisuutta siitä pehmenemisestä ja puhdistumisesta, jotka Vapahtajan Jeesuksen Kristuksen sovitus tuo mukanaan. Ja opin luottamaan enemmän siihen, että Pyhä Henki voi palauttaa mieleemme kaiken – jopa asioita, joita emme huomanneet tai panneet merkille, kun ne tapahtuivat.” (”Oi muistakaa, muistakaa”, s. 67.)

Minkä periaatteen voimme oppia luvusta 3. Nefi 23 ja presidentti Eyringin kokemuksesta? (Oppilaat saattavat vastata tähän kysymykseen usealla eri tavalla. Heidän vastauksistaan tulisi kuvastua seuraava totuus: Kun me kirjoitamme muistiin hengellisiä kokemuksia, meitä siunataan yksilöinä ja perheinä.)

Jotkut oppilaat saattavat tuntea, ettei heille ole tapahtunut mitään sellaista, mikä olisi riittävän arvokasta kirjoitettavaksi muistiin. Voisit auttaa heitä kehottamalla yhtä oppilasta lukemaan ääneen seitsemänkymmenen koorumin jäsenen, vanhin John H. Grobergin seuraavat sanat:

”Jotkut sanovat: ’Minulla ei ole mitään kirjoitettavaa. Minulle ei tapahdu mitään hengellistä.’ Sanon heille: ’Aloittakaa kirjoittaminen, niin hengellisiä asioita tapahtuu. Niitä tapahtuu koko ajan, mutta kirjoittaessamme tulemme herkemmiksi huomaamaan ne.’” (”Kirjoittakaa henkilö- ja perhehistorianne”, Valkeus, lokakuu 1980, s. 88.)

Kehota oppilaita kysymään itseltään, ovatko he jättäneet kirjoittamatta kokemuksista, jotka ovat vahvistaneet heitä hengellisesti. Kannusta heitä kirjoittamaan näistä kokemuksista ja kirjoittamaan edelleen muistakin kokemuksista koko elämänsä ajan. Voisit ehdottaa, että he noudattavat presidentti Eyringin esimerkkiä ja kirjoittavat jotakin joka päivä.

Pyhien kirjoitusten hallittavien kohtien kertaaminen

Se, että oppilaat oppivat ratkaisemaan ongelmia käyttämällä pyhiä kirjoituksia, voi auttaa heitä koko heidän elämänsä ajan. Anna jokaiselle oppilaalle pieni paperi. Kehota heitä kirjoittamaan kysymys, joka heillä on, tai haaste, jonka he ovat kohdanneet. Selitä, että keräät paperit ja luet joitakin niistä luokalle. Ohjeista oppilaita, etteivät he laita papereihin nimeään, ja muistuta heitä siitä, etteivät he laita mukaan mitään yksityiskohtia, jotka ovat henkilökohtaisia tai joista ei ole soveliasta keskustella luokassa. (Kun olet kerännyt paperit, voisit pikaisesti silmäillä, mitä oppilaat ovat kirjoittaneet, varmistaaksesi, että kirjoitukset ovat soveliaita eivätkä liian henkilökohtaisia.) Lue yksi kysymys tai haaste luokalle ja katso, osaavatko oppilaat löytää jonkin pyhien kirjoitusten hallittavan kohdan, joka auttaa vastaamaan tuohon kysymykseen tai haasteeseen.

Selitä, että Vapahtaja käski meitä opettamaan muille, mitä Hän on opettanut meille (ks. 3. Nefi 23:14). Auta oppilaita pitämään tämä käsky kannustamalla heitä harjoittelemaan opetustaitoja, kuten oppien ja periaatteiden selittämistä, kokemusten kertomista ja todistamista, kun he käyttävät pyhien kirjoitusten hallittavia kohtia ongelmien ratkaisemiseen. Voisit säästää muut kysymykset ja haasteet, joita oppilaat ovat kirjoittaneet, ja keskustella niistä samalla tavoin niin päivinä, jolloin teillä on ylimääräistä aikaa.

Huom. Tämä oppiaihe on sen verran lyhyt, että aikaa voi jäädä tälle pyhien kirjoitusten hallittavien kohtien kertaamiselle. Voit pitää tämän toiminnan oppitunnin alussa, oppiaiheen osien välissä tai oppitunnin lopussa. Pidä toiminta lyhyenä, jotta oppiaiheelle jää aikaa. Muita kertaustoimintoja on liitteenä tämän oppikirjan lopussa.