Oppiaihe 89: Alma 31

Oppiaihe 89

Alma 31

Johdanto

Alma sai tietää, että eräs nefiläisluopioryhmä, jota kutsuttiin soramilaisiksi, oli kulkenut harhaan evankeliumin totuudesta ja langennut vääriin tapoihin. Nämä jumalattomuudesta kertovat viestit surettivat Almaa, ja hän otti joukon lähetyssaarnaajia opettamaan Jumalan sanaa soramilaisille. Alma ja hänen toverinsa huomasivat soramilaisten luopiojumalanpalveluksen, materialismin ja ylpeyden. Alma rukoili vilpittömästi, että Herra lohduttaisi häntä ja hänen tovereitaan, kun he kohtasivat tämän haasteen, ja että he saisivat menestystä tuodessaan soramilaisia takaisin Herran luo.

Opetusehdotuksia

Alma 31:1–7

Alma ja hänen toverinsa lähtevät Sarahemlasta saarnaamaan Jumalan sanaa luopiosoramilaisille

Pyydä oppilaita miettimään, mitä he tekisivät, jos joku ystävä tai perheenjäsen alkaisi poiketa evankeliumin mukaisesta elämästä.

Mitä voisitte tehdä auttaaksenne tätä henkilöä palaamaan kirkkoon? Kuinka voisitte herättää hänessä halun pitää käskyt? Kenen puoleen voisitte kääntyä saadaksenne apua tukiessanne tätä perheenne jäsentä tai ystäväänne?

Sano oppilaille, että tämän päivän oppiaihe korostaa sitä, kuinka Alma ja muutamat muut pyrkivät auttamaan ihmisryhmää, joka oli harhautunut pois evankeliumista. Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen Alma 31:1–4. Pyydä luokkaa panemaan merkille, mikä Almaa ja muita huolestutti soramilaisissa.

Mitä Alma tunsi kuullessaan soramilaisten pahoista teoista?
Miksi nefiläiset alkoivat pelätä soramilaisten vuoksi?

Pyydä oppilaita kuvittelemaan, että heillä on tilaisuus neuvoa Almaa siinä, kuinka tämän tulee ratkaista soramilaisia koskevat huolenaiheensa. Kysy oppilailta, mitä he ehdottaisivat, että Alman pitäisi tehdä. Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen Alma 31:5. Pyydä luokkaa panemaan merkille, mikä Alman tietämyksen mukaan olisi tehokkain keino auttaa soramilaisia.

Mitä Alma päätti tehdä soramilaisten auttamiseksi?
Kun pyritään auttamaan ihmisiä muuttumaan, miksiköhän Jumalan sana on voimallisempi kuin pakottaminen tai muut keinot?

Mitä me kohdan Alma 31:5 perusteella voimme oppia Jumalan sanan voimasta omassa elämässämme? (Oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, mutta varmista, että he panevat merkille seuraavan totuuden: Kun me tutkimme Jumalan sanaa, se johdattaa meidät tekemään sitä, mikä on oikein. Voisit kirjoittaa tämän totuuden taululle.)

Auta oppilaita ymmärtämään paremmin, kuinka Jumalan sanan voima auttaa meitä tekemään oikein, lukemalla kahdentoista apostolin koorumin presidentin Boyd K. Packerin seuraavat sanat. (Voisit kirjoittaa tämän lausunnon taululle tai laatia siitä monisteen.)

”Tosi opin ymmärtäminen muuttaa asenteita ja käyttäytymistä.

Evankeliumin oppien tutkiminen parantaa käyttäytymistä nopeammin kuin käyttäytymisen tutkiminen. – – Siksi tähdennämme niin voimakkaasti evankeliumin oppien tutkimista.” (Ks. ”Pienet lapset”, Valkeus, tammikuu 1987, s. 13.)

Pyydä oppilaita kertomaan tilanteesta, jolloin he tai joku heidän tuntemansa henkilö on pyhien kirjoitusten tai kirkon johtajien opetusten ansiosta saanut suuremman halun tehdä oikein.

Tiivistä Alma 31:6–7 kertomalla oppilaille, että Alman luottamus Jumalan sanan voimaan sai aikaan sen, että hän ja seitsemän muuta menivät saarnaamaan soramilaisille.

Alma 31:8–23

Soramilaiset rukoilevat ja palvelevat Jumalaa väärällä tavalla

Kerro oppilaille, että kun Alma ja hänen toverinsa menivät soramilaisten keskuuteen, he havaitsivat ihmisten palvelevan Jumalaa hämmästyttävällä tavalla.

Kehota oppilaita lukemaan itsekseen Alma 31:8–11 ja panemaan merkille sanoja ja ilmauksia, jotka kuvaavat soramilaisten jumalanpalvelusta. Tuo esiin, että jakeen 10 ilmaus ”kirkon menot” liittyy yhtä lailla toimituksiin kuin kehotukseen ”rukoilla ja anoa Jumalaa jatkuvasti, päivittäin”.

Mitä sellaista soramilaiset jakeen 10 mukaan tekivät, mikä sai heidät alttiiksi kiusauksille?
Mitä me voimme oppia siitä, että soramilaiset eivät ymmärtäneet ”rukoilla ja anoa Jumalaa jatkuvasti, päivittäin”? (Oppilaat saattavat antaa erilaisia vastauksia, mutta niiden tulisi ilmaista, että päivittäiset pyrkimyksemme rukoilla ja pitää käskyt vahvistavat meitä kiusausta vastaan. Voisit kirjoittaa tämän periaatteen taululle. Voisit myös ehdottaa, että oppilaat kirjoittavat sen pyhiin kirjoituksiinsa kohdan Alma 31:9–11 viereen.)
Milloin olette huomanneet, että päivittäinen rukous voi auttaa meitä vastustamaan kiusausta?

Kun oppilaat keskustelevat tästä kysymyksestä, lue keskustelun lomassa seitsemänkymmenen koorumin jäsenen, vanhin Rulon G. Cravenin seuraavat sanat:

”Viime vuosina johtavat veljet ovat aika ajoin pyytäneet minua tapaamaan parannusta tekeviä kirkon jäseniä ja puhuttelemaan heitä heidän temppelisiunauksiensa palauttamiseksi. On aina ollut hengellisesti koskettava kokemus palauttaa siunaukset näille ihanille parannuksen tehneille ihmisille. Olen kysynyt joiltakuilta heistä: ’Mitä sellaista elämässäsi tapahtui, mikä sai sinut menettämään väliaikaisesti jäsenyytesi kirkossa?’ Kyynelsilmin he vastasivat: ’En noudattanut evankeliumin perusperiaatteita, jotka ovat: rukous, säännöllinen kirkossa käynti, palveleminen kirkossa ja evankeliumin tutkiminen. Sitten annoin periksi kiusauksille ja menetin Pyhän Hengen ohjauksen.’” (”Kiusaus”, Valkeus, heinäkuu 1996, s. 77.)

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen Alma 31:12–14. Pyydä sitten toista oppilasta lukemaan ääneen Alma 31:15–18. Ennen kuin toinen oppilas lukee, kehota luokkaa miettimään, kuinka he suhtautuisivat, jos he kuulisivat jonkun rukoilevan tällä tavoin.

Mistä olisitte huolissanne, jos kuulisitte jonkun rukoilevan tällä tavoin?
Mitä vääriä opinkohtia soramilaiset toistivat rukouksessaan?
Mikä oli soramilaisten asenne muita ihmisiä kohtaan? (Voisit kiinnittää oppilaiden huomion siihen, miten usein sanat me, meidät, meille, meidän ja meitä esiintyvät soramilaisten rukouksessa.)

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen Alma 31:19–23. Pyydä luokkaa seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä muita ongelmia oli soramilaisten tavassa palvella Jumalaa. Pyydä oppilaita kertomaan, mitä he löytävät.

Mitä muutoksia soramilaisten pitäisi teidän mielestänne tehdä, jotta heidän jumalanpalveluksensa olisi kunnioittavaa ja Herralle otollista?

Selitä, että me palvelemme Jumalaa rakastamalla ja kunnioittamalla Häntä sekä omistautumalla Hänelle. (Voisit kirjoittaa nämä jumalanpalveluksen osatekijät taululle.) Meidän asenteemme ja tekojemme tulee olla kunnioittavia – ei vain silloin kun me rukoilemme, paastoamme ja käymme kirkossa vaan myös joka päivä koko ajan. Kannusta oppilaita arvioimaan oman jumalanpalveluksensa keskittyneisyyttä ja vilpittömyyttä.

Pyydä oppilaita ehdottamaan, millä eri tavoin me voimme palvella Jumalaa asianmukaisesti. Anna heille riittävästi aikaa kertoa ajatuksia. Voisit pyytää yhtä oppilasta kirjoittamaan niitä taululle.

Millainen asenne meille tulee olla, kun me palvelemme Jumalaa? Kuinka me voimme säilyttää sen asenteen joka päivä koko ajan?

Auta oppilaita ymmärtämään, kuinka meidän asenteemme vaikuttaa jumalanpalvelukseemme, pyytämällä yhtä oppilasta lukemaan kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Dallin H. Oaksin seuraava lausunto:

”Jumalan palvelemiseen liittyy usein tekoja, mutta todelliseen palvelemiseen sisältyy aina tietynlainen mielentila.

Palvelemisen asenne herättää syvimmät uskollisuuden, ihailun ja kunnioituksen tunteet. Jumalan palveleminen yhdistää rakkauden ja kunnioituksen hartauden tilaksi, joka vie henkemme lähemmäksi Jumalaa.” (Pure in Heart, 1988, s. 125.)

Kehota oppilaita kirjoittamaan seminaarimuistivihkoon tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaan lyhyt arvio omasta nykyisestä tavastaan palvella Jumalaa sekä Jumalan palvelemisen asenteestaan seuraavilla osa-alueilla: päivittäinen henkilökohtainen rukous, päivittäinen pyhien kirjoitusten henkilökohtainen tutkiminen, kuuliaisuus käskyille sekä kirkossa käyminen ja sakramentin nauttiminen viikoittain. Pyydä oppilaita asettamaan tavoite parantaa omaa päivittäistä tapaansa palvella Jumalaa.

Alma 31:24–38

Alma rukoilee voimaa ja menestystä tuoda soramilaiset takaisin Herran luo

Kehota oppilaita lukemaan itsekseen Alma 31:24–25 ja panemaan merkille, mitä asenteita ja käyttäytymistapoja liittyi soramilaisten luopumukseen. Pyydä oppilaita kertomaan, mitä he löytävät.

Selitä, että kun Alma näki soramilaisten jumalattomuuden, hän rukoili. Pyydä oppilaita järjestymään pareiksi. Kehota pareja tutkimaan kohtaa Alma 31:26–35 ja keskustelemaan seuraavista kysymyksistä. (Voisit antaa nämä kysymykset monisteena tai kirjoittaa ne taululle ennen oppitunnin alkua.)

Mihin soramilaisten rukous keskittyi? (Se keskittyi heihin itseensä.)
Mihin Alman rukous keskittyi? (Hänen rukouksensa keskittyi muiden auttamiseen. Silloinkin kun hän rukoili omasta ja tovereidensa puolesta, hän pyysi voimaa palvella soramilaisia.)
Mitä Alman rukouksen osatekijöitä haluaisitte sisällyttää omiin henkilökohtaisiin rukouksiinne?

Kirjoita taululle seuraavaa:

Jos me rukoilemme ja toimimme uskossa, …

Selitä, että kun Alma oli rukoillut apua osatakseen auttaa soramilaisia, hän ja hänen toverinsa alkoivat palvella, eivätkä he huolehtineet omista tarpeistaan (ks. Alma 31:37). Pyydä oppilaita lukemaan itsekseen Alma 31:36–38 ja panemaan merkille, mistä siunauksista Alma ja hänen toverinsa pääsivät osallisiksi, kun he saivat pappeuden siunauksia ja saarnasivat evankeliumia.

Mistä siunauksista Alma ja hänen toverinsa pääsivät osallisiksi rukoustensa ja tekojensa ansiosta?

Kuinka täydentäisitte taululla olevan lauseen sen pohjalta, mitä olette oppineet Alman ja hänen toveriensa esimerkistä? (Oppilaat saattavat antaa useita eri vastauksia, jotka ovat oikeita. Tiivistä heidän vastauksensa täydentämällä virkkeeksi taululla oleva lause: Jos me rukoilemme ja toimimme uskossa, Herra vahvistaa meitä meidän koettelemuksissamme.)

Selitä, että rukouksensa jälkeen Alma ja hänen toverinsa osoittivat uskonsa ryhtymällä työhön ja luottamalla siihen, että Herra pitäisi heistä huolen heidän palvellessaan Häntä. Kannusta oppilaita noudattamaan Alman esimerkkiä uskossa rukoilemisesta.

Kommentteja ja taustatietoja

Alma 31:22. ”Aivan saman rukouksen”

Vanhin Joseph B. Wirthlin kahdentoista apostolin koorumista on puhunut siitä, kuinka tärkeää on rukoilla vilpittömästi:

”Kuulostavatko ja tuntuvatko rukouksenne ajoittain samanlaisilta? Oletteko milloinkaan rukoilleet mekaanisesti, niin että sanat tulevat suustanne konemaisesti? Ikävystytättekö rukoillessanne toisinaan itsenne?

Ansaitsevatko sellaiset rukoukset, jotka eivät vaadi juurikaan ajatuksianne, paljonkaan taivaallisen Isämme huomiota? Kun huomaatte alkavanne rukoilla rutiininomaisesti, pysähtykää ajattelemaan. Mietiskelkää hetki sitä, mistä asioista olette todella kiitollisia. Etsikää niitä. Ei niiden tarvitse olla suuria eikä loistokkaita. Toisinaan meidän pitäisi ilmaista kiitollisuutemme pienistä ja yksinkertaisista asioista, kuten sateen tuoksusta, lempiruokamme mausta tai rakkaamme äänestä.” (”Parempia rukouksia”, Liahona, elokuu 2004, s. 18.)

Alma 31:26–35. Muiden puolesta rukoileminen

Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista on todistanut siunauksista, joita tulee, kun rukoilemme muiden puolesta:

”On hyvä ja soveliasta pyytää taivaalliselta Isältä siunauksia, joita haluamme omaan elämäämme. Merkityksellisessä rukouksessa on kuitenkin tärkeää rukoilla vakavasti myös muiden puolesta, sekä rakkaidemme että niiden, jotka vahingoittavat meitä. – – Muiden puolesta rukoileminen koko sielumme voimalla lisää kykyämme kuulla Herran ääntä ja ottaa se varteen.” (”Rukoilkaa alati”, Liahona, marraskuu 2008, s. 43.)