Moroni 9

Johdanto

Viimeisessä muistiin merkityssä kirjeessään pojalleen Moronille Mormon murehti nefiläisten jumalatonta tilaa. Hän kehotti Moronia työskentelemään uutterasti auttaakseen nefiläisiä tekemään parannuksen. Lisäksi Mormon kertoi ihmisten kärsimyksistä, jotka olivat aiheutuneet heidän jumalattomuudestaan. Huolimatta kansansa turmeltuneesta tilasta hän kannusti Moronia olemaan uskollinen Jeesuksessa Kristuksessa ja tuntemaan toivoa iankaikkisen elämän lupauksesta.

Opetusehdotuksia

Moroni 9:1–20

Mormon suree nefiläisten ja lamanilaisten jumalattomuutta

Pyydä oppilaita pohtimaan, ovatko he joskus yrittäneet auttaa jotakuta mutta sitten heidän pyrkimyksensä on torjuttu.

Kuinka jotkut ihmiset saattaisivat suhtautua, kun ne, joita he yrittävät auttaa, jatkuvasti torjuvat heidän hyvät pyrkimyksensä?

Selitä luokalle, että luku Moroni 9 on kirje, jonka profeetta Mormon kirjoitti pojalleen Moronille. Kehota heitä panemaan merkille, kuinka Mormon kannusti poikaansa.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Moroni 9:1. Pyydä luokkaa seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä sanaa Mormon käytti kuvaillakseen nefiläisten tilannetta. Kun oppilaat ovat vastanneet, sinun on ehkä tarpeen selittää, että sana murheellinen viittaa sellaiseen, mikä on hyvin masentavaa, synkkää tai surullista.)

Kirjoita taululle seuraavat pyhien kirjoitusten viitteet: Moroni 9:2–5; Moroni 9:7–10; Moroni 9:16–19. Jaa oppilaat kolmeen ryhmään. Anna kullekin ryhmälle tehtäväksi lukea yksi taululle kirjoitetuista pyhien kirjoitusten kohdista ja etsiä, mitä murheellisia asioita Mormon kuvaili. Pyydä yhtä oppilasta kustakin ryhmästä kertomaan, mitä he löytävät. (Mikäli oppilaat, jotka saivat luettavakseen kohdan Moroni 9:2–5, eivät mainitse vihaa, voisit mainita, mikä osuus vihalla oli niissä kauheissa tapahtumissa, joita Mormon kuvaili.)

Kehota muutamia oppilaita lukemaan vuorotellen ääneen jakeet Moroni 9:11–15, 20. Pyydä oppilaita panemaan merkille, mistä syistä Mormon tunsi murhetta kansansa tilanteesta. Esitä seuraavat kysymykset auttaaksesi oppilaita tarkastelemaan näitä jakeita:

Mitä mielestänne tarkoittaa se, että on ”vailla sivistystä”? (Moroni 9:11.) (Käyttäytyy sivistymättömästi – hiomattomasti tai estottomasti; ei osoita kunnioitusta muita kohtaan; ei piittaa laeista, jotka hallitsevat yhteiskuntaa.)
Mitä mielestänne tarkoittaa se, että on ”vailla periaatteita”? (Moroni 9:20.) (Elää ilman tasovaatimuksia eikä kunnioita eikä pidä Jumalan käskyjä.)
Mitä mielestänne tarkoittaa se, että on ”käynyt tunnottomaksi”? (Moroni 9:20.) (On paatunut Herran Henkeä ja Kristuksen valoa vastaan eikä erota oikeaa väärästä.)
Mitä todisteita näette nykymaailmassa siitä, että jotkut ihmiset ovat vailla sivistystä, ovat vailla periaatteita ja ovat käyneet tunnottomiksi?

Voisit tuoda esiin, että Mormon sanoi, että hänen kansansa vajosi tähän jumalattomuuden tilaan vain muutaman vuoden kuluessa (ks. Moroni 9:12).

Selitä, että paljolti samoin kuin profeetta Eter, joka kuului jerediläiskansakuntaan, Mormon näki omin silmin sen vihan ja jumalattomuuden, joka oli vallannut hänen kansansa. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Moroni 9:4. Pyydä luokkaa seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä Mormon pelkäsi nefiläisten kohdalla. (Hän pelkäsi, että ”Herran Henki [oli] lakannut kiistelemästä heidän kanssaan”.)

Mormon mainitsi, että hän teki jatkuvasti työtä kansansa kanssa. Miksi Mormon tai joku kirkon johtohenkilöistä nykyään haluaisi jatkaa työskentelyä sellaisen kansan keskuudessa, joka suuttuu tai paaduttaa sydämensä Jumalan sanaa vastaan?

Kirjoita taululle seuraava totuus: Meidän on määrä työskennellä uutterasti Jumalan palveluksessa, vaikka ne, joita palvelemme, eivät suhtautuisi myönteisesti. Selitä, että tämä on totta silloinkin kun ihmiset, joita palvelemme, ovat syyllistyneet vakavaan syntiin. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Moroni 9:6. Pyydä oppilaita seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mistä syistä meidän on määrä työskennellä uutterasti Jumalan palveluksessa, vaikka ne, joita palvelemme, eivät suhtautuisi siihen myönteisesti. Kun oppilaat ovat kertoneet, mitä ovat löytäneet, esittele heille seuraavat tilanteet (tai keksi muutamia omia tilanteita) auttaaksesi heitä miettimään, kuinka tämä totuus voisi soveltua heidän elämäänsä. Kehota yhtä tai useampia oppilaita selittämään, kuinka he voisivat soveltaa taululla olevaa totuutta kuhunkiin esittelemääsi tilanteeseen.

Nuorten Naisten luokkanne johtajana olet vastuussa viidestä muusta nuoresta naisesta seurakunnassanne. Yksi näistä nuorista naisista ei ole tullut kirkon kokouksiin tai toimintoihin yli vuoteen. Olet henkilökohtaisesti kutsunut häntä tulemaan viimeisten kolmen kuukauden ajan, mutta hän ei ole vieläkään tullut mihinkään kokoukseen tai toimintaan.
Kotiopettajana työskentelet uutterasti palvellaksesi kutakin teille määrättyä perhettä. Muutaman viime kuukauden aikana yksi perheistänne ei kuitenkaan ole vastannut soittoihisi tai avannut ovea, kun olette menneet tapaamaan heitä.
Tunnet innoitusta kutsua yhden hyvistä ystävistäsi tapaamaan lähetyssaarnaajat. Hän sivuuttaa kutsusi, mutta tunnet edelleen innoitusta kysyä häneltä uudelleen.

Lue ensimmäisen presidenttikunnan jäsenen, presidentti Henry B. Eyringin seuraava lausunto, jossa hän kannustaa meitä jatkamaan sinnikkäästi pyrkimyksiämme työskennellä Jumalan lasten keskuudessa. Pyydä oppilaita kuuntelemaan ja panemaan merkille, mikä saa heidät työskentelemään uutterasti muiden auttamiseksi.

Kuva

Presidentti Henry B. Eyring

”Se on liitto, jonka teemme Jumalan kanssa ja jonka mukaan pidämme kaikki Hänen käskynsä ja palvelemme, kuten Hän palvelisi, jos Hän olisi läsnä henkilökohtaisesti. Sen mittapuun mukaan eläminen parhaan kykymme mukaan lisää sitä voimaa, jota tarvitsemme kestääksemme loppuun asti.

Suurenmoiset opettajat pappeudessa ovat näyttäneet minulle, kuinka sitä voimaa voi lisätä: ottamalla tavaksi jatkaa eteenpäin huolimatta väsymyksestä ja pelosta, jotka saattaisivat saada ajattelemaan luovuttamista. Herran suurenmoiset opettajat ovat näyttäneet minulle, että hengellisen kestävyyden voima tulee siitä, että jatkaa työskentelyä ohi sen vaiheen, jolloin muut olisivat pitäneet tauon. – –

Lupaan teille, että jos teette kaiken voitavanne, Jumala lisää voimaanne ja viisauttanne.” (”Valmistautumista pappeudessa – ’Tarvitsen apuasi’”, Liahona, marraskuu 2011, s. 58–59.)

Mitä sellaista presidentti Eyring opetti, mikä motivoi teitä työskentelemään uutterasti palvellessanne Herraa riippumatta siitä, kuinka teidän ponnistelunne otetaan vastaan?

Lue seuraava kertomus, jonka on esittänyt vanhin Mervyn B. Arnold seitsemänkymmenen koorumista. Hän kertoo pappeusjohtajasta, joka teki uutterasti työtä erään nuoren miehen hyväksi, vaikka tämä toistuvasti torjui hänet. Kehota oppilaita kuuntelemaan, mitä nuori mies viimein näki pappeusjohtajassaan.

”Fortalezassa Brasiliassa sijaitsevan seurakunnan johtokunnan jäsenenä veli Marques yhdessä muiden pappeusjohtajien kanssa laati suunnitelman seurakuntansa vähemmän aktiivisten jäsenten uudelleen aktivoimiseksi. Yksi vähemmän aktiivisista jäsenistä oli nuori mies nimeltä Fernando Araujo. Puhuin hiljattain Fernandon kanssa, ja hän kertoi, mitä hänelle tapahtui:

’Aloin osallistua surffauskilpailuihin sunnuntaiaamuisin ja lakkasin käymästä minulle tarkoitetuissa kirkon kokouksissa. Eräänä sunnuntaiaamuna veli Marques koputti oveeni ja kysyi kirkkoon kuulumattomalta äidiltäni lupaa puhua kanssani. Kun äiti sanoi veli Marquesille minun olevan nukkumassa, tämä pyysi lupaa herättää minut. Veli Marques sanoi minulle: ”Fernando, myöhästyt kirkosta!” Kuuntelematta tekosyitäni hän vei minut kirkkoon.

Sama toistui seuraavana sunnuntaina, joten kolmantena sunnuntaina päätin lähteä ajoissa, jotta välttäisin hänet. Avatessani portin hän istui autossaan lukemassa pyhiä kirjoituksia. Minut nähdessään hän sanoi: ”Hyvä! Oletpa varhain jalkeilla. Tänään menemme etsimään toisen nuoren miehen!” Vetosin tahdonvapauteeni, mutta hän sanoi: ”Voimme puhua siitä myöhemmin.”

En päässyt hänestä eroon vielä kahdeksankaan sunnuntain jälkeen, joten päätin nukkua erään ystävän talossa. Seuraavana aamuna olin rannalla, kun näin pukuun ja solmioon pukeutuneen miehen kävelevän minua kohti. Kun näin, että hän oli veli Marques, juoksin veteen. Yhtäkkiä tunsin jonkun käden olallani. Se oli veli Marques – vedessä rintaansa myöten! Hän tarttui minua kädestä ja sanoi: ”Olet myöhässä! Mennään!” Kun väitin, ettei minulla ollut mitään vaatteita päälle puettavaksi, hän vastasi: ”Ne ovat autossa.”

Sinä päivänä merestä noustessani veli Marquesin vilpitön rakkaus ja huoli minusta koskettivat minua. – – Veli Marques ei ainoastaan vienyt minua kirkkoon – koorumi varmisti, että minä pysyin aktiivisena. He suunnittelivat sellaista toimintaa, joka sai minut tuntemaan, että minua tarvittiin ja että minun haluttiin tulevan mukaan. Sain tehtävän, ja koorumin jäsenistä tuli ystäviäni.’” (Ks. ”Vahvista veljiäsi”, Liahona, toukokuu 2004, s. 46–47.)

Selitä, että kaikilla meillä kirkon jäsenillä on tärkeitä tehtäviä suoritettavana tässä elämässä. Mormonin, Moronin ja veli Marquesin esimerkit voivat kannustaa meitä niissä tehtävissä, kun olemme lannistuneita tai huomaamme niiden, joita meidän on määrä palvella, torjuvan meidät.

Moroni 9:21–26

Mormon kannustaa Moronia olemaan uskollinen

Kehota oppilaita mainitsemaan sellaisia äskettäisiä tapahtumia paikkakunnallanne, maassanne tai maailmassa, jotka voisivat saada ihmiset tuntemaan lannistusta.

Kehota oppilaita lukemaan itsekseen Moroni 9:21–22, 25–26. Pyydä heitä panemaan merkille, mitä neuvoja Mormon antoi Moronille siitä, mitä tämän tulisi tehdä lannistavissa olosuhteissaan. Auta oppilaita tarkastelemaan näitä jakeita esittämällä seuraavat kysymykset:

Mitkä sanat ja ilmaukset näissä jakeissa osoittavat, mitä Mormon tunsi poikaansa Moronia kohtaan?
Minkä pitäisi Mormonin kehotuksen mukaan pysyä Moronin mielessä ikuisesti? (Moroni 9:25.) Kuinka se, että muistamme Vapahtajan ja Hänen sovituksensa, voisi auttaa meitä, kun olemme lannistuneita tai kun olemme jumalattomuuden ympäröimiä?
Mitä voimme oppia näiden jakeiden pohjalta siitä, kuinka meidän tulee suhtautua vaikeuksiin ja jumalattomuuteen, jotka kenties ympäröivät meitä? (Vaikka oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, heidän tulisi ilmaista, että jos me olemme uskollisia Jeesuksessa Kristuksessa, Hän kohottaa meitä silloinkin kun vaikeudet ja jumalattomuus ympäröivät meitä. Voisit kirjoittaa tämän periaatteen taululle ja ehdottaa, että oppilaat kirjoittavat sen pyhiin kirjoituksiinsa.)
Mitkä kokemukset teidän elämässänne tai läheistenne elämässä osoittavat, että tämä periaate on totta?

Kannusta oppilaita pohdiskelemaan, millä tavoin he voivat olla uskollisempia ja muistaa paremmin Jeesuksen Kristuksen silloinkin kun he ovat masentuneita tai jumalattomuuden ympäröimiä. Todista voimasta, jota olet saanut, kun olet ollut uskollinen Jeesuksessa Kristuksessa.

Kommentteja ja taustatietoja

Moroni 9:18–20. ”Käynyt tunnottomaksi”

Mormon selitti pojalleen Moronille, että heidän kansansa oli ”vailla periaatteita ja käynyt tunnottomaksi” (Moroni 9:20). Vanhin Neal A. Maxwell kahdentoista apostolin koorumista on selittänyt, että Pyhän Hengen kehotusten ja Jumalan käskyjen noudattamatta jättäminen voi johtaa meidät tähän tilaan:

”Meidän kykymme tuntea hallitsee käyttäytymistämme monin tavoin, ja kun tuntemuksemme kehottavat meitä tekemään hyvää ja jätämme toimimatta, me heikennämme sitä tuntemisen kykyä. Jeesuksen silmiinpistävä herkkyys lähellään olevien ihmisten tarpeita kohtaan oli nimenomaan se, mikä soi Hänen reagoida toimimalla.

Hengellisen skaalan toisessa päässä on sellaisia henkilöitä kuin Nefin hairahtuvaiset veljet. Nefi pani merkille heidän yhä voimistuvan turtumisensa hengellisiä asioita kohtaan: ’[Jumala] on puhunut teille hiljaisella, vienolla äänellä, mutta teidän tuntonne oli turtunut, niin että ette voineet tuntea hänen sanojaan’ [1. Nefi 17:45].

Kun joudumme liiaksi erheen valtaan, meidän hengellinen vaistomme kuihtuu ja lipeämme kuolevaisuuden keinojen ulottumattomiin. Näin voi tapahtua kokonaisille sivilisaatioille. Valittaessaan tilannetta pojalleen Moronille Mormon kiinnitti huomiota nefiläisen yhteiskunnan rappioon. Siitä oli merkkinä niin syvä jumalattomuus, että Mormon kuvasi kansansa käyneen ’tunnottomaksi’ [Moroni 9:20]. Apostoli Paavali valitti kirkon jäsenten turmiollista irstailua Efesoksessa, koska nämä olivat tyydytyksenhalussaan käyneet niin piittaamattomiksi, että ’heidän tuntonsa on turtunut’ [Ef. 4:19]. Seksin kyllästämä yhteiskunta ei voi todella tuntea kärsivien jäsentensä tarpeita, koska ulospäin suuntautuvan rakkauden omaksumisen sijaan se kääntää ihmisen itsekkäästi sisäänpäin. Kuurous Jumalan hiljaisen, vienon äänen kuiskauksille tarkoittaa myös sitä, että meillä on korvat mutta emme pysty kuulemaan Jumalan kuiskauksia emmekä myöskään ihmisten pyyntöjä.” (A Time to Choose, 1972, s. 59–60.)

Presidentti Boyd K. Packer kahdentoista apostolin koorumista on varoittanut meitä eräästä toisesta kasvavasta suuntauksesta, joka johtaa Hengen menettämiseen:

”Maailma on muuttumassa yhä meluisammaksi. Vaatetus, ulkoasu ja käytös ovat löyhempiä, leväperäisempiä ja siivottomampia. Remuisa musiikki ruokottomin sanoin pauhaa kovaäänisistä samalla kun psykedeeliset valot välkkyvät, ja kaikki tämä on luonteenomaista huumekulttuurille. Tällaisen eri variaatiot ovat tulossa yhä suositummiksi ja vaikuttavat nuoriimme. – –

Tämä suuntaus metelin, jännityksen ja kiistelyn lisääntymiseen sekä pidättymisen, arvokkuuden ja muodollisuuden vähenemiseen ei ole sattumanvaraista, viatonta eikä vaaratonta.

Ensimmäinen käsky, jonka sotilaallista hyökkäystä johtava komentaja antaa, koskee viestiyhteyksien tukkimista niiltä, jotka hän aikoo valloittaa.

Kunnioituksen puute sopii vastustajan suunnitelmiin, kun hän pyrkii tukkimaan ilmoituksen herkät kanavat sekä mielessä että hengessä.” (Ks. ”Kunnioitus luo pohjaa innoitukselle”, Valkeus, tammikuu 1992, s. 25.)