Oppiaihe 93

Alma 36

Johdanto

Soramilaisten keskuudessa suorittamansa lähetystyöpalvelun jälkeen Alma neuvoi kutakin poikaansa henkilökohtaisesti. Hänen neuvonsa pojalleen Helamanille ovat luvuissa Alma 36 ja 37. Alma todisti Helamanille, että Jumala vapauttaisi ne, jotka panisivat turvansa Häneen. Alma havainnollisti tätä totuutta kuvailemalla vuosien takaista kokemustaan, kun hän vapautui syntiensä aiheuttamasta tuskasta Jeesuksen Kristuksen sovituksen ansiosta. Hän kertoi myös pyrkimyksistään tuoda muita Kristuksen luo kokemaan omakohtaisesti parannuksen aikaansaamaa iloa.

Huom. Oppiaiheessa 94 annetaan kolmelle oppilaalle tilaisuus opettaa. Ellet ole jo tehnyt niin, voisit nyt valita kolme oppilasta ja antaa heille kopion oppiaiheen 94 heille nimetystä osuudesta, jotta he voivat valmistautua. Kannusta heitä tutkimaan oppiaiheen aineistoa rukoillen ja etsimään Pyhän Hengen johdatusta osatakseen sovittaa oppiaiheen luokkatoveriensa tarpeisiin.

Kannusta oppilaita rukoilemaan johdatusta tehdessään tehtäviä

Kun annat oppilaille tehtäviä, kuten opettaa jokin osa oppiaiheesta, kannusta heitä rukoilemaan johdatusta, kun he tekevät tämän tehtävän. Kannustuksesi kasvattaa heidän luottamustaan siihen, että he voivat saada valaistusta Hengen avulla (ks. OL 6:14–15).

Opetusehdotuksia

Alma 36:1–5

Alma kertoo Helamanille Jumalan voimasta vapauttaa

Pyydä oppilaita miettimään niitä myönteisiä tapoja, joilla heidän vanhempiensa todistus tai jokin tietty näiden opettama asia on vaikuttanut heihin. Pyydä yhtä tai kahta oppilasta kertomaan ajatuksiaan luokalle.

Selitä, että Alman kirjan luvuissa 36–42 on Alman neuvoja pojilleen. Luvut 36–37 on osoitettu Helamanille, luku 38 Siblonille ja luvut 39–42 Koriantonille.

Kannusta oppilaita kuvittelemaan itsensä Helamanin paikalla, kun tämä kuunteli isänsä todistusta kohdassa Alma 36:1–5. Pyydä oppilaita lukemaan nämä jakeet itsekseen ja panemaan merkille, mikä Alman todistuksessa tekee heihin vaikutuksen.

• Mikä näissä jakeissa tekee teihin suurimman vaikutuksen? Miksi?

Alma 36:6–22

Alma kuvailee kapinoimistaan ja selittää, kuinka hän sai anteeksiannon

Selitä, että lisätodistuksena Jumalan voimasta vapauttaa ne, jotka panevat turvansa Häneen, Alma kertoi kokemuksestaan, kun hän vapautui syntien tuskasta. Pyydä oppilaita silmäilemään jakeita Alma 36:6–9 ja tiivistämään, mitä tapahtui Almalle, kun hän ja Moosian pojat kulkivat ympäriinsä pyrkien hävittämään kirkkoa.

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen Alma 36:10. Pyydä luokkaa mainitsemaan, kuinka pitkään Alma kärsi synneistään. Selitä, että kohdassa Alma 36:11–17 me saamme paljon yksityiskohtaisemman kertomuksen siitä, mitä Alma koki kolme päivää ja kolme yötä kestäneen kärsimyksensä aikana, kuin saamme muista hänen kääntymystään koskevista kertomuksista (ks. Moosia 27 ja Alma 38). Anna oppilaille tehtäväksi työskennellä pareittain. Pyydä pareja tarkastelemaan jakeita Alma 36:11–17 ja panemaan merkille, miten Alma ilmaisee pelkoa tai tuskaa. Voisit ehdottaa, että oppilaat merkitsevät löytämänsä asiat. Pyydä oppilaita kertomaan, mitä sanoja ja ilmauksia he löytävät. (Voisit kirjoittaa ne taululle.) Voisit esittää seuraavat kysymykset syventääksesi oppilaiden ymmärrystä heidän mainitsemistaan sanoista ja ilmauksista:

• Mitä arvelette sen ilmauksen (tai sanan) tarkoittavan? Mikä sai Alman tuntemaan tällä tavoin?

Auta oppilaita ymmärtämään paremmin sanoja kiduttaa, raastaa ja piinata lukemalla kahdentoista apostolin koorumin presidentin Boyd K. Packerin seuraavat sanat:

”Raastaa tarkoittaa ’kiduttamista’. Englannin kielen sana rack, josta ’raastoivat’ on käännetty, merkitsi muinoin kidutuspenkkiä, johon uhri sidottiin ranteistaan ja nilkoistaan ja jota voitiin pidentää ja siten aiheuttaa sietämätöntä kipua.

Kiduttivat on käännetty englannin kielen sanoista harrow up, jotka tarkoittavat ’karheta piikkikarhella’. Kun piikkikarhea vedetään pellolla, se tunkeutuu maahan ja möyhentää sitä. Pyhissä kirjoituksissa käytetään usein tätä vertauskuvaa syyllisyyden aiheuttamasta sielun ja mielen tuskasta.

Piina on käännetty englannin kielen sanasta torment, joka merkitsee ’vääntää’. Se on niin tuskallinen kidutusmuoto, että viattomatkin tunnustaisivat.” (Ks. ”Mestarin käden kosketus”, Liahona, heinäkuu 2001, s. 25.)

• Mitä Alman kokemus voi opettaa meille synnin vaikutuksista? (Auta oppilaita panemaan merkille seuraava totuus: Synti johtaa suureen tuskaan, kärsimykseen ja katumukseen.)

• Näyttääkö siltä, että Alma koki tuskaa ja katumusta synneistään heti niiden tekemisen jälkeen? Mistähän syystä meidän on tärkeää käsittää, että me emme ehkä tunne syntiemme vaikutuksia heti?

Pyydä oppilaita pohtimaan kokemuksia, joissa he ovat tunteneet tuskaa tai katumusta synneistään. Lue sitten presidentti Packerin seuraavat sanat:

”Jokainen meistä on saanut ainakin maistaa sitä omantunnon tuskaa, joka on seurausta virheistämme.

Jos kuormananne on syyllisyyden tai pettymyksen, epäonnistumisen tai häpeän masentavia tunteita, niihin on olemassa hoitokeino.” (”Mestarin käden kosketus”, s. 25.)

Tuo esiin, että vaikka Alma tunsi voimakasta tuskaa ja katumusta synneistään, hän muisti, mikä olisi hoitokeino eli lääke hänen tuskaansa.

• Mitä hän kohdan Alma 36:17 mukaan muisti?

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen Alma 36:18. Pyydä luokkaa panemaan merkille, mitä Alma teki toimiakseen isänsä opetusten mukaan. Auta oppilaita ymmärtämään nämä jakeet paremmin pyytämällä yhtä oppilasta lukemaan kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Jeffrey R. Hollandin seuraava lausunto:

Vanhin Jeffrey R. Holland

”Almaa olivat koskettaneet hänen isänsä opetukset, mutta on erityisen tärkeää, että profetia, jonka hän muisti, koski ’erään Jeesuksen Kristuksen, Jumalan Pojan, [tulemista] sovittamaan maailman synnit’ (Alma 36:17). Se on se nimi ja se on se sanoma, joka jokaisen ihmisen on kuultava. – – Rukoilimmepa muutoin mitä tahansa, olivatpa muut tarpeemme mitä tahansa, kaikki riippuu jollakin tavoin tuosta pyynnöstä: ’Oi Jeesus, sinä Jumalan Poika, armahda minua.’ Hän on valmis armahtamaan. Hän antoi oman henkensä tehdäkseen sen mahdolliseksi.” (However Long and Hard the Road, 1985, s. 85.)

• Miksihän meidän on tärkeää paitsi saada tietoa Jeesuksesta Kristuksesta myös pyytää Hänen sovituksensa siunauksia?

Kannusta oppilaita miettimään itsekseen, ovatko he rukoilleet päästäkseen osallisiksi Jeesuksen Kristuksen sovituksen siunauksista, kuten anteeksiannosta.

Kehota oppilaita tutkimaan itsekseen jakeita Alma 36:19–22 ja panemaan merkille, mitkä sanat ja ilmaukset kuvaavat sitä, miten Alman tuntemukset muuttuivat hänen rukoiltuaan armoa.

• Mitä sellaisia sanoja tai ilmauksia te löysitte, jotka kuvaavat sitä, miten Alman tuntemukset muuttuivat?

Esitä seuraava kysymys kunkin sanan ja ilmauksen kohdalla, jonka oppilaat ovat löytäneet:

• Mitä tämä ilmaus (tai sana) kertoo teille Vapahtajan sovituksen voimasta? (Kun oppilaat vastaavat, auta heitä huomaamaan, että sen lisäksi että Alman tuska otettiin pois, hän myös täyttyi ilolla.)

Kirjoita taululle seuraava vajaa virke: Jos me osoitamme uskoa Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sovitukseensa, niin Hän …

• Mitä me voimme Alman kokemuksen pohjalta oppia siitä, mitä Herra tekee meidän hyväksemme, kun me teemme vilpittömän parannuksen? (Oppilaat saattavat esittää erilaisia periaatteita, mutta varmista, että he ilmaisevat ajatuksen, että jos me osoitamme uskoa Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sovitukseensa, niin Hän vapauttaa meidät syntiemme aiheuttamasta tuskasta ja täyttää meidät ilolla. Voisit täydentää virkkeen taululle.)

• Mitä me voimme tehdä osoittaaksemme uskoa Jeesukseen Kristukseen, jotta voimme vapautua syntiemme aiheuttaman tuskan tai katumuksen tunteista?

Lue ääneen seuraava tilanne ja pyydä oppilaita miettimään, kuinka he vastaisivat:

Ystävä, joka on lukenut Mormonin kirjaa, ilmaisee huolta Alman sanoista kohdassa Alma 36:19. Ystävänne kysyy teiltä: ”Jos pystyn muistamaan syntini ja tunnen yhä olevani pahoillani niistä, tarkoittaako se, etten ole saanut niitä anteeksi?”

Pyydä oppilaita selittämään, kuinka Alman kokemukset liittyvät tähän tilanteeseen. Kun oppilaat ovat vastanneet, lue ensimmäisen presidenttikunnan jäsenen, presidentti Dieter F. Uchtdorfin seuraavat sanat:

Presidentti Dieter F. Uchtdorf

”Saatana yrittää saada meidät uskomaan, ettei meidän syntejämme ole annettu anteeksi, koska me voimme muistaa ne. Saatana on valehtelija; hän yrittää hämärtää näkemyksemme ja johdattaa meidät pois parannuksen ja anteeksiannon polulta. Jumala ei luvannut, että me emme muistaisi syntejämme. Niiden muistaminen auttaa meitä välttämään samojen virheiden tekemistä uudelleen. Jos kuitenkin pysymme totisina ja uskollisina, syntiemme muisto hälvenee ajan myötä. Se tulee osaksi tarvittavaa paranemisen ja pyhittämisen prosessia. Alma todisti, että anottuaan Jeesukselta armoa hän pystyi silti muistamaan syntinsä, mutta hänen syntiensä muisto ei enää vaivannut ja raastanut häntä, koska hän tiesi saaneensa anteeksi (ks. Alma 36:17–19).

Meidän velvollisuutemme on välttää kaikkea sitä, mikä voisi tuoda takaisin vanhoja syntisiä muistoja. Kun meillä edelleen on särkynyt sydän ja murtunut mieli (ks. 3. Nefi 12:19), voimme luottaa siihen, ettei Jumala enää muista syntejämme.” (Ks. ”Kohta, josta on vielä turvallista palata”, Liahona, toukokuu 2007, s. 101.)

• Kuinka selittäisitte presidentti Uchtdorfin lausunnon pohjalta, mitä tarkoittaa se, ettei syntiemme muisto enää raasta meitä? (Ks. Alma 36:19.)

Todista, että jos me osoitamme uskoa Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sovitukseensa, niin Hän vapauttaa meidät syntiemme aiheuttamasta tuskasta ja täyttää meidät ilolla. Kannusta oppilaita miettimään, kuinka he voisivat toteuttaa käytännössä sitä, mitä he ovat oppineet Alman kokemuksesta. Mikäli jää aikaa, pyydä luokkaa laulamaan laulu ”Missä on turvani?” (MAP-lauluja, 75.)

Alma 36:23–30

Alma selittää, miksi hän työskentelee jatkuvasti tuodakseen muita parannukseen

Auta oppilaita ymmärtämään, miksi Alma työskenteli tuodakseen muita parannukseen, käyttämällä halutessasi seuraavaa toimintaa. (Mikäli luokassanne ei voi tarjota herkkuja, voisit sen sijaan kuvailla toiminnan.)

Näytä jotakin herkkua (kuten pikkuleipää tai karkkia) ja kysy, onko luokassa joku, joka pitää tämänkaltaisesta herkusta. Maista herkkua ja kerro, miten hyvältä se maistuu. Kerro luokalle, että herkku on niin hyvää, että haluaisit jakaa sen koko luokan kanssa. Näytä suurempaa määrää samaa herkkua ja kysy, haluaisiko joku muu maistaa sitä. Tarjoa herkkua jokaiselle halukkaalle.

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen Alma 36:23–24. Pyydä luokkaa seuraamaan mukana ja panemaan merkille, millä tavoin maistamistoiminta liittyy Alman kääntymyksen jälkeiseen kokemukseen.

• Millä tavoin Alman toimet muistuttivat maistamistoimintaa? Mitä Alma halusi muiden ihmisten maistavan?

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen Alma 36:25–26. Pyydä luokkaa panemaan merkille, millä tavoin Alman pyrkimykset opettaa evankeliumia vaikuttivat häneen ja muihin.

• Millä tavoin Alman opetus vaikutti häneen ja muihin?

• Mitä periaatteita me voimme oppia näistä jakeista? (Oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, mutta varmista, että he ilmaisevat ajatuksen, että me voimme saada suurta iloa, kun pyrimme tuomaan muita Kristuksen luo.)

Tiivistä Alma 36:27–30 selittämällä, että Alma todisti jälleen Helamanille, että Herra vapauttaisi ne, jotka panevat turvansa Häneen. Todista siitä ilosta, jota voimme kokea, kun me osoitamme uskoa Jeesukseen Kristukseen ja kun me kannustamme muita tekemään samoin. Auta oppilaita soveltamaan sitä, mitä he ovat oppineet luvusta Alma 36, kehottamalla heitä suorittamaan jommankumman seuraavista toiminnoista. (Voisit kirjoittaa nämä taululle.)

1. Mieti, oletko tuntenut Vapahtajan vapauttaneen sinut synnistä ja täyttäneen sinut ilolla. Kirjoita pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaan selostus siitä, mitä aiot tehdä voidaksesi saada nämä siunaukset.

2. Ajattele henkilöä (esim. ystävä, veli tai sisko tai seurakunnan jäsen), joka voisi hyötyä siitä, että lausut todistuksesi Vapahtajasta. Kirjoita tälle henkilölle kirje ja liitä siihen todistuksesi siitä, kuinka Jeesus Kristus pystyy vapauttamaan meidät synnin tuskasta ja täyttämään meidät ilolla.

Kommentteja ja taustatietoja

Alma 36:12. ”Kaikki syntini – – kiduttivat sieluani”

Vanhin Dallin H. Oaks kahdentoista apostolin koorumista on opettanut, että jonkinasteinen kärsimys synneistämme on tärkeä osa parannuksentekoa:

”Oikeudenmukaisuus vaatii, että rikkoja, joka ei tee parannusta, kärsii omien syntiensä vuoksi [ks. OL 19:16–19]. – –

Entä rikkoja, joka tekee parannuksen? Rangaistaanko häntä? Täytyykö hänen kärsiä? – –

Ihmisen, joka tekee parannuksen synnistä, ei tarvitse kärsiä sen synnin vuoksi ’samoin kuin’ Vapahtaja kärsi. Synnintekijä, joka tekee parannuksen, kärsii jossakin määrin, mutta tekemänsä parannuksen ansiosta ja sovituksen ansiosta hän ei koe sitä iankaikkisen piinan täyttä ankaruutta, jonka Vapahtaja kärsi noiden syntien vuoksi.

Presidentti Spencer W. Kimball, joka esitti hyvin monipuolisia opetuksia parannuksesta ja anteeksiannosta, sanoi, että henkilökohtainen kärsimys ’on hyvin tärkeä osa parannuksentekoa. Ihminen ei ole alkanut parannuksentekoa, ennen kuin hän on kärsinyt ankarasti synneistään.’ (Teachings of Spencer W. Kimball, s. 88.)

’Jos ihminen ei ole kärsinyt, hän ei ole tehnyt parannusta. – – Hänen on läpikäytävä itsessään muutos, jonka yhteydessä hän kärsii, ja sitten anteeksianto on mahdollinen.’ (Teachings of Spencer W. Kimball, s. 99.) – –

Kaikki kokemamme vahvistaa sen tosiseikan, että parannuksenteon aikana meidän on kestettävä henkilökohtaista kärsimystä – ja vakavien rikkomusten osalta se kärsimys voi olla ankaraa ja pitkittynyttä. Uskon, että meistä jokainen, joka on vilpittömän rehellinen itselleen, havaitsee todeksi tämän periaatteen. Olemme tunteneet sen omassa elämässämme ja olemme nähneet sen muiden elämässä.

Meidän tulee myös huomata, että henkilökohtainen kärsimyksemme synnistä on luottamuksellista, ei julkista. Usein vain synnintekijä sekä Herra ja Herran palvelija tietävät, mitä tapahtuu. Vastakohtana ihmisten lakien määräämien rangaistusten julkiselle luonteelle se kärsimys, joka johtaa armoon Jumalan lakien alaisuudessa, on hyvin henkilökohtaista.” (”Sins, Crimes, and Atonement”, puhe kirkon koululaitoksen uskonnonopettajille, 7. helmikuuta 1992, s. 4–6, si.lds.org.)

Alma 36. Kiasmi

Kiasmi (josta toisinaan käytetään nimitystä käänteinen parallelismi) on kirjallinen keino, jota muinoin käytettiin yleisesti seemiläisessä ja kreikkalaisessa runoudessa sekä muiden kulttuurien kirjallisuudessa. Kiasmissa sanat tai ajatukset järjestetään tiettyyn järjestykseen ja sitten toistetaan käänteisessä järjestyksessä. Tämä toisto tähdentää tärkeitä ajatuksia ja sanoja. Kirjoittajan pääajatus esiintyy usein kiasmin keskellä. Huomaa alla olevasta kaaviosta, että luvussa Alma 36 kiasmin keskeinen viesti keskittyy siihen ajankohtaan Alman elämässä, kun hän kääntyi pyytämään apua Jeesukselta Kristukselta.

A. jae 1

 B. jae 2

  C. jae 3

   D. jakeet 4–5

    E. jae 6

     F. jae 10

      G. jae 14

       H. jae 16

        I. jae 17

        I. jae 18

       H. jakeet 19–21

      G. jae 22

     F. jae 23

    E. jae 24

   D. jae 26

  C. jae 27

 B. jakeet 28–29

A. jae 30