Johdanto – Paavalin ensimmäinen kirje tessalonikalaisille
Miksi tätä kirjaa tulee tutkia?
Ensimmäisen kirjeen tessalonikalaisille uskotaan olevan varhaisin säilyneistä Paavalin kirjeistä, ja se saattaa olla Uuden testamentin vanhin kirja. Paavalin opetukset tässä kirjeessä keskittyvät pääosin Jeesuksen Kristuksen toiseen tulemiseen kuten vaikeuksiin, joita Jeesuksen Kristuksen seuraajat kohtaavat ennen Hänen paluutaan (ks. 1. Tess. 3:3), kristittyjen ylösnousemukseen Kristuksen toisessa tulemisessa (ks. 1. Tess. 4:13–14) ja Hänen toisen tulemisensa ajankohtaan (ks. 1. Tess. 5:1–2). Tutkiessaan tätä kirjaa oppilaat saavat tietoa Vapahtajan toisesta tulemisesta ja he saavat kannustusta pysyä uskollisina Herralle.
Kuka kirjoitti tämän kirjan?
Ensimmäisen kirjeen tessalonikalaisille kirjoitti Paavali (ks. 1. Tess. 1:1; ks. myös 2:18).
Milloin ja missä se kirjoitettiin?
”Paavali kirjoitti kirjeensä tessalonikalaisille Korintista toisella lähetysmatkallaan” noin 50–51 jKr. (PKO, ”Paavalin kirjeet”, scriptures.lds.org/fi).
Keille se kirjoitettiin ja miksi?
Paavali kirjoitti Ensimmäisen kirjeen tessalonikalaisille kirkon jäsenille Tessalonikassa. Tessalonika oli väkirikkain ja vaurain kaupunki muinaisessa kreikkalaisessa Makedonian kuningaskunnassa kahden tärkeän syyn vuoksi: kaupunki oli rakennettu parhaaseen luonnonsatamaan Egeanmerellä, ja se sijaitsi tärkeän valtatien varrella, joka yhdisti Rooman ja Aasian.
Toisella lähetysmatkalla Henki johdatti Paavalia ja hänen tovereitaan – Silasta, Timoteusta ja Luukasta – matkaamaan Egeanmeren yli Makedoniaan (ks. Ap. t. 16:6–12). Näin evankeliumin saarnaaminen alkoi Euroopassa. Saarnattuaan Filippissä (ks. Ap. t. 16:12–40) Paavali ja Silas matkasivat Tessalonikaan.
Paavali työskenteli Silaksen kanssa Tessalonikassa, mutta juutalaisjohtajat pakottivat heidät lähtemään kaupungista (ks. Ap. t. 17:1–9). Myöhemmin Timoteus kertoi Paavalille, että Tessalonikan pyhät olivat pysyneet uskollisina vainosta huolimatta ja että heidän vanhurskas vaikutuksensa oli leviämässä (ks. Ap. t. 18:5; 1. Tess. 1:7–8; 3:6–8).
Tessalonikalaiset käännynnäiset olivat ensimmäisiä eurooppalaisia, jotka ottivat vastaan evankeliumin, ja he kohtasivat sen johdosta vainoa. Heillä oli myös monia kysymyksiä Vapahtajan toisesta tulemisesta. Siten kirjeessään tessalonikalaisille Paavali kirjoitti kannustuksen ja voiman sanoja ja vastasi heidän kysymyksiinsä Jeesuksen Kristuksen toisesta tulemisesta.
Mitä erityispiirteitä tässä kirjassa on?
Yksi Paavalin pääteemoista hänen Ensimmäisessä kirjeessään tessalonikalaisille on Vapahtajan toinen tuleminen. Hän keskittyi vanhurskaiden osuuteen Vapahtajan toisen tulemisen tapahtumissa, etenkin pyhiin, jotka olivat kuolleet aiemmin (ks. 1. Tess. 2:19; 3:13; 4:13–17; 5:1–10). Toisin kuin monet muut Paavalin kirjeistä, Ensimmäinen kirje tessalonikalaisille ei sisällä mitään suuria nuhteita vaan sen sijaan kiitosta ja kehuja Tessalonikan pyhille.
Pääkohdat
1. kirje tessalonikalaisille 1–3 Paavali ilmaisee arvostavansa suuresti Tessalonikan pyhiä. Hän muistuttaa lukijoitaan hyväntahtoisesta palvelutyöstään heidän keskuudessaan ja ilmaisee ilonsa heidän uskollisuudestaan. Hän kannustaa pyhiä kasvamaan rakkaudessa toisiaan ja kaikkia ihmisiä kohtaan.
1. kirje tessalonikalaisille 4–5 Paavali käskee pyhiä olemaan pyhiä ja pyhittäytymään. Hän selittää, että kun Herra tulee jälleen, niin sekä kuolleet että yhä elossa olevat pyhät, jotka ovat olleet uskollisia todistaessaan Kristuksesta, nousevat kohtaamaan Herran. Apostoli muistuttaa kirkon jäseniä valmistautumaan ja odottamaan Kristuksen tulemisen päivää.