Kirjasto
Oppiaihe 98: Alma 41


Oppiaihe 98

Alma 41

Johdanto

Jatkaen poikansa Koriantonin neuvomista Alma opetti, että palauttamisen suunnitelmaan sisältyy paitsi fyysinen ylösnousemus myös hengellinen palauttaminen, jolloin iankaikkinen tilamme kuvastaa tekojamme ja toiveitamme kuolevaisuudessa. Alma tähdensi, ettei jumalattomuus voi koskaan johtaa onneen.

Opetusehdotuksia

Alma 41

Alma opettaa Koriantonille palauttamisen suunnitelmaa

Pyydä luokkaa miettimään, miten se vaikuttaisi henkilön tekoihin, jos hän uskoisi seuraavat lausumat (pysähdy jokaisen kohdan jälkeen ja anna oppilaiden vastata):

Kuoleman jälkeen ei ole elämää.

Kuoleman jälkeen meidät tehdään täydellisiksi riippumatta siitä, mitä olemme tehneet maan päällä.

Viimeisellä tuomiolla meidät palkitaan hyvistä teoistamme ja meitä rangaistaan pahoista teoistamme.

  • Miksi on tärkeää, että meillä on oikea ymmärrys siitä, mitä meille tapahtuu kuoleman jälkeen?

Muistuta oppilaille, että luvussa Alma 40 he saivat tietää, mitä Alma opetti Koriantonille henkimaailmasta, ylösnousemuksesta ja tuomiosta. Selitä, että luvussa Alma 41 meille kerrotaan, että Koriantonia hämmensi se, mitä jotkut opettivat ylösnousemuksesta. Tuo esiin ilmaus ”kulkeneet kauas harhaan” jakeessa Alma 41:1 ja kehota oppilaita lukemaan tämä jae sekä panemaan merkille, mikä sai jotkut ihmiset kulkemaan harhaan.

  • Miksi jotkut ihmiset kulkivat harhaan? (Voisit selittää, että kirjoitusten vääristeleminen on niiden esittämistä virheellisesti tai niiden merkityksen muuttamista.)

  • Mitä Alma sanoi aikovansa selittää Koriantonille?

Kun oppilaat ovat tunnistaneet sanan palauttaminen, voisit kirjoittaa sen taululle. Selitä, että palauttaminen tarkoittaa saattamista takaisin aiempaan tilaan.

Selitä, että Alma halusi Koriantonin ymmärtävän, että siihen, mistä hän käytti nimitystä ”palauttamisen suunnitelma”, sisältyy fyysinen puoli ja hengellinen puoli (Alma 41:2). Kehota oppilaita tutkimaan itsekseen kohtaa Alma 41:2–5 ja panemaan merkille asioita, jotka kuoleman jälkeen palautetaan meille fyysisesti, sekä asioita, jotka palautetaan hengellisesti. Voisit ehdottaa, että oppilaat merkitsevät löytämänsä asiat.

  • Mikä palauttamisen suunnitelman fyysinen puoli mainitaan jakeessa Alma 41:2? (Ylösnousemuksessa henki palautetaan ruumiiseen ja jokainen ruumiinosa palautetaan ennalleen.)

  • Mikä palauttamisen suunnitelman hengellinen puoli mainitaan jakeissa Alma 41:3–5? (Kun oppilaat vastaavat, kirjoita taululle seuraava totuus: Meidät palautetaan joko onneen tai kurjuuteen sen mukaan, millaisia tekomme ja halumme ovat olleet kuolevaisuudessa.)

Kehota oppilaita kuvittelemaan, että he opettavat näitä jakeita Alkeisyhdistyksen luokalle.

  • Kuinka selittäisitte hengellisen palauttamisen opin siten, että lapset pystyvät sen ymmärtämään?

Muistuta oppilaille, että Korianton oli rikkonut siveyden lakia ja oli jättänyt lähetyssaarnaajan velvollisuutensa (ks. Alma 39:2–4).

  • Millä tavoin oikea ymmärrys hengellisen palauttamisen opista olisi saattanut auttaa Koriantonia tekemään parempia valintoja? Millä tavoin tämän opin ymmärtäminen voi vaikuttaa meidän tekoihimme ja haluihimme?

Todista tämän opin totuudesta ja kerro ajatuksiasi Jumalan oikeudenmukaisuudesta Hänen palauttaessaan meidät jokaisen joko hyvään tai pahaan meidän halujemme ja meidän tekojemme mukaisesti.

Kirjoita taululle seuraava kysymys: Entä jos olen tehnyt syntiä?

  • Mitä me palauttamisen suunnitelman mukaan saamme, jos olemme tehneet syntiä?

  • Onko meillä mitään keinoa saada hyvyys ja onnellisuus palautetuiksi itsellemme, jos olemme tehneet väärin?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Alma 41:6–9. Pyydä luokkaa panemaan merkille, mitä me voimme tehdä, jotta hyvyys ja onnellisuus palautetaan meille silloinkin, kun olemme tehneet syntiä. (Meidän täytyy tehdä parannus ja haluta vanhurskautta koko elämämme ajan.)

  • Mitkä sanat tai ilmaukset kohdassa Alma 41:6–7 antavat ymmärtää, että me olemme vastuussa siitä, mitä saamme ylösnousemuksessa? Missä mielessä me olemme omia tuomareitamme? (Valintamme kuolevaisuudessa määräävät sen, millaisen tuomion saamme, kun seisomme Jumalan edessä.)

Tuo esiin, että jotkut luulevat voivansa palata asumaan Jumalan luo ottamatta henkilökohtaista vastuuta teoistaan. He sanovat usein, että heidän syntiset valintansa ovat hauskanpitoa. Toisinaan ne, jotka tekevät syntiä, saattavat vaikuttaakin onnellisilta.

Kehota oppilaita nousemaan ja lukemaan Alma 41:10 yhteen ääneen. Tähdennä, että Alma 41:10 on pyhien kirjoitusten hallittava kohta. Voisit ehdottaa, että oppilaat merkitsevät tämän kohdan selvästi erottuvalla tavalla, jotta he pystyvät löytämään sen helposti. (Koska tämä on pyhien kirjoitusten hallittava kohta, voisit pyytää heitä toistamaan sen yhdessä useamman kerran. Voisit kysyä, osaako joku luokassa lausua sen ulkoa.) Kun oppilaat ovat lausuneet kohdan, pyydä heitä istuutumaan. Kirjoita taululle ”Jumalattomuus ei ole koskaan ollut onnea.”

  • Miksi on totta, että ”jumalattomuus ei ole koskaan ollut onnea”?

  • Mikä on esimerkkinä siitä, kuinka Saatana haluaisi meidän rikkovan jotakin käskyä ja uskovan, että voimme silti kokea onnea?

Auta oppilaita ymmärtämään, mikä ero on katoavien maailmallisten mielihyvien ja Herran tarjoaman onnen välillä, lukemalla seitsemänkymmenen koorumin jäsenen, vanhin Glenn L. Pacen seuraavat sanat:

”Sellaiset teot, jotka Herra on aina tuominnut ja joita yhteiskunta vuosikausia katsoi karsaasti, ovat nyt saman yhteiskunnan hyväksymiä ja suosittelemia. Tiedotusvälineet tarjoilevat näitä samoja tekoja niin, että ne näyttävät houkuttelevilta.

Älkää erehtykö luulemaan telestistä nautintoa selestiseksi iloksi ja onneksi. Älkää luulko itsehillinnän puutetta vapaudeksi. Täydellinen vapaus ilman asianmukaisia rajoituksia tekee meistä himojemme orjia. Älkää kadehtiko vähäisempää ja alhaisempaa elämää.

Niitä käskyjä, joita te noudatatte, ei antanut tunteeton Jumala, joka haluaa estää teitä pitämästä hauskaa, vaan rakastava taivaallinen Isä, joka haluaa teidän olevan onnellisia niin täällä maanpäällisessä elämässä kuin tämän elämän jälkeenkin.” (”Eiväthän he ole todella onnellisia?”, Valkeus, tammikuu 1988, s. 36.)

Kirjoita taululle seuraava lausuma. Voisit ehdottaa, että oppilaat kirjoittavat sen pyhiin kirjoituksiinsa kohdan Alma 41:10 viereen. (Lausuma on artikkelissa ”To ’the Rising Generation’”, New Era, kesäkuu 1986, s. 5.)

”Emme voi tehdä väärin ja tuntea oloamme hyväksi. Se on mahdotonta!” (Presidentti Ezra Taft Benson)

Sano oppilaille, että jakeessa Alma 41:11 selitetään, miksi on mahdotonta olla todella onnellinen, kun tekee vääriä valintoja. Jäljennä taululle seuraava taulukko (voisit tehdä sen ennen oppitunnin alkua) tai valmista siitä moniste jokaiselle oppilaalle. Järjestä oppilaat pareiksi ja kehota heitä yhdistämään kukin jakeen Alma 41:11 ilmaus ja siihen sopiva merkitys. Pyydä heitä myös keskustelemaan mukana olevista kysymyksistä.

Jakeen Alma 41:11 ilmauksia, jotka kuvailevat olemista ”luonnontilassa”

Merkitys

  1. ”lihallisessa tilassa”

  1. meitä rajoittavat ja kuormittavat meidän syntimme

  1. ”katkeruuden sapessa ja pahuuden kahleissa”

  1. meiltä puuttuvat Jumalan siunaukset ja ohjaus, olemme menettäneet Pyhän Hengen kumppanuuden

  1. ”vailla Jumalaa maailmassa”

  1. olemme lihan tahdon säätelemiä

Tästä jakeesta huomaamme, että ”Jumalan luonne” on ”onnen luonnetta”. Mitä tämä kertoo teille siitä, miksi synnillisyys on vastoin onnen luonnetta?

Mitä selkeitä esimerkkejä on siitä, miksi ihmiset saattavat huomata olevansa onnettomuuden tilassa?

(Vastaukset: 1–c, 2–a, 3–b)

Auta oppilaita näkemään, kuinka ”luonnontilassa” pysyminen liittyy palauttamisen oppiin, pyytämällä yhtä oppilasta lukemaan Alma 41:12. Kun jae on luettu, pyydä oppilaita vastaamaan Alman kysymykseen. Pyydä sitten oppilaita lukemaan Alman vastaus omaan kysymykseensä jakeista Alma 41:13–15. (Voisit ehdottaa, että he merkitsevät sen, mikä Alman sanojen mukaan palautettaisiin meille osana palauttamisen suunnitelmaa.)

Pyydä oppilaita kuvittelemaan, että heillä on ystävä, joka päättää toimia vastoin Herran käskyjä mutta haluaa tulla palautetuksi vanhurskauteen. Kehota oppilaita selittämään palauttamisen oppi toiselle oppilaalle, aivan kuin tämä olisi kyseinen ystävä, käyttäen apuna jakeita Alma 41:12–15. (Oppilaat voivat käyttää omia sanoja tai taululle kirjoitettua lausumaa: ”Meidät palautetaan joko onneen tai kurjuuteen sen mukaan, millaisia tekomme ja halumme ovat olleet kuolevaisuudessa.”)

Näytä oppilaille bumerangia tai piirrä siitä kuva taululle.

Kysy oppilailta, mitä bumerangi tekee, kun se heitetään oikealla tavalla. (Se palaa siihen paikkaan, mistä se heitettiin.) Pyydä heitä lukemaan itsekseen Alma 41:14–15 ja panemaan merkille, millä tavoin bumerangi voisi edustaa näissä jakeissa opetettuja totuuksia. (Voisit ehdottaa, että oppilaat merkitsevät nämä jakeet.) Kehota oppilaita selostamaan, mitä he ovat saaneet selville.

  • Mitä te toivotte saavanne osaksenne muilta ja Herralta tässä elämässä ja tulevassa? (Mahdollisia vastauksia: ystävällisyyttä, armoa ja rakkautta. Voisit kirjoittaa oppilaiden vastauksia taululle.)

  • Milloin te olette osoittaneet muita kohtaan hyvyyttä, armeliaisuutta tai ystävällisyyttä ja saaneet sitä myöhemmin takaisin?

Kannusta oppilaita asettamaan tavoitteeksi toimia sellaisin tavoin ja omaksua sellaisia ominaisuuksia, jotka kuvastavat sitä, mitä he toivovat tulevan palautetuksi heille tässä elämässä ja tulevassa. Todista onnellisuudesta, jota koemme, kun toimimme vanhurskaasti.

Pyhien kirjoitusten hallinta – Alma 41:10

Huom. Tämän oppiaiheen luonteen ja pituuden vuoksi seuraava toiminta sopisi paremmin käytettäväksi jonakin toisena päivänä, kun teille jää ylimääräistä aikaa.

Kirjoita taululle seuraavaa: … on onnea.

Kehota oppilaita keksimään käänteinen lausuma opista, jota opetetaan jakeessa Alma 41:10. (Yksi mahdollinen vastaus: ”Vanhurskaus on onnea.”) Kehota sitten oppilaita luettelemaan sellaisia vanhurskaita tekoja, joiden he katsovat sopivan tyhjään kohtaan. (Esimerkiksi: ”Muiden palveleminen on onnea.”) Kysy oppilailta, voivatko he todistaa siitä, että jokin näistä vanhurskaista teoista johtaa onneen. Kun muutama oppilas on kertonut kokemuksistaan ja lausunut todistuksensa, kehota luokkaa kirjoittamaan taskukokoiselle kortille tai paperilapulle 1–2 vanhurskasta tekoa, jotka he voivat tehdä viikolla lisätäkseen onnellisuuttaan. Kannusta heitä pitämään paperia mukanaan muistutuksena sekä kertomaan pyrkimyksistään tulevina päivinä.

Kommentteja ja taustatietoja

Alma 41:10. Jumalattomuus ei ole koskaan ollut onnea

Seuraava lausunto kirjasesta Lujana uskossa vahvistaa sitä ajatusta, että oppilaat voivat pitää hauskaa ja olla onnellisia vanhurskain tavoin.

”Monet ihmiset yrittävät löytää onnea ja täyttymystä sellaisesta toiminnasta, joka on Herran käskyjen vastaista. He hylkäävät todellisen onnen ainoan lähteen piittaamatta Jumalan heitä varten laatimasta suunnitelmasta. He antavat periksi Perkeleelle, joka ’pyrkii siihen, että kaikki ihmiset olisivat yhtä kurjia kuin hän itse’ (2. Nefi 2:27). Lopulta he oppivat totuuden, joka sisältyy Alman varoitukseen pojalleen Koriantonille: ’Jumalattomuus ei ole koskaan ollut onnea’ (Alma 41:10). – –

Kun pyrit olemaan onnellinen, muista, että ainoa tie todelliseen onneen on evankeliumin mukainen elämä. Löydät levollista, iankaikkista onnea, kun pyrit pitämään käskyt, rukoilet voimaa, teet parannuksen synneistäsi, osallistut tervehenkiseen toimintaan ja palvelet merkityksellisellä tavalla. Opit pitämään hauskaa rakastavan taivaallisen Isän asettamissa rajoissa.” (Lujana uskossa – evankeliumiaiheinen hakuteos, 2005, s. 102.)

Alma 41:10–11. Kaikki ihmiset ovat ”luonnontilassa”

Presidentti David O. McKay on opettanut, että meillä on kaksitahoinen luonto ja itsehillinnän avulla kyky valita onnellisuus:

Eläminen totuudessa ja moraalisesti siveellisenä tuo iloa ja onnea, kun taas moraalisten ja yhteiskunnallisten lakien rikkominen johtaa vain tyytymättömyyteen, suruun ja äärimmilleen vietynä rappioon.

Ihmisellä on kaksitahoinen luonto – toinen liittyy maalliseen eli eläimelliseen elämään, toinen hengelliseen, jumalallisen kaltaiseen elämään. Ihmisen ruumis on siis vain tomumaja, jossa hänen henkensä asuu. Liian monet, aivan liian monet, ovat taipuvaisia pitämään ihmisenä ruumista, ja sen johdosta he suuntaavat pyrkimyksensä ruumiin nautintojen, taipumusten, halujen ja himojen tyydyttämiseen. Liian harvat oivaltavat, että todellinen ihminen on kuolematon sielu, joka on ’äly’ eli ’totuuden valo’, joka eli yksilöllisenä kokonaisuutena ennen kuin ruumis syntyi, ja että tämä hengellinen kokonaisuus kaikkine sille ominaisine piirteineen on olemassa senkin jälkeen kun ruumis lakkaa toimimasta maallisessa ympäristössään.

Se, tyytyykö ihminen siihen, minkä me määrittelemme eläinmaailmaksi, tyytyykö hän siihen, mitä eläinmaailma hänelle tarjoaa, taipuuko hän vastustelematta halujensa ja himojensa oikkuihin luisuen kauemmas ja kauemmas halujensa tyydyttämisen valtakuntaan, vai kohoaako hän itsehillinnän avulla kohti älyllistä, moraalista ja hengellistä iloa, riippuu valinnoista, joita hän tekee jokaisena elämänsä päivänä – ei, vaan jokaisena elämänsä hetkenä.” (Julkaisussa Conference Report, huhtikuu 1967, s. 6–7.)

Alma 41:11. ”Vastoin onnen luonnetta”

Vanhin F. Enzio Busche seitsemänkymmenen koorumista on selittänyt, että Herran voideltujen palvelijoiden sanojen omistautunut tutkiminen auttaa meitä tiedostamaan, milloin olemme luisumassa tilaan, joka on vastoin onnen luonnetta:

”Meillä kaikilla on silloin tällöin taipumus olla tilassa, joka on vastoin onnen luonnetta, eikä välttämättä siksi, että olisimme tavoitelleet jumalattomuutta tai pahuutta täysin mitoin. Mutta niin kauan kuin me olemme tässä maanpäällisessä koetustilassa, vastustaja voi vaikuttaa meihin. Meistä on saattanut tulla vähän huolettomia. Olemme saattaneet lyödä laimin suhteemme ihmisiin, jotka ovat meille läheisimpiä. – – Olemme kenties sallineet pienten huonojen tapojen tai asenteiden tulla elämäämme; tai ehkä olemme jopa jossakin määrin kadottaneet ymmärrystä siitä, kuinka tärkeää meidän on pitää jokin liitto tarkasti. Silloin olemme vaarallisessa tilassa. Meidän täytyy tulla tietoisiksi siitä. Meillä ei ole varaa olla piittaamatta tilanteesta. Saatamme huomata, ettemme ole vähään aikaan olleet todella onnellisia, että meidän täytyy alinomaa pakottaa itsemme hymyilemään, tai että olemme ehkä tilassa, joka on lähellä masennusta. – – Vaikka pystyisimmekin pettämään muita, emme voi pettää itseämme, emmekä voi pettää Herraa. – –

Herran voidellut palvelijat saarnaavat evankeliumia sen täyteydessä maailman eri puolilla, jotta jokainen voisi tulla tietoiseksi omasta tilastaan. Voidaksemme olla lähellä Herran voideltujen sanoja meidän on tärkeää lukea ja tutkia pyhiä kirjoituksia sitoutuvasti ja omistautuvasti. – –

Herra ei halua, että tulemme tietoisiksi mitättömyyden ja kurjuuden tilastamme (ks. Moosia 4:11; Alma 26:12; Hel. 12:7; Moos. 1:10) vasta tuomiopäivänä. Nyt ja joka päivä meidän kuolevaisen elämämme aikana Hän haluaa terävöittää meidän tietoisuuttamme, jotta meistä tulisi omia tuomareitamme, kun Hän kutsuu meitä jatkuvaan parannukseen.” (Ks. ”Iankaikkisen elämän yliopisto”, Valkeus, heinäkuu 1989, s. 64–65.)

Alma 41:11. Me voimme muuttaa luontoamme Kristuksen armon kautta

Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista on opettanut:

”Tosiaankin Jeesuksen Kristuksen evankeliumin syvin olemus edellyttää sellaista perusteellista ja pysyvää muutosta omassa luonteessamme, jonka tekee mahdolliseksi luottamuksemme pyhän Messiaan ansioihin ja laupeuteen ja armoon (ks. 2. Nefi 2:8). Kun me valitsemme Mestarin seuraamisen, me valitsemme muuttumisen – hengellisen uudestisyntymisen.” (Ks. ”Teidän täytyy syntyä uudesti”, Liahona, toukokuu 2007, s. 20.)

Tulosta