Oppiaihe 73: Alma 6–7

Oppiaihe 73

Alma 6–7

Johdanto

Saatettuaan kirkon järjestykseen Sarahemlassa Alma meni Gideonin kaupunkiin. Hän huomasi, että ihmiset siellä olivat uskollisempia kuin ihmiset Sarahemlassa. Sen tähden hänen sanomansa Gideonissa oli erilainen kuin hänen sanomansa Sarahemlassa. Hän kannusti ihmisiä jatkuvasti turvaamaan Herraan ja pyrkimään ottamaan Hänen sovituksensa osaksi omaa elämäänsä. Hän todisti, että Vapahtaja ottaisi kantaakseen kuoleman ja meidän syntimme ja että Hän ottaisi kantaakseen myös kipumme, ahdinkomme, sairautemme ja heikkoutemme, jotta Hän osaisi auttaa meitä.

Opetusehdotuksia

Alma 6

Alma saattaa kirkon järjestykseen Sarahemlassa ja menee saarnaamaan Gideoniin

Pyydä ennen oppituntia yhtä oppilasta valmistautumaan siihen, että hän kertoo lyhyesti muille oppilaille, kuinka hän tuntee saaneensa siunauksia siitä, että hän on pyrkinyt käymään kirkossa. Pyydä oppitunnin alussa tätä oppilasta tulemaan luokan eteen ja kertomaan valmistelemiaan ajatuksia. Voisit itsekin kertoa, kuinka sinua on siunattu kirkossa käymisen ansiosta.

Esittele luku Alma 6 selittämällä, että tässä luvussa kerrotaan, kuinka Alma ja muut pappeusjohtajat vahvistivat kirkkoa Sarahemlassa.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Alma 6:4–6. Pyydä luokkaa seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä kirkon jäsenet Sarahemlassa tekivät niiden hyväksi, jotka eivät tunteneet Jumalaa. Kehota oppilaita kertomaan, mitä he saavat tietää.

Kirjoita taululle seuraava totuus: Kirkko on perustettu kaikkien ihmisten parhaaksi. Auta oppilaita miettimään, kuinka tämä totuus voi vaikuttaa heidän elämäänsä, kysymällä:

Kuinka arvelette kirkon nykyään voivan siunata niitä, jotka eivät tunne Jumalaa?

Kehota oppilaita ajattelemaan jotakuta, jonka on tarpeen tuntea Jumala paremmin. Tämä henkilö voi olla joku kirkon jäsen tai toisen uskontokunnan jäsen. Todista siunauksista, joita saamme, koska olemme kirkon jäseniä, ja kannusta oppilaita kutsumaan muita pääsemään osallisiksi näistä siunauksista.

Alma 7:1–13

Alma profetoi Jeesuksen Kristuksen tulemisesta

Jaa luokka pareihin. Pyydä kutakin paria keskustelemaan siitä, mitä he vastaisivat seuraavaan kysymykseen:

Mistä tulevaisuuden tapahtumista olette innostuneita?

Kun oppilailla on ollut aikaa keskustella vastauksistaan tähän kysymykseen, pyydä muutamia oppilaita kertomaan vastauksensa koko luokalle. Selitä sitten, että kun Alma oli saattanut kirkon järjestykseen Sarahemlassa, hän meni Gideonin kaupunkiin. Hän sanoi siellä oleville ihmisille, että kaikista tulevista tapahtumista yksi asia oli ”tärkeämpi kuin ne kaikki” (Alma 7:7). Hän opetti periaatteita, jotka auttaisivat ihmisiä valmistautumaan niihin siunauksiin, jotka tulisivat tämän tulevan tapahtuman ansiosta.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Alma 7:3–6. Pyydä luokkaa panemaan merkille, mitä Alma toivoi Gideonin kansan suhteen. Kehota sitten toista oppilasta lukemaan ääneen Alma 7:18–19. Pyydä oppilaita kuvailemaan, mitä Alma sai tietää innoituksen kautta Gideonin kansasta.

Kehota oppilaita lukemaan itsekseen Alma 7:7, 9–10 ja panemaan merkille, mistä tapahtumasta ihmisten oli Alman mielestä tärkeintä tietää.

Mikä Alman mukaan on se yksi asia, joka on tärkeämpi kuin mikään muu, mitä tulisi tapahtumaan? Miksi arvelette Vapahtajan tulemisen olevan kaikkien aikojen tärkein tapahtuma?
Minkä arvelette olleen syynä siihen, että Alma sanoi kansalle, jolla jo oli vahva usko, että sen oli tarpeen tehdä parannus?

Selitä, että sitten Alma opetti, miksi Jeesuksen Kristuksen tuleminen on tärkein tapahtuma koko ihmiskunnan historiassa. Pyydä muutamia oppilaita lukemaan vuorotellen ääneen jakeet Alma 7:11–13. Kehota muuta luokkaa seuraamaan mukana ja huomaamaan, mitä Vapahtaja otti päällensä meidän puolestamme.

Tähdennä, että Alma 7:11–13 on pyhien kirjoitusten hallittava kohta. Voisit ehdottaa, että oppilaat merkitsevät tämän kohdan selvästi erottuvalla tavalla, jotta he pystyvät löytämään sen helposti.

Kirjoita oppilaiden vastauksia otsikoiksi taulun yläreunaan. Mahdollisia vastauksia: kipuja, ahdinkoja, koetuksia, sairauksia, kuoleman, heikkouksia ja syntejä.

Voisit ehdottaa, että oppilaat korostavat ilmauksen ”kaikenlaisia” jakeessa Alma 7:11. Pyydä heitä mainitsemaan esimerkkejä kustakin taululle kirjoitetusta asiasta. Kun oppilaat antavat esimerkkejä, kirjoita ne vastaavien otsikoiden alle. (Esim. syöpä voisi tulla otsikon sairauksia alle ja fyysiset vammat voisivat tulla otsikon heikkouksia alle.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan seitsemänkymmenen koorumin jäsenen, vanhin Bruce C. Hafenin seuraavat sanat:

”Sovitus ei ole pelkästään synnintekijöitä varten” (”Tuhkan sijaan juhlapäähine – Jeesuksen Kristuksen sovitus”, Valkeus, huhtikuu 1997, s. 39). Voisit kirjoittaa tämän lausuman taululle ja ehdottaa, että oppilaat kirjoittavat sen pyhiin kirjoituksiinsa kohdan Alma 7:11–13 viereen.

Sen pohjalta, mitä luimme kohdasta Alma 7:11–13, mitä arvelette vanhin Hafenin tarkoittaneen, kun hän sanoi, että ”sovitus ei ole pelkästään synnintekijöitä varten”?

Kirjoita taululle seuraava totuus: Jeesus Kristus kärsi pelastaakseen meidät synnistä ja kuolemasta sekä auttaakseen meitä selviytymään kuolevaisuuden haasteista.

Auta oppilaita ymmärtämään paremmin, kuinka he voivat turvautua Vapahtajan sovitukseen, lukemalla kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Jeffrey R. Hollandin seuraava lausunto:

”Taisteletteko riippuvuuden riivaajaa vastaan – tupakkaa tai huumeita tai pelaamista tai aikamme tuhoisaa pornografian vitsausta vastaan? – – Hämmentääkö teitä sukupuoli-identiteetti tai etsittekö omanarvontuntoa? Oletteko te – tai joku rakkaanne – kasvokkain sairauden tai masennuksen tai kuoleman kanssa? Mitä tahansa muita askeleita saatattekin joutua ottamaan näiden ongelmien ratkaisemiseksi, tulkaa ensiksi Jeesuksen Kristuksen evankeliumin luo. Luottakaa taivaan lupauksiin.

Tämä turvautuminen Jumalan armolliseen luonteeseen on Kristuksen opettaman evankeliumin keskeisin sisältö. Todistan, että Vapahtajan sovitus kohottaa harteiltamme paitsi syntiemme kuorman, niin myös pettymystemme ja surujemme, murheidemme ja epätoivomme kuorman. [Ks. Alma 7:11–12.] Alusta asti siihen apuun turvautumisen oli määrä antaa meille sekä syy että keino kehittyä, kannustin laskea taakkamme ja ottaa vastaan pelastuksemme.” (”Korjattavaa”, Liahona, toukokuu 2006, s. 70–71.)

Kuinka kohdan Alma 7:11–13 ymmärtäminen voi auttaa meitä, kun me kohtaamme haasteita?

Havainnollista joitakin tapoja, joilla voimme saada apua ja voimaa Jeesuksen Kristuksen sovituksen kautta, lukemalla seuraavat tilanteet. Pyydä kunkin tilanteen lukemisen jälkeen oppilaita selittämään, kuinka Jeesus Kristus voi sovituksensa ansiosta auttaa ihmistä kohtaamaan kyseisen haasteen.

Nuori nainen oli auto-onnettomuudessa ja sai alaraajahalvauksen.
Nuori mies tuntee häpeää huonoista valinnoista, joita hän on tehnyt. Hän tuntee itsensä masentuneeksi ja arvottomaksi.
Nuoren miehen isä on kuollut hiljattain, ja nuori mies on muuttanut äitinsä kanssa uuteen kaupunkiin. Hän tuntee itsensä surulliseksi ja yksinäiseksi, eikä hän ymmärrä, kuinka mikään voisi enää tulla kuntoon.

Lausu oma todistuksesi sovituksen voimasta ja sen vaikutuksen laajuudesta. Anna oppilaille sitten muutama minuutti aikaa kirjoittaa seminaarimuistivihkoon tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaan vastauksensa jompaankumpaan seuraavista kysymyksistä. (Voisit kirjoittaa nämä kysymykset taululle ennen oppituntia, laatia kysymyksistä monisteen tai lukea kysymykset hitaasti, jotta oppilaat voivat kirjoittaa ne.)

Milloin sovitus on auttanut sinua tai jotakuta tuntemaasi henkilöä jollakin kohdassa Alma 7:11–13 mainitulla tavalla?
Mitä voit tehdä turvautuaksesi haasteita kohdatessasi sovitukseen?

Pyydä muutamaa oppilasta kertomaan muille, mitä he ovat kirjoittaneet. (Muistuta heille, ettei heidän tarvitse kertoa mitään, mikä on liian henkilökohtaista tai yksityistä.)

Alma 7:14–27

Alma kannustaa ihmisiä jatkamaan polulla, joka johtaa Jumalan valtakuntaan

Muistuta oppilaita siitä, miten Alma kuvasi ihmisten hengellistä tilaa Gideonissa, pyytämällä yhtä heistä lukemaan ääneen Alma 7:19. Tähdennä, että ihmiset olivat ”polulla, joka johtaa Jumalan valtakuntaan”. Selitä, että Alma halusi auttaa heitä pysymään sillä polulla.

Piirrä polku taulun poikki auttaaksesi oppilaita näkemään, että elämällä evankeliumin periaatteiden mukaan me kuljemme Jumalan valtakuntaan johtavaa polkua. Kirjoita polun alkupäähän Kuolevaisuus. Kirjoita polun loppupäähän Jumalan valtakunta. Jaa luokka kahteen ryhmään. Kehota ensimmäistä ryhmää tutkimaan kohtaa Alma 7:14–16 ja toista ryhmää tutkimaan kohtaa Alma 7:22–24. Pyydä ryhmiä panemaan merkille, mitä meidän on tarpeen tehdä ja mitä meidän on tarpeen olla kulkeaksemme sitä polkua, joka johtaa Jumalan valtakuntaan.

Kun oppilaat ovat ehtineet lukemaan, pyydä muutamia heistä tulemaan taululle. Pyydä heitä kirjoittamaan polun varrelle tekoja ja ominaisuuksia, joita he ovat huomanneet ja jotka johdattavat Jumalan valtakuntaan. Voisit kysyä oppilailta, mitä jotkin teot tai ominaisuudet polun varrella merkitsevät heille. Voisit myös pyytää heitä miettimään, kuinka he voivat kulkea tätä polkua omassa elämässään. Todista, että kun me elämme uskollisesti, me olemme ”polulla, joka johtaa Jumalan valtakuntaan” (Alma 7:19).

Pyhien kirjoitusten hallinta – Alma 7:11–13

Koska Alma 7:11–13 on pitkä pyhien kirjoitusten hallittava kohta, oppilaiden saattaa olla vaikeaa opetella se ulkoa. Alman lausumassa on kuitenkin tiettyjä sanoja, jotka voivat auttaa oppilaita muistamaan sovituksen voiman ja laajan ulottuvuuden läpi elämänsä. Voit auttaa oppilaita opettelemaan nämä avainsanat ulkoa siten, että kirjoitat kohdan Alma 7:11–13 tekstin taululle ennen oppituntia ja laitat aina tyhjän tilan seuraavien avainsanojen sijaan: kipuja, ahdinkoja, koetuksia, sairaudet, kuoleman, heikkoutensa, synnit, rikkomukset. (Esimerkiksi voisit kirjoittaa jakeen Alma 7:11 alkuosan tällä tavoin: ”Ja hän kulkee kärsien kaikenlaisia… ja… ja….”)

Kun luette yhdessä ääneen kohtaa Alma 7:11–13, pyydä oppilaita täydentämään puuttuvat sanat. Kun olette tehneet tämän muutaman kerran, kysy oppilailta, pystyvätkö he kirjoittamaan erilliselle paperille sanat, jotka ilmaisevat, mitä Vapahtaja otti päälleen heidän puolestaan. Kehota oppilaita aina muistamaan, mitä Jeesus Kristus on tehnyt heidän puolestaan, jotta heillä haasteita kohdatessaan voi olla suurempi usko Hänen vapautuksensa voimaan.

Huom. Voisit käyttää muutaman minuutin seuraavan oppitunnin alussa nähdäksesi, pystyvätkö oppilaat yhä muistamaan nämä avainsanat, jotka liittyvät Vapahtajan sovituksen äärettömään ulottuvuuteen.

Kommentteja ja taustatietoja

Alma 6:6. Paastoaminen ja rukoileminen niiden puolesta, ”jotka eivät tunteneet Jumalaa”

Tähdennä, että kirkon jäsenyyden siunaukset on tarkoitettu kaikille Jumalan lapsille, lukemalla kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Jeffrey R. Hollandin seuraava lausunto:

”Kaikki rukoilevat lähetyssaarnaajien puolesta. Olkoon niin aina. Tuossa samassa hengessä meidän pitäisi rukoilla myös niiden puolesta, jotka ottavat (tai joiden olisi tarpeen ottaa) lähetyssaarnaajat vastaan. Sarahemlassa jäseniä käskettiin ’liittymään paastoon ja voimalliseen rukoukseen’ [Alma 6:6] niiden puolesta, jotka eivät vielä olleet liittyneet Jumalan kirkkoon. Me voimme tehdä samoin.

Voimme myös rukoilla päivittäin omia lähetystyökokemuksia. Rukoilkaa, että sellaisista asioista huolehtiva Jumala olisi jo valmistanut haluamanne lähetystyömahdollisuuden jonkun sellaisen sydämessä, joka kaipaa ja etsii sitä, mitä teillä on. ’Maan päällä on – – vielä monia, – – jotka ovat erossa totuudesta vain siksi, että eivät tiedä, mistä sen löytäisivät’ [OL 123:12]. Rukoilkaa, että he löytävät teidät! Ja olkaa sitten valppaita, koska maailmassanne on lukuisia ihmisiä, joilla on elämässään nälkä.” (Ks. ”Te olette minun todistajani”, Liahona, heinäkuu 2001, s. 16.)

Alma 7:1–5. Kansa Gideonin maassa

Alma 7 sisältää Alman opetuksia kansalle, joka asui Gideonin kaupungissa. Gideonin kaupunki sijaitsi Gideonin laaksossa, ”joka oli nimetty sen miehen mukaan, jonka Nehorin käsi oli miekalla surmannut” (Alma 6:7). Gideon oli Jeesuksen Kristuksen uskollinen opetuslapsi, joka oli ollut välineenä Jumalan käsissä Limhin kansan vapauttamisessa orjuudesta. Hän piti puolensa Nehorin oppia vastaan Jumalan sanalla kuolemaan asti. (Ks. Moosia 22:3–9; Alma 1:7–9.) Myös ihmiset, jotka asuivat tämän uskollisen miehen mukaan nimetyssä maassa, olivat uskollisia (ks. Alma 7:17–20, 26). Alma pystyi puhumaan heille iloiten pyhyyden sanoja tietäen, että he uskoivat ja olivat päättäneet palvella todellista ja elävää Jumalaa (ks. Alma 7:6). Heidän uskollisuutensa oli ehkä valmistanut heitä vastaanottamaan Alman voimallisen sovitusta koskevan opetuksen – että Jeesus Kristus ottaisi päälleen ”kansansa kivut ja sairaudet”, että Hän auttaisi ”kansaansa sen heikkouksien mukaisesti” ja että Hän ottaisi ”päällensä kansansa synnit” (Alma 7:11–13).

Alma 7:10. Jeesus syntyi Jerusalemissa

Presidentti Joseph Fielding Smith on selittänyt Vapahtajan syntymäpaikkaa ja Alman sitä koskevaa julistusta:

”Mormonin kirjassa ei ole mitään, mikä olisi ristiriidassa minkään Raamattuun merkityn totuuden kanssa. Alman sanojen huolellinen lukeminen osoittaa, ettei hänellä ollut mitään tarkoitusta julistaa, että Jeesus syntyisi Jerusalemin kaupungissa. Alma tiesi paremmin. Niin tiesi myös Joseph Smith sekä ne, jotka työskentelivät hänen kanssaan Mormonin kirjan esiin tuomiseksi. Jos Alma olisi sanonut ’syntyy Jerusalemissa, joka on meidän esi-isiemme kaupunki’, tilanne olisi aivan toinen. Silloin olisimme sanoneet hänen tehneen virheen. Alma ei tehnyt virhettä, ja se, mitä hän sanoi, on totta.

Tohtori Hugh Nibley on sanonut kirjoittamassaan vuoden 1957 pappeuden oppikurssissa (An Approach to the Book of Mormon, oppiaihe 8, s. 85) tästä asiasta näin:

’Yksi suosittuja hyökkäyskohteita Mormonin kirjaa vastaan on ollut kohdan Alma 7:10 lausunto, jonka mukaan Vapahtaja syntyisi ”Jerusalemissa, joka on meidän esi-isiemme maa”. Tässä Jerusalem ei ole kaupunki esi-isiemme maassa vaan se on esi-isiemme maa. Kristus syntyi kylässä kymmenisen kilometriä Jerusalemin kaupungista. Hän ei syntynyt kaupungissa, vaan se tapahtui paikassa, jota nykyisen tietomme mukaan muinaiset asukkaat itse nimittivät Jerusalemin maaksi.’” (Answers to Gospel Questions, toim. Joseph Fielding Smith jr., 5 osaa, 1957–1966, osa 1, s. 174.)

Alma 7:11–13. ”Kaikenlaisia kipuja ja ahdinkoja ja koetuksia”

Presidentti Henry B. Eyring ensimmäisestä presidenttikunnasta on esittänyt seuraavan oivalluksen koskien sitä lohtua, jota voimme saada Vapahtajan sovituksen ansiosta:

”Kun meidän täytyy ahdingon keskellä odottaa Vapahtajan lupaamaa apua, meitä lohduttaa se, että Hän tietää omasta kokemuksestaan, kuinka Hän voi parantaa meidät ja auttaa meitä. Mormonin kirja antaa meille varman vakuutuksen Hänen voimastaan lohduttaa. Ja usko siihen voimaan antaa meille kärsivällisyyttä, kun me rukoilemme, teemme työtä ja odotamme apua. Hän olisi yksinkertaisesti voinut saada tietää ilmoituksen kautta, kuinka auttaa meitä, mutta Hän oppi mieluummin oman henkilökohtaisen kokemuksensa kautta.” (”Vastoinkäymiset”, Liahona, toukokuu 2009, s. 24.)

Vanhin Dallin H. Oaks kahdentoista apostolin koorumista on opettanut, että Vapahtaja pystyy auttamaan meitä kaikenlaisten haasteiden kanssa, joita saatamme kohdata:

”Monet kantavat raskaita taakkoja. Joiltakuilta on joku rakas kuollut tai he pitävät huolta vammaisesta. Joitakuita on avioero haavoittanut. Toiset kaipaavat osakseen iankaikkista avioliittoa. Jotkut ovat riippuvuutta aiheuttavien aineiden tai tapojen, kuten alkoholin, tupakan, huumeiden tai pornografian, otteessa. Toisilla on rajoittavia fyysisiä tai henkisiä vammoja. Joidenkuiden haasteena on kiinnostus samaa sukupuolta kohtaan. Joillakuilla on hirveitä masennuksen tai riittämättömyyden tunteita. – –

Herran Jeesuksen Kristuksen parantava voima – poistipa se taakkamme tai antoipa se meille voimaa kestää ne ja elää niiden kanssa – – on tarjolla jokaiseen kärsimykseen kuolevaisuudessa.” (”Hän parantaa kuormien uuvuttamat”, Liahona, marraskuu 2006, s. 6, 8.)

Vanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista on kirjoittanut Kristuksen myötätunnosta ja kyvystä auttaa meitä:

”Kristus kulki sen polun, jota jokainen kuolevainen kutsutaan kulkemaan, jotta Hän osaisi auttaa ja vahvistaa meitä vaikeimpina aikoinamme. Hän tuntee syvimmät ja yksityisimmät kuormat, joita kannamme. Hän tuntee julkisimmat ja katkerimmat kivut, joita kestämme. Hän laskeutui kaiken tämän kärsimyksen alapuolelle, jotta Hän voisi kohottaa meidät sen yläpuolelle. Elämässä ei ole mitään tuskaa, surua tai murhetta, jota Hän ei olisi kärsinyt meidän puolestamme sekä kantanut omilla urheilla ja myötätuntoisilla harteillaan.” (Christ and the New Covenant: The Messianic Message of the Book of Mormon, 1997, s. 223–224.)