Oppiaihe 138

Kirje heprealaisille 11

Johdanto

Paavali opetti kirkon jäsenille, mitä on usko. Hän lainasi esimerkkejä Vanhan testamentin vanhurskaista miehistä ja naisista, jotka osoittivat uskoa Jeesukseen Kristukseen ja sen johdosta tekivät ihmeitä, kestivät vaikeuksia ja saivat suuria siunauksia.

Opetusehdotuksia

Kirje heprealaisille 11:1–6

Paavali opettaa kirkon jäsenille, mitä on usko

Lue seuraava kertomus nuoresta naisesta Filippiineillä. Kehota oppilaita kuuntelemaan, kuinka tämä nuori nainen osoitti uskoa.

Eräs nuori nainen Filippiineillä selitti, että yhtenä kesänä hänen isänsä oli lähdettävä töihin muualle. Kun isä saisi palkkansa, hän lähettäisi sen kotiin perheelleen. Eräänä lauantaina perheellä oli jäljellä enää kaksi seteliä, joiden kummankin arvo oli 20 pesoa. Kun nuori nainen katseli listaa tavaroista, joita hänen perheensä tarvitsi, hän tiesi, ettei heillä ollut riittävästi rahaa ostaa kaikkia tavaroita ja maksaa perheen kyytiä kirkkoon seuraavana päivänä. Hän kysyi äidiltään, mitä hänen pitäisi tehdä. Hänen äitinsä käski hänen ostaa tavarat ja sanoi, että Jumala huolehtisi kyytimaksusta.

Nuori nainen rukoili, että hän voisi ostaa listassa olevat tavarat ja että heillä silti olisi rahaa seuraavan päivän kirkkomatkaan. Ensin hänen piti ostaa hiiliä, jotta heidän perheellään olisi polttoainetta ruoanlaittoon. Hän järkyttyi huomatessaan, että hiilisäkin hinta oli noussut 5 pesosta 10 pesoon. Koska hän tiesi, että perhe tarvitsi polttoainetta ruoanlaittoon, hän osti kaksi säkkiä hiiliä, ja ostoksen kokonaishinta oli 20 pesoa. Tämä nuori nainen rukoili entistä palavammin, että hänen perheensä pystyisi silti menemään kirkkoon. Hänen rukoillessaan jokin kuiskasi hänelle: ”Mene ja osta tarvitsemanne tavarat. Kaikki järjestyy.” Niin hän jatkoi matkaa mukanaan vain 20 pesoa. (Mukailtu videosta ”Puhdasta ja yksinkertaista uskoa”, lds.org.)

• Millä tavoin tämä nuori nainen osoitti uskoa?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Hepr. 11:1 sekä JSR Hepr. 11:1. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä Paavali opetti uskosta.

• Mitä usko on jakeen 1 mukaan? (Oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, mutta varmista, että he huomaavat seuraavan totuuden: Usko on varmuutta siitä, mitä toivotaan, osoitus siitä, mitä ei nähdä.)

Selitä, että vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista käytti jaetta Hepr. 11:1 sekä muita lähteitä (Alma 32:21; Lectures on Faith) selittääkseen kolmea perustekijää uskossa Jeesukseen Kristukseen. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen vanhin Bednarin seuraavat sanat.

”Nämä opetukset korostavat kolmea uskon perustekijää: 1) usko varmuutena siitä, mitä toivotaan ja mikä on totta, 2) usko todisteena siitä, mitä ei nähdä, ja 3) usko kaikkien älyllisten olentojen toiminnan periaatteena. Kuvailen näitä kolmea Vapahtajaan uskomisen osatekijää samanaikaisesti tulevaisuuteen suuntautuvina, menneisyyteen katsovina ja nykyhetkessä toimintaan johtavina.” (Ks. ”Etsikää oppimista uskon kautta”, Liahona, syyskuu 2007, s. 18.)

Kirjoita taululle seuraavaa: Varmuus – tulevaisuuden kohtaamisessa, Todiste – menneisyyteen katsomisessa, Toiminta – toimeen ryhtyminen nykyisyydessä. Selitä, että vanhin Bednar opetti, että nämä kolme uskon perustekijää – varmuus, todiste ja toiminta – toimivat yhdessä, kun kohtaamme tulevaisuuden, katsomme menneisyyteen ja ryhdymme toimeen nykyisyydessä.

• Kuinka uskon osoittaminen Jeesukseen Kristukseen eroaa siitä, että pelkästään uskoo Häneen?

• Kuinka filippiiniläisen nuoren naisen kertomus havainnollistaa vanhin Bednarin kuvailemia kolmea uskon perustekijää?

• Mitä voi tapahtua, kun me osoitamme uskoa Kristukseen?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Hepr. 11:2–5. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, mitä esimerkkejä Paavali käytti havainnollistaakseen, mitä voi tapahtua, kun ihmiset osoittavat uskoa Jeesukseen Kristukseen.

• Mitä tapahtui, koska nämä ihmiset osoittivat uskoa Jeesukseen Kristukseen?

Kehota oppilaita lukemaan itsekseen Hepr. 11:6 ja kiinnittämään huomiota siihen, mitä Paavali opetti uskosta.

• Mitä Paavali opetti uskosta?

• Mitä meidän täytyy Paavalin opetusten mukaan tehdä ollaksemme Jumalan mielen mukaisia? (Oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, mutta varmista, että on selvää, että ollaksemme Jumalan mielen mukaisia meidän täytyy osoittaa uskoamme tulemalla Hänen luokseen, uskomalla Häneen ja uskomalla siihen, että Hän palkitsee ne, jotka etsivät Häntä uutterasti. Voit ehdottaa, että oppilaat merkitsevät tämän jakeessa 6 olevan totuuden.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen loppuosa filippiiniläisen nuoren naisen kertomuksesta. Pyydä luokan jäseniä kuuntelemaan, mitä tapahtui, koska nuori nainen osoitti uskoa Jeesukseen Kristukseen.

Kun nuori nainen ryhtyi maksamaan muita tavaroita, hän työnsi kätensä taskuun ja tunsi ison paperimöykyn. Kun hän aukaisi sen, hän löysi vielä viisi 20 peson arvoista seteliä, jotka kaikki oli kiedottu hänen viimeisen 20 peson setelinsä sisään. Sillä hetkellä hän tiesi, että hänellä oli riittävästi rahaa ostaa perheensä tarvitsemat tavarat sekä maksaa heidän kyytinsä kirkkoon. Tämä nuori nainen selitti, että tämän kokemuksen aikana hän tunsi Jumalan avun ja Jumalan rakkauden itseään kohtaan. Kun hän meni kotiin, hän kiitti taivaallista Isää tästä ihmeestä. (Mukailtu videosta ”Puhdasta ja yksinkertaista uskoa”, lds.org.)

• Mitä tapahtui, koska tämä nuori nainen osoitti uskoa Jeesukseen Kristukseen?

• Kuinka tämä kokemus saattaisi auttaa nuorta naista osoittamaan uskoa tulevaisuudessa? (Koska hän huomasi todisteen siitä, että Jumala auttoi häntä tässä kokemuksessa, hän voi olla varma siitä, että Jumala auttaa häntä jälleen tulevaisuudessa. Saamansa todisteen ja varmuuden ansiosta hänellä voi olla uskoa ryhtyä toimimaan nykyisyydessä. Jos hän jatkaa toimimista, niin tämä uskossa toimimisen prosessi jatkuu ja hänen uskonsa vahvistuu.)

Pyydä oppilaita miettimään tilannetta, jolloin he ovat osoittaneet uskoa. Kehota muutamia oppilaita kertomaan kokemuksistaan.

• Kuinka tuo kokemus antoi teille todisteen siitä, että Jumala auttaa teitä tulevaisuudessa?

Kirje heprealaisille 11:7–40

Paavali lainaa esimerkkejä Vanhan testamentin vanhurskaista ihmisistä, jotka osoittivat uskoa

• Mitä sellaisia tilanteita te kohtaatte nyt tai tulevaisuudessa, jotka edellyttävät teiltä uskon osoittamista Jeesukseen Kristukseen?

Kehota oppilaita heidän tutkiessaan jakeita Hepr. 11:7–40 etsimään totuuksia, jotka voivat auttaa heitä tietämään, mitä siunauksia he voivat saada osoittaessaan uskoa Jeesukseen Kristukseen.

Kirjoita taululle sana usko ja selitä, että Paavali lainasi esimerkkejä Vanhan testamentin vanhurskaista ihmisistä, jotka osoittivat uskoa, vakuuttaakseen kuulijoilleen, että heitäkin siunattaisiin, kun he osoittaisivat uskoa. Kehota oppilaita silmäilemään nopeasti lukua Hepr. 11 ja etsimään uskon voimaa kuvaavia ilmauksia kuten ”uskon vuoksi” tai ”koska hän uskoi”. Voit ehdottaa, että oppilaat merkitsevät nämä ilmaukset.

Merkintöjen ja huomautusten tekeminen pyhiin kirjoituksiin

Yksi hyödyllisimpiä tapoja, millä opettaja ja oppilaat painavat mieleen oppimiaan asioita, on merkitsemällä kohtia ja lisäämällä selventäviä huomautuksia pyhiin kirjoituksiin. Voisit kehottaa oppilaita merkitsemään pyhiin kirjoituksiinsa tärkeitä sanoja, kohtia tai jakeita. Voisit myös kehottaa heitä merkitsemään oppeja ja periaatteita. Kun kehotat oppilaita tekemään merkintöjä pyhiin kirjoituksiinsa, älä suosi mitään tiettyä merkitsemistapaa. Muista, että oppilaita ei pidä pakottaa pyhien kirjoitustensa merkitsemiseen.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Hepr. 11:7. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja kiinnittämään huomiota siihen, kuinka Nooa osoitti uskoa Jumalaan.

• Kuinka Nooa osoitti uskoa Jumalaan?

• Mitkä vanhin Bednarin kuvailemat uskon perustekijät (varmuus, todiste ja toiminta) käyvät ilmi kertomuksessa Nooasta?

• Millä tavoin ne käyvät ilmi?

Kirjoita taululle seuraavat pyhien kirjoitusten viitteet: Hepr. 11:8–10, 11–12, 17–19, 20–22, 23–28, 29–31. Järjestä oppilaat kuudeksi ryhmäksi ja anna kullekin ryhmälle tutustuttavaksi yksi näistä pyhien kirjoitusten viitteistä. (Jos luokkasi on pieni, anna kullekin oppilaalle tutustuttavaksi yksi viitteistä tai järjestä oppilaat pareiksi ja anna kullekin parille tutustuttavaksi yksi tai useampia näistä viitteistä.) Kehota kutakin ryhmää lukemaan itsekseen saamansa pyhien kirjoitusten kohta ja etsimään vastauksia seuraaviin kysymyksiin (voit kirjoittaa nämä kysymykset taululle):

Kuka osoitti uskoa?

Millä tavoin kolme uskon perustekijää (varmuus, todiste ja toiminta) ilmenivät?

Mitä sellaisia tilanteita me nykyään kohtaamme, joissa vaaditaan samankaltaista uskoa?

Kehota riittävän ajan kuluttua yhtä oppilasta kustakin ryhmästä kertomaan vastauksensa luokalle.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Hepr. 11:13–16. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä me voimme oppia Abrahamin, Saaran ja muiden ihmisten esimerkin perusteella uskon osoittamisesta. Selitä, että ”parempi, taivaallinen isänmaa” (ks. jae 16) viittaa iankaikkiseen elämään.

• Mitä tapahtui jakeen 13 mukaan Abrahamille ja hänen vaimolleen Saaralle sekä muille uskollisille ihmisille?

• Miksi he pysyivät uskollisina, vaikka he eivät saaneetkaan kaikkia Jumalan lupauksia tässä elämässä? (Voit selittää, että luvattujen siunausten ”etäältä” näkeminen tarkoittaa sitä, että toivoo ja luottaa saavansa nuo siunaukset kuolemansa jälkeen.)

• Kuinka heidän esimerkkinsä voi auttaa meitä pysymään uskollisina?

Kirjoita taululle seuraava vajaa virke: Kun osoitamme uskoa Jeesukseen Kristukseen, me voimme… Kehota oppilaita kirjoittamaan tämä virke seminaarimuistivihkoonsa tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaansa.

Kehota useita oppilaita lukemaan vuorotellen ääneen Hepr. 11:32–40. Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen kolmoissidoksesta JSR Hepr. 11:35 ja jotakuta toista oppilasta lukemaan ääneen Joseph Smithin raamatunkäännöksen jae Hepr. 11:40: ”Jumalalla oli näet heitä varten varattuna vielä parempaa heidän kärsimystensä vuoksi, sillä heitä ei voitu tehdä täydellisiksi ilman kärsimyksiä” (LDS Bible, Hebrews 11:40, alaviite a). Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, kuinka he voivat täydentää kirjoittamansa virkkeen. Voit ehdottaa, että oppilaat merkitsevät pyhiin kirjoituksiinsa heille tärkeitä sanoja tai ilmauksia.

Pyydä oppilaita täydentämään virke jakeiden 32–40 perusteella. Kehota riittävän ajan kuluttua muutamia oppilaita kertomaan, mitä he kirjoittivat. Tee yhteenveto oppilaiden vastauksista kirjoittamalla taululle seuraava periaate: Kun osoitamme uskoa Jeesukseen Kristukseen, me voimme kestää kärsimystä, tehdä ihmeitä, saada jumalallisia lupauksia, vahvistua todistuksessamme Hänestä ja tulla täydellisemmiksi.

• Millä tavoilla me voimme osoittaa uskoa Jeesukseen Kristukseen?

• Mitä siunauksia olette nähneet tulevan jonkun elämään hänen osoittamansa uskon johdosta?

Kehota oppilaita miettimään jälleen tilanteita, joissa heitä vaaditaan nyt tai tulevaisuudessa osoittamaan uskoa Jeesukseen Kristukseen.

Kannusta heitä asettamaan tavoite osoittaa uskoa Herraan noissa tilanteissa. Kehota oppilaita kirjoittamaan tavoite täydentämällä virke ”Uskon avulla minä aion…”

Kommentteja ja taustatietoja

Kirje heprealaisille 11:1. ”Usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä”

Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista on selittänyt kolmea uskon perustekijää:

”Apostoli Paavali määritteli, että ’usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen näkemistä, mitä ei nähdä’ (Hepr. 11:1). Alma sanoi, ettei usko ole täydellistä tietoa vaan että jos meillä on uskoa, me toivomme sellaista, mikä ei näy mutta on totta (ks. Alma 32:21). Lisäksi me opimme luentosarjasta Lectures on Faith [Luentoja uskosta], että usko on ’ilmoitetun uskonnon ensimmäinen periaate ja kaiken vanhurskauden perusta’ ja että se on myös ’kaikkien älyllisten olentojen toiminnan periaate’ [Lectures on Faith, 1985, s. 1].

Nämä opetukset korostavat kolmea uskon perustekijää: 1) usko varmuutena siitä, mitä toivotaan ja mikä on totta, 2) usko todisteena siitä, mitä ei nähdä, ja 3) usko kaikkien älyllisten olentojen toiminnan periaatteena. Kuvailen näitä kolmea Vapahtajaan uskomisen osatekijää samanaikaisesti tulevaisuuteen suuntautuvina, menneisyyteen katsovina ja nykyhetkessä toimintaan johtavina.

Usko varmuutena siitä, mitä toivotaan, katsoo tulevaisuuteen. – –

Usko Kristukseen on erottamattomasti sidottu toivoon Kristuksessa lunastukseksemme ja korotukseksemme, ja näihin usko myös johtaa. Ja varmuuden ja toivon ansiosta meidän on mahdollista kulkea valon reunalle ja astua muutama askel pimeään – odottaen ja turvaten siihen, että valo siirtyy ja valaisee tien [ks. Boyd K. Packer, ’Herran lamppu’, Valkeus, heinäkuu 1983, s. 34]. Varmuus ja toivo yhdessä panevat alulle toiminnan nykyhetkessä.

Usko todisteena siitä, mitä ei nähdä, katsoo menneisyyteen ja vahvistaa meidän turvaamisemme Jumalaan ja luottamuksemme sen totuudellisuuteen, mitä ei nähdä. Me olemme astuneet pimeään varmoina ja toiveikkaina, ja olemme nähneet todisteen ja saaneet varmuuden, kun valo on itse asiassa siirtynyt ja tuonut meidän tarvitsemamme valaistuksen. Se todistus, jonka me saimme uskomme koettelemisen jälkeen (ks. Et. 12:6), on todiste, joka avartaa ja vahvistaa varmuuttamme.

Varmuus, toiminta ja todiste vaikuttavat toisiinsa jatkuvassa prosessissa.” (Ks. ”Etsikää oppimista uskon kautta”, Liahona, syyskuu 2007, s. 17–19.)

Kirje heprealaisille 11:4. ”Abelin Jumalalle antama uhri [oli] arvokkaampi”

”Profeetta Joseph Smith selitti, miksi Abelin uhri oli hyväksyttävä Jumalan silmissä ja miksi Kainin ei ollut: ’Koska Abel uskoi tähän sovitukseen eli lunastussuunnitelmaan, hän uhrasi Jumalalle otollisen uhrin laumansa esikoisista. Kain uhrasi maan hedelmiä, mutta hänen uhrinsa ei ollut otollinen, sillä hän ei voinut tehdä sitä uskossa; hänellä ei voinut olla uskoa eli hän ei voinut osoittaa uskoa taivaan suunnitelman vastaisesti. Ihmisen sovitukseksi vaaditaan Ainosyntyisen veren vuodattaminen, sillä sellainen oli lunastussuunnitelma, ja ilman verenvuodatusta ei ollut anteeksiantoa; ja koska uhri asetettiin vertauskuvaksi, jonka nojalla ihminen erottaisi Jumalan valmistaman suuren Uhrin, niin sen vastaisesti uhrattuun uhriin ei voinut sisältyä uskoa, sillä lunastusta ei saavutettaisi sillä tavoin eikä sovituksen voima perustu siihen järjestykseen. Niinpä Kainilla ei voinut olla uskoa.’ (Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 50.)” (New Testament Student Manual, kirkon koululaitoksen oppikirja, 2014, s. 486.)