Oppiaihe 156: Moroni 7:20–48

Oppiaihe 156

Moroni 7:20–48

Johdanto

Moroni kirjoitti muistiin loppuosan saarnasta, jonka hänen isänsä Mormon oli esittänyt synagogassa vuosia aikaisemmin. Tässä saarnassa Mormon opetti kuulijoilleen, kuinka tulee ”tarttua kaikkeen hyvään” (Moroni 7:20, 25). Hän selitti uskon, toivon ja rakkauden välistä suhdetta sekä pyysi lopuksi kansaansa rukoilemaan Isää koko sydämen voimalla, jotta he saisivat rakkauden – Kristuksen puhtaan rakkauden – lahjan (ks. Moroni 7:47).

Opetusehdotuksia

Moroni 7:20–39

Mormon opettaa, että uskon kautta Jeesukseen Kristukseen me voimme tarttua kaikkeen hyvään

Kirjoita ennen oppituntia taululle seuraava kysymys:

Mitkä ovat niitä hyviä asioita, joilla taivaallinen Isä on teitä siunannut?

Anna oppitunnin alussa oppilaille minuutti tai pari aikaa kirjoittaa seminaarimuistivihkoon tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaan vastaus tähän kysymykseen. Kehota heitä sitten lukemaan joitakin kirjoittamistaan asioista.

Lue ääneen Moroni 7:24. Pyydä luokkaa seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mistä on lähtöisin kaikki se hyvä, jota he ovat saaneet kokea.

Kuka on kaiken sen hyvän lähde, jota te olette saaneet kokea? (Oppilaat saattavat esittää erilaisia vastauksia, mutta heidän tulisi ilmaista seuraava totuus: Kaikki hyvä tulee Jeesuksen Kristuksen ansiosta.)

Auta oppilaita ymmärtämään paremmin kohdassa Moroni 7:24 opetettu opinkohta selittämällä, että Aadamin ja Eevan jälkeläisinä me olemme langenneita emmekä kykene saamaan mitään siunauksia omin voimin (ks. myös Alma 22:14; Et. 3:2; UK 3). Ilman Jeesusta Kristusta ja Hänen sovitustaan mikään hyvä ei voisi tulla meidän osaksemme. Kaikki hyvä, jota olemme koskaan saaneet taivaalliselta Isältämme, on tullut Vapahtajan ja Hänen sovituksensa ansiosta.

Selitä, että taivaallisella Isällä on varattuna meille monia siunauksia. Hän haluaa meidän tarttuvan kaikkeen hyvään (ks. Moroni 7:19), ja Hän haluaa antaa meille kaiken, mitä Hänellä on (ks. OL 84:38).

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Mormonin kysymys kohdasta Moroni 7:20. Kehota sitten oppilaita lukemaan itsekseen Moroni 7:21–24 ja panemaan merkille, mitä näissä jakeissa opetetaan siitä, kuinka me voimme tarttua kaikkeen hyvään.

Sen pohjalta mitä olette lukeneet kohdasta Moroni 7:21–24, kuinka vastaisitte Mormonin kysymykseen jakeessa Moroni 7:20? (Kun oppilaat vastaavat, auta heitä tunnistamaan seuraava periaate: Kun osoitamme uskoa Jeesukseen Kristukseen, me voimme tarttua kaikkeen hyvään.)

Auta oppilaita ymmärtämään, kuinka he voivat ”tarttua kaikkeen hyvään”, pyytämällä muutamia heistä lukemaan vuorotellen ääneen jakeet Moroni 7:25–26, 32–38. Kehota puolta luokasta panemaan merkille, millä tavoin meidän tulee osoittaa uskomme Jeesukseen Kristukseen. Kehota toista puolta luokasta panemaan merkille, mistä hyvästä me pääsemme osallisiksi sen ansiosta. (Kun joku oppilas lukee jakeen 33, voisit selittää, että ilmaus ”minkä minä näen hyväksi” viittaa asioihin, jotka ovat sopusoinnussa Herran tahdon kanssa.)

Kun oppilaat ovat kertoneet, mitä he ovat löytäneet, voisit pyytää heitä kirjoittamaan muistiin tavoitteen, joka auttaa heitä osoittamaan suurempaa uskoa Jeesukseen Kristukseen ja tarttumaan kaikkeen hyvään, jota taivaallinen Isä haluaa antaa heille. Lausu todistuksesi siitä, että suurenmoisia siunauksia tulee Vapahtajan, Hänen evankeliuminsa ja Hänen sovituksensa kautta. Kannusta oppilaita osoittamaan suurempaa uskoa Häneen.

Moroni 7:40–43

Mormon opettaa, että usko Jeesukseen Kristukseen johtaa meidät saamaan toivon iankaikkisesta elämästä

Piirrä taululle kuva kolmijalkaisesta jakkarasta (tai laita näkyviin kolmijalkainen jakkara).

Lue kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin M. Russell Ballardin seuraava lausunto:

”Kolme jumalallista periaatetta muodostavat perustan, jolle me voimme rakentaa elämämme. – – Yhdessä ne muodostavat lujan perustan kuten kolmijalkaisen jakkaran jalat.” (”Toteutuneen toivon ilo”, Valkeus, tammikuu 1993, s. 33.)

Kirjoita jakkaran yhteen jalkaan nimeksi Usko Jeesukseen Kristukseen. Pyydä oppilaita miettimään, mitä kaksi muuta jalkaa voisivat kuvastaa. Pyydä oppilaita sitten lukemaan itsekseen Moroni 7:40 saadakseen selville, mitä jakkaran toinen jalka kuvastaa. (Toinen jalka kuvastaa toivoa.)

Lue ääneen seuraavat toivon ilmaukset. Kehota oppilaita kuuntelemaan, mitä eroja näiden kahden ilmauksen välillä on.

Toivon, että tänään sataisi.
Minulla on toivo Herran lupauksesta, jonka mukaan voin parannuksen tekemällä tuntea rauhaa.

Millä tavoin nämä ilmaukset ovat erilaisia? (Auta oppilaita näkemään, että ensimmäisessä esimerkissä toivo viittaa epävarmaan toiveeseen. Toisessa esimerkissä toivo ilmaisee luottamusta. Se kannustaa toimintaan, ja se keskittyy Jeesuksen Kristuksen sovitukseen.)

Auta oppilaita ymmärtämään sana toivo siten, kuin sitä käytetään pyhissä kirjoituksissa, kehottamalla yhtä oppilasta lukemaan ääneen ensimmäisen presidenttikunnan jäsenen, presidentti Dieter F. Uchtdorfin seuraavat sanat:

”Toivo on Hengen lahja. – –

Toivo ei ole tietoa vaan pikemminkin pysyvää luottamusta siihen, että Herra täyttää lupauksensa meille. Se on luottamusta siihen, että jos me elämme Jumalan lakien ja Hänen profeettojensa sanojen mukaan nyt, me saamme halutut siunaukset tulevaisuudessa. Se on uskomista ja varautumista siihen, että rukouksiimme vastataan. Se ilmenee varmuutena, myönteisyytenä, innokkuutena ja sisukkuutena.” (”Toivon ääretön voima”, Liahona, marraskuu 2008, s. 21–22.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Moroni 7:41. Pyydä luokkaa seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä meidän Mormonin opetuksen mukaan tulee toivoa. Kun oppilaat kertovat, mitä he löytävät, kirjoita jakkaran toiseen jalkaan nimeksi Iankaikkisen elämän toivo.

Tähdennä, että Moroni 7:41 on pyhien kirjoitusten hallittava kohta. Voisit ehdottaa, että oppilaat merkitsevät tämän jakeen selvästi erottuvalla tavalla, jotta he pystyvät löytämään sen helposti.

Kuinka me voimme kohdan Moroni 7:41 mukaan saada toivon tulla herätetyiksi iankaikkiseen elämään? (Vaikka oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, heidän tulisi mainita seuraava periaate: Jos osoitamme uskoa Jeesukseen Kristukseen, me voimme Hänen sovituksensa ansiosta saada toivon tulla herätetyiksi iankaikkiseen elämään.)

Kehota oppilaita lukemaan itsekseen Moroni 7:42–43 ja panemaan merkille, mitä ominaisuuksia me tarvitsemme saadaksemme uskon ja toivon. Pyydä heitä kertomaan, mitä he ovat löytäneet. (Voisit selittää, että kun on sydämeltään sävyisä ja nöyrä, on kuuliainen, lempeä ja Herran tahtoon alistuva.)

Miksihän sydämen sävyisyys ja nöyryys ovat välttämättömiä ominaisuuksia, jotta ihmisellä voi olla usko ja toivo Jeesuksen Kristuksen sovitukseen?

Kehota oppilaita kirjoittamaan seminaarimuistivihkoon tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaan vastaus seuraavaan kysymykseen:

Kuinka uskosi Jeesukseen Kristukseen ja Hänen sovitukseensa antaa sinulle toivon siitä, että saat iankaikkisen elämän?

Moroni 7:44–48

Mormon opettaa rakkauden tärkeyttä

Pyydä oppilaita katsomaan jälleen kolmijalkaista jakkaraa. Kehota oppilaita lukemaan itsekseen Moroni 7:44 ja panemaan merkille, mikä on jakkaran kolmannen jalan nimi. Kun oppilaat kertovat, mitä he löytävät, kirjoita kolmanteen jalkaan nimeksi Rakkaus. Pyydä heitä määrittelemään omin sanoin sana rakkaus.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Moroni 7:45–47. Pyydä luokkaa seuraamaan mukana ja panemaan merkille, kuinka Mormon kuvaili rakkautta ja kuinka hän määritteli sen.

Kuinka Mormon määrittelee rakkauden jakeessa Moroni 7:47? (”Kristuksen puhdas rakkaus”.)
Mitä teidän mielestänne tarkoittaa se, että rakkaus ei koskaan katoa?
Mistähän syystä me emme ole mitään, ellei meillä ole rakkautta?

Kehota oppilaita valitsemaan ominaisuuksia, joilla rakkautta kuvataan kohdassa Moroni 7:45, ja selittämään, mitä heidän mielestään nuo kuvatut ominaisuudet tarkoittavat. Selvennä tarvittaessa heidän selityksiään. (Esimerkiksi ”pitkämielinen” tarkoittaa sitä, että kestää koettelemukset kärsivällisesti. ”Eikä pöyhkeile” tarkoittaa sitä, että on nöyrä. ”Ei etsi omaansa” kuvailee sitä ominaisuutta, että asettaa Jumalan ja muut itsensä edelle. ”Kaiken se uskoo” kuvailee henkilöä, joka ottaa vastaan kaiken totuuden.)

Kysy oppilailta, kuinka he saattaisivat vastata kussakin seuraavista tilanteista, jos heiltä puuttuu rakkautta. Kysy heiltä sitten, kuinka he saattaisivat vastata, jos he ovat täynnä rakkautta. (Voisit sovittaa nämä tilanteet opettamiesi oppilaiden tarpeiden ja kiinnostuksen kohteiden mukaisiksi.)

Sinua tai jotakuta muuta koulussa pilkataan.
Sinulla on veli tai sisko, joka ärsyttää sinua usein.
Joku tuntemasi henkilö on syyllistynyt vakavaan syntiin.
Et pidä koorumin tai luokan uudesta neuvojasta yhtä paljon kuin pidit edellisestä neuvojasta.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Moroni 7:48. Pyydä luokkaa seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä meidän tulee tehdä, jotta meitä siunattaisiin rakkauden lahjalla. Kun oppilaat esittävät vastauksia, varmista, että seuraava periaate käy selväksi: Jos rukoilemme Isää koko sydämen voimalla ja elämme Jeesuksen Kristuksen tosi seuraajina, me voimme täyttyä rakkaudella.

Tähdennä, että Moroni 7:45, 47–48 on pyhien kirjoitusten hallittava kohta. Voisit ehdottaa, että oppilaat merkitsevät nämä jakeet selvästi erottuvalla tavalla, jotta he pystyvät löytämään ne helposti.

Mistähän syystä meidän pitää rukoilla rakkauden lahjaa koko sydämen voimalla?
Milloin te olette nähneet esimerkkejä rakkaudesta? (Pyydä muutamia oppilaita kertomaan kokemuksia. Voisit itsekin kertoa oman kokemuksen.)
Milloin olette tunteneet, että Herra on auttanut teitä tuntemaan suurempaa rakkautta muita kohtaan?

Pyydä oppilaita kertaamaan Moroni 7:45 ja valitsemaan yksi rakkauden ominaisuus, jossa he tuntevat tarvetta kehittyä. Kannusta heitä rukoilemaan rakkauden lahjaa, kun he pyrkivät edistymään tällä osa-alueella. Todista siitä, mikä vaikutus uskolla, toivolla ja rakkaudella on ollut omassa elämässäsi.

Pyhien kirjoitusten hallinta – Moroni 7:41

Auta oppilaita oppimaan ulkoa kohta Moroni 7:41. Voisit käyttää jotakin niistä menetelmistä, jotka on selitetty tämän oppikirjan lopussa olevassa liitteessä.

Pyhien kirjoitusten hallinta – Moroni 7:45, 47–48.

Kehota oppilaita valitsemaan seuraavasta luettelosta yksi henkilö, jota kohtaan he haluaisivat tuntea suurempaa rakkautta: perheenjäsen, koorumin tai luokan jäsen, luokkatoveri koulussa, ystävä tai naapuri. Kannusta heitä ajattelemaan valitsemaansa henkilöä, kun he lukevat jaetta Moroni 7:45, ja miettimään, millä tavoin he voisivat osoittaa kyseistä henkilöä kohtaan enemmän Kristuksen kaltaista rakkautta. Kehota heitä kirjoittamaan seminaarimuistivihkoon tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaan 1–2 tapaa, joilla he aikovat osoittaa rakkautta valitsemaansa henkilöä kohtaan. Kehota heitä sisällyttämään tämä pyrkimys rukouksiinsa tulevalla viikolla. Voisit antaa oppilaille mahdollisuuden kertoa kokemuksistaan tulevina päivinä.

Huom. Koska tämä oppiaihe on varsin pitkä, voisit käyttää tätä toimintaa jonakin toisena päivänä, kun teille jää ylimääräistä aikaa.

Kommentteja ja taustatietoja

Moroni 7:29–31. Enkelien palvelus

Vanhin Dallin H. Oaks kahdentoista apostolin koorumista on kuvaillut enkelien palvelusta:

”’Sanaa ”enkeli” käytetään pyhissä kirjoituksissa kenestä tahansa taivaallisesta olennosta, joka tuo Herran sanomia’ (George Q. Cannon, Gospel Truth, toim. Jerreld L. Newquist, 1987, s. 54). Pyhissä kirjoituksissa kerrotaan lukuisista tapauksista, joissa enkeli on ilmestynyt henkilökohtaisesti. Enkelin ilmestyminen Sakariaalle ja Marialle (ks. Luuk. 1) sekä kuningas Benjaminille ja Helamanin pojalle Nefille (ks. Moosia 3:2; 3. Nefi 7:17–18) ovat vain muutamia esimerkkejä. – –

Enkelien palvelus voi olla myös näkymätöntä. Enkelien viestit voivat tulla äänen tai pelkkien mieleen välittyvien ajatusten tai tunteiden kautta. Presidentti John Taylor kuvaili enkelien eli Jumalan sanansaattajien toimivan mielessämme siten, että sydän voi ymmärtää ilmoituksia iankaikkisesta maailmasta (ks. Gospel Kingdom, toim. G. Homer Durham, 1987, s. 31).

Nefi kuvaili kolmea enkelien palveluksen ilmenemismuotoa muistuttaessaan kapinallisia veljiään siitä, että 1) he olivat ’nähneet enkelin’, 2) he olivat ’kuulleet hänen äänensä kerran toisensa jälkeen’ ja myös 3) enkeli oli ’puhunut [heille] hiljaisella, vienolla äänellä’, vaikka heidän tuntonsa ’oli turtunut’ eivätkä he ’voineet tuntea hänen sanojaan’ (1. Nefi 17:45). Pyhissä kirjoituksissa on monia muitakin osoituksia siitä, että enkeleitä lähetetään opettamaan evankeliumia ja tuomaan ihmisiä Kristuksen luo (ks. Hepr. 1:14; Alma 39:19; Moroni 7:25, 29, 31–32; OL 20:35). Suurin osa enkelien viestinnästä pikemminkin tunnetaan tai kuullaan kuin nähdään.” (Ks. ”Aaronin pappeus ja sakramentti”, Liahona, tammikuu 1999, s. 44–45.)

Moroni 7:45–48. Rakkaus, ”Kristuksen puhdas rakkaus”

Presidentti Thomas S. Monson on opettanut, miten tarpeellinen rakkauden lahja on:

”Tarvitaan kipeästi sellaista rakkautta, joka antaa huomiota niille, joita ei huomata, antaa toivoa niille, jotka ovat masentuneita, auttaa niitä, jotka ovat ahdistettuja. Todellinen rakkaus on rakkautta toiminnassa. Rakkautta tarvitaan kaikkialla. – –

Rakkaus on sitä, että on kärsivällinen sitä kohtaan, joka on pettänyt meidät. Se on sitä, että vastustaa kiusausta loukkaantua helposti. Se on heikkouksien ja puutteiden hyväksymistä. Se on ihmisten hyväksymistä sellaisina kuin he todella ovat. Se on katsomista fyysisen ulkomuodon sijaan ominaisuuksiin, joita aika ei himmennä. Se on sitä, että vastustaa halua luokitella muita. – –

Elämä ei ole täydellistä kenellekään meistä. Sen sijaan että olisimme tuomitsevia ja arvostelevia toisiamme kohtaan, olkoon meillä Kristuksen puhdasta rakkautta kanssakulkijoitamme kohtaan tällä matkalla elämän halki. – –

Olkoon [rakkaus] oppaananne kaikessa, mitä teette. Tunkeutukoon se sielunne syvyyksiin ja näkyköön kaikissa ajatuksissanne ja teoissanne.” (Ks. ”Rakkaus ei koskaan katoa”, Liahona, marraskuu 2010, s. 124–125.)

Vanhin Marvin J. Ashton kahdentoista apostolin koorumista on luetellut tapoja, joilla voimme osoittaa rakkautta:

”Todellinen Kristuksen kaltainen rakkaus ei ole sellaista, mitä annat pois; se on jotakin, minkä omaksut osaksi itseäsi. – –

Ehkäpä suurinta Kristuksen kaltaista rakkautta on se, kun olemme ystävällisiä toisillemme, kun emme tuomitse tai luokittele ketään muuta, kun emme usko heti kaikkea kuulemaamme tai kun pysymme hiljaa. Kristuksen kaltainen rakkaus on toisen erilaisuuksien, heikkouksien ja puutteiden hyväksymistä, kärsivällisyyttä sellaista ihmistä kohtaan, joka on pettänyt meidät, tai sitä, että yrittää olla loukkaantumatta, kun joku ei toimi sillä tavoin kuin olisimme toivoneet. Kristuksen kaltainen rakkaus on sitä, ettei suostu käyttämään toisen heikkouksia hyväkseen, ja halukkuutta antaa anteeksi sille, joka on loukannut meitä. Kristuksen kaltainen rakkaus on parhaan odottamista toisiltamme.” (Ks. ”Kieli voi olla terävä miekka”, Valkeus, heinäkuu 1992, s. 19.)

Moroni 7:45–48. ”’Kristuksen puhtaan rakkauden’ suurempi määritelmä”

Viitaten Mormonin sanoihin kohdassa Moroni 7:45–48 vanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista on opettanut:

”On opettavaista huomata, että rakkaus eli ’Kristuksen puhdas rakkaus’, jota meidän on määrä vaalia, voidaan tulkita kahdella tavalla. Yksi sen merkityksistä on se armollinen, anteeksiantava rakkaus, jota Kristuksen opetuslasten tulisi osoittaa toisiaan kohtaan. Eli kaikkien kristittyjen tulee pyrkiä rakastamaan kuten Vapahtaja on rakastanut osoittaen puhdasta, lunastavaa myötätuntoa kaikkia kohtaan. Valitettavasti harva kuolevainen jos kukaan on täysin onnistunut tässä pyrkimyksessä, mutta se on kutsu, johon kaikkien tulisi pyrkiä vastaamaan.

’Kristuksen puhtaan rakkauden’ suurempi määritelmä ei kuitenkaan tarkoita sitä, mitä me kristityt yritämme osoittaa muita kohtaan siinä enimmäkseen onnistumatta, vaan pikemminkin sitä, mitä Kristus onnistui täydellisesti osoittamaan meitä kohtaan. Todellista rakkautta on osoitettu vain kerran. Se näkyy täydellisenä ja puhtaana Kristuksen ehtymättömässä, äärettömässä ja sovittavassa rakkaudessa meitä kohtaan. Juuri Kristuksen rakkaus meitä kohtaan on ’pitkämielinen ja lempeä eikä kadehdi’. Juuri Hänen rakkautensa meitä kohtaan ’ei pöyhkeile’, – – ’ei vihastu helposti, ei ajattele pahaa’. Juuri Kristuksen rakkaus meitä kohtaan kestää kaiken, uskoo kaiken, toivoo kaiken, kärsii kaiken. Kristuksesta näkee, että ’rakkaus ei koskaan katoa’. Juuri tämä rakkaus – Hänen puhdas rakkautensa meitä kohtaan – on se, mitä ilman me emme olisi mitään, olisimme toivottomia, säälittävimpiä kaikista ihmisistä. Todellakin niiden, joilla viimeisenä päivänä havaitaan olevan Hänen rakkautensa siunauksia – sovitus, ylösnousemus, iankaikkinen elämä, iankaikkinen lupaus – niiden käy epäilemättä hyvin.

Tämä ei millään tavoin vähättele sitä käskyä, jonka mukaan meidän on määrä pyrkiä omaksumaan tällaista rakkautta toisiamme kohtaan. Meidän tulee rukoilla ’Isää koko sydämen voimalla, että [täyttyisimme] tällä rakkaudella’. [1. Kor. 13:4–5, 7–8; Moroni 7:48.] Meidän tulisi pyrkiä olemaan uskollisempia ja väsymättömämpiä, pitkämielisempiä ja ystävällisempiä, vähemmän kateellisia ja vähemmän pöyhkeileviä suhteessamme toisiin. Meidän tulisi elää kuten Kristus eli, ja meidän tulisi rakastaa kuten Kristus rakasti. Mutta ’Kristuksen puhdas rakkaus’, josta Mormon puhui, on nimenomaan sitä – Kristuksen rakkautta. Sen jumalallisen, lunastavan lahjan ansiosta meillä on kaikki; ilman sitä meillä ei ole mitään ja pohjimmiltamme me emme ole mitään, paitsi lopussa ’riivaajia, Perkeleen enkeleitä’ [2. Nefi 9:9].

Elämään kuuluu pelkoja ja epäonnistumisia. Joskus asiat eivät suju hyvin. Joskus ihmiset pettävät meidät tai talousasiat tai liikeasiat tai yhteiskunta pettävät meidät. Mutta ajassa ja iankaikkisuudessa on yksi asia, joka ei petä meitä – Kristuksen puhdas rakkaus. – –

– – Näin Kristuksen rakkauden ihme sekä pelastaa että muuttaa meidät. Hänen sovittava rakkautensa pelastaa meidät kuolemasta ja helvetistä sekä säästää meidät lihalliselta, aistilliselta ja perkeleelliseltä käytökseltä. Lisäksi tuo lunastava rakkaus muuttaa sielun kohottaen sen langenneen maailman mittapuiden yläpuolelle johonkin paljon ylevämpään, paljon pyhempään. Siksi meidän on pidettävä kiinni rakkaudesta – Kristuksen puhtaasta rakkaudesta meitä kohtaan ja omasta päättäväisestä pyrkimyksestämme tuntea puhdasta rakkautta Häntä ja kaikkia muita kohtaan – sillä ilman sitä me emme ole mitään ja meidän ikuisen onnen suunnitelmamme on täysin turha. Jos elämässämme ei ole Kristuksen lunastavaa rakkautta, mitkään muut ominaisuudet – edes hyveelliset ominaisuudet ja esimerkilliset hyvät teot – eivät vie pelastukseen ja iloon.” (Christ and the New Covenant: The Messianic Message of the Book of Mormon, 1997, s. 336–337.)