Oppiaihe 60

Johannes 1

Johdanto

Apostoli Johannes merkitsi muistiin tärkeitä oppeja, jotka liittyvät Jeesuksen Kristuksen tehtävään kuolevaisuutta edeltävässä olemassaolossa. Myös Johannes Kastaja todisti Jeesuksesta Kristuksesta ja kastoi Hänet. Jeesus Kristus kutsui muita oppimaan Hänestä.

Opetusehdotuksia

Johannes 1:1–18; JSR Johannes 1:1–19

Johannes todistaa, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika

Järjestä oppilaat pareiksi. Kiinnitä taululle kuva Jeesuksesta Kristuksesta. Pyydä oppilaita kuvittelemaan, että he puhuvat jonkun sellaisen kanssa, joka tietää hyvin vähän Jeesuksesta Kristuksesta. Kehota ensimmäistä oppilasta kustakin parista kertomaan yhden minuutin ajan toiselle oppilaalle Jeesuksesta aivan kuin toinen oppilas tietäisi Hänestä hyvin vähän. Kehota tämän toiminnan jälkeen muutamaa oppilasta, joille opetettiin Kristuksesta, kertomaan luokalle, mitä heidän parinsa heille opetti.

Esittele lyhyesti Johanneksen evankeliumi selittämällä, että apostoli Johannes kirjoitti sen, mitä hän halusi pyhien tietävän Jeesuksesta Kristuksesta. Johannes oli silminnäkijänä monissa niistä tapahtumista, joista hän kirjoitti. Suurinta osaa Johanneksen evankeliumin aineistosta ei ole Matteuksen, Markuksen ja Luukkaan evankeliumeissa, jotka kirjoitettiin, jotta juutalaiset ja pakanat uskoisivat, että Jeesus on Messias ja ihmiskunnan Vapahtaja. Sen sijaan Johannes kirjoitti erityisesti niille, jotka jo uskoivat, että Jeesus on Kristus.

Kun oppilaat tutkivat lukua Joh. 1, kehota heitä panemaan merkille Vapahtajaa koskevia totuuksia, jotka voivat vahvistaa heidän uskoaan Jeesukseen Kristukseen ja todistustaan Hänestä.

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen JSR Joh. 1:1–2. Kehota luokan jäseniä seuraamaan mukana. Pyydä heitä etsimään totuuksia, joita Johannes opetti Jeesuksesta Kristuksesta.

• Mitä totuuksia me voimme oppia näiden jakeiden perusteella Jeesuksesta Kristuksesta? (Yksi totuus, joka oppilaiden tulee huomata, on se, että Jeesus Kristus oli alussa Jumalan luona. Kirjoita tämä totuus taululle lähelle Vapahtajan kuvaa.)

• Mitä tarkoittaa se, että Jeesus Kristus oli alussa Jumalan luona? (Selitä, että ilmaus ”alussa” viittaa kuolevaisuutta edeltävään olemassaoloon. Jeesus Kristus oli Isän Esikoinen hengessä [ks. OL 93:21], Hän oli Jumalan kaltainen niiden henkien keskellä, jotka olivat kokoontuneet yhteen ”ennen kuin maailma oli” [Abr. 3:22–24], ja Hän oli Isän valittu alusta asti [ks. Moos. 4:2].)

Auta oppilaita ymmärtämään perusoppeja

Oppilaat oppivat perusoppeja, kun he tutkivat pyhiä kirjoituksia ja keskustelevat niistä ja kun he opettelevat hallitsemaan pyhien kirjoitusten avainkohdat. Älä poikkea pyhien kirjoitusten opettamisesta järjestyksessä keskittyäksesi perusoppeihin, vaan kiinnitä huomiota näihin perusoppeihin sitä mukaa kuin ne tulevat esiin oppikurssissa, ja auta heitä ymmärtämään ne. Esimerkiksi tässä oppiaiheessa voisit tähdentää jumaluutta koskevaa oppia, joka liittyy siihen, mitä luvussa Joh. 1 opetetaan.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen JSR Joh. 1:3 ja pyydä luokan jäseniä panemaan merkille, minkä muun totuuden Johannes opetti Jeesuksesta Kristuksesta.

• Mitä muuta Johannes opetti Jeesuksesta Kristuksesta? (Oppilaiden tulee huomata seuraavankaltainen oppi: Jeesus Kristus on tehnyt kaiken. Kirjoita tämä totuus taululle lähelle Vapahtajan kuvaa.)

Selitä, että Jeesus Kristus loi Isän johdolla taivaat ja maan ja että Jeesus Kristus on luonut maailmoja luvutta (ks. Moos. 1:33). Taivaallinen Isä on kuitenkin varannut itselleen ”kaksi luomistapahtumaa”: kaikkien henkien (myös Jeesuksen Kristuksen) luomisen sekä Aadamin ja Eevan fyysisen ruumiin luomisen (ks. Bruce R. McConkie, A New Witness for the Articles of Faith, 1985, s. 63; ks. myös Moos. 2:27).

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen JSR Joh. 1:4–5. Pyydä luokan jäseniä panemaan merkille, kuinka Johannes kuvasi Jeesusta ja Hänen evankeliumiaan.

• Kuinka Johannes kuvasi Jeesusta ja Hänen evankeliumiaan?

• Mitä tarkoittaa se, että ”hänessä oli evankeliumi”? (Jeesus Kristus oli hyvä sanoma, evankeliumin ruumiillistuma.)

• Mitä mielestänne tarkoittaa se, että ”valo loistaa maailmassa, eikä maailma näe sitä” (JSR Joh. 1:5)?

Selitä, että seuraavaksi apostoli Johannes kertoi Johannes Kastajasta. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen JSR Joh. 1:6–10. Pyydä luokan jäseniä ottamaan selville, mitä Johannes Kastaja julisti Jeesuksesta Kristuksesta. Kehota oppilaita kertomaan, mitä he saavat selville.

• Minkä opin apostoli Johannes opettaa jakeissa 9–10 Jeesuksesta? (Oppilaiden tulee huomata seuraavankaltainen oppi: Jeesus Kristus on maailman valo. Kirjoita tämä totuus taululle lähelle Vapahtajan kuvaa.)

• Millä tavoin Jeesus Kristus on maailman valo? (Ks. OL 88:5–13.)

Tee yhteenveto jakeista JSR Joh. 1:11–18 selittämällä, että Johannes Kastaja todisti, että kaikki, jotka uskovat Jeesukseen Kristukseen, saisivat kuolemattomuuden ja iankaikkisen elämän.

Tuo esiin, että jakeissa 14 ja 16 Johannes nimitti Jeesusta Kristusta ”Sanaksi”. Selitä, että tämä Jeesuksen Kristuksen nimitys on useassa paikassa pyhissä kirjoituksissa (ks. Joh. 1:1, 14; 1. Joh. 1:1; Ilm. 19:13; OL 93:8–10; Moos. 1:32).

Tuo esiin, että me käytämme sanoja välittääksemme ja ilmaistaksemme muille ajatuksia, tunteita ja ideoita.

• Millä tavoin ”Sana” on sopiva nimitys Jeesuksesta Kristuksesta?

Selitä myös, että ilman Joseph Smithin raamatunkäännöstä jae Joh. 1:18 voitaisiin ymmärtää väärin ilmaisemaan, ettei kukaan ole koskaan nähnyt Isää Jumalaa. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen JSR Joh. 1:19.

• Kuinka JSR Joh. 1:19 selventää jaetta Joh. 1:18?

Järjestä oppilaat samoiksi pareiksi kuin he olivat oppiaiheen alun toiminnassa. Pyydä ensimmäistä oppilasta kussakin parissa opettamaan minuutin ajan parilleen jotakin Jeesuksesta Kristuksesta käyttäen oppilaiden jakeissa JSR Joh. 1:1–19 huomaamia oppeja. Kysy riittävän ajan kuluttua:

• Miksi jonkun olisi tärkeää tietää nämä opit Jeesuksesta Kristuksesta?

Johannes 1:19–34; JSR Johannes 1:20–34

Johannes Kastaja todistaa Jeesuksesta Kristuksesta ja kastaa Hänet

Tee yhteenveto jakeista JSR Joh. 1:20–28 selittämällä, että juutalaiset lähettivät pappeja Johannes Kastajan luo kysymään, oliko hän Messias. Johannes selitti, että hänen tehtävänään oli todistaa Messiaasta, joka kastaisi tulella ja Pyhällä Hengellä. Seuraavana päivänä Johannes Kastaja näki Jeesuksen, jonka hän oli aiemmin kastanut.

Kehota yhtä oppilasta nousemaan ja lukemaan ääneen – aivan kuin oppilas olisi Johannes Kastaja – Johannes Kastajan sanat jakeista JSR Joh. 1:29–33. Kehota luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä Johannes Kastaja halusi ihmisten tietävän Jeesuksesta Kristuksesta.

Kiinnitä huomio Jeesuksen Kristuksen kuvaan ja taululle kirjoitettuihin totuuksiin ja kysy:

• Mitä muita totuuksia tai kuvauksia Jeesuksesta Kristuksesta voisimme lisätä jakeiden JSR Joh. 1:29–33 perusteella? (Kirjoita oppilaiden vastaukset taululle.)

• Mistähän syystä Johannes Kastaja käytti Jeesuksesta nimitystä ”Jumalan Karitsa”?

Johannes 1:35–51

Jeesus kutsuu seuraajiaan oppimaan lisää Hänestä

Pyydä oppilaita kuvittelemaan, että paasto- ja todistuskokoukseen osallistuva nuori kuulee muutamien ystäviensä todistavan, että he tietävät, että Jeesus Kristus on heidän Vapahtajansa. Tämä nuori miettii, kuinka nuo ystävät ”tietävät” nuo asiat.

• Miten vastaisitte tähän kysymykseen?

Kun luokan jäsenet tutkivat jakeita Joh. 1:35–51, kehota oppilaita ottamaan selville, mitä me voimme tehdä saadaksemme oman todistuksen Jeesuksesta Kristuksesta Vapahtajana (tai vahvistaaksemme todistustamme siitä).

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Joh. 1:35–37 ja pyydä luokan jäseniä panemaan merkille, mitä Johannes Kastaja teki Jeesuksen kasteen jälkeisenä päivänä.

• Mitä Johannes teki nähdessään Jeesuksen?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Joh. 1:38–39. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja kiinnittämään huomiota siihen, mitä Jeesus sanoi kahdelle opetuslapselle.

• Mitä Jeesus kysyi kahdelta opetuslapselta?

• Mikä oli heidän vastauksensa?

• Mitä Jeesus kehotti kahta opetuslasta tekemään?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Joh. 1:40–42 ja pyydä luokan jäseniä panemaan merkille, mitä Andreas sai tietää otettuaan vastaan Vapahtajan kutsun ”tulkaa, niin näette”.

• Mitä Andreas sai tietää ottamalla vastaan Vapahtajan kutsun ”tulkaa, niin näette”? (Että Jeesus on Messias.) Voit myös tuoda esiin, että Joseph Smithin raamatunkäännöksen kohdassa Joh. 1:42 kerrotaan, että Pietaria kutsuttaisiin nimellä ”Keefas, joka on tulkittuna näkijä tai kivi” [JSR Joh. 1:42], viitaten siihen, että Pietarista tulisi kirkossa näkijä.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Joh. 1:43–46 ja pyydä luokan jäseniä ottamaan selville, mitä Vapahtaja kutsui Filippusta tekemään. Pyydä oppilaita kertomaan, mitä he löytävät.

• Mitkä sanat jakeessa 45 osoittavat, että Filippus sai todistuksen Jeesuksesta Kristuksesta otettuaan vastaan Vapahtajan kutsun seurata Häntä?

• Minkä kutsun Filippus sitten esitti Natanaelille?

Kehota kolmea oppilasta lukemaan ääneen Joh. 1:47–51. Anna yhdelle tehtäväksi olla kertoja, toiselle lukea Jeesuksen sanat ja kolmannelle lukea Natanaelin sanat. Kehota luokan jäseniä kuuntelemaan, mitä tapahtui, kun Natanael otti vastaan kutsun oppia Jeesuksesta.

• Mitä tapahtui Natanaelin otettua vastaan kutsun oppia Jeesuksesta?

• Minkä periaatteen me voimme oppia näistä tapahtumista? (Oppilaiden tulee huomata seuraavankaltainen periaate: Kun otamme vastaan kutsun oppia Jeesuksesta Kristuksesta ja seurata Häntä, me saamme oman todistuksen Hänestä.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Jeffrey R. Hollandin seuraavat sanat:

”Näyttää siltä, että kuolevaisen matkamme ydin ja vastaukset elämän tärkeimpiin kysymyksiin pelkistyvät näihin kahteen asiaan Vapahtajan maallisen palvelutyön alussa. Ensimmäinen on meille jokaiselle täällä maan päällä elävälle esitetty kysymys: ’Mitä te haluatte?’ Toinen on Hänen kehotuksensa meidän vastaukseemme, olipa se mikä hyvänsä. Olimmepa keitä tahansa ja vastasimmepa mitä tahansa, Hänen kehotuksensa on aina sama: ’Tule’, Hän sanoo rakastaen. ’Lähde minun mukaani.’ Olitpa menossa minne hyvänsä, tule ensin katsomaan, mitä minä teen, katsomaan, missä ja miten minä käytän aikani. Opi minusta, kulje kanssani, puhu kanssani, usko. Kuuntele, kun minä rukoilen. Sinäkin saat vuorollasi vastauksia omiin rukouksiisi. Jumala tuo levon sinun sieluusi.” (Ks. ”Nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin”, Valkeus, tammikuu 1998, s. 67.)

Kehota oppilaita pohtimaan omia ponnistelujaan oppia Jeesuksesta Kristuksesta ja seurata Häntä.

• Millä tavoin teidän todistuksenne Jeesuksesta Kristuksesta on vahvistunut, kun olette oppineet Hänestä ja seuranneet Häntä?

Kehota oppilaita kirjoittamaan seminaarimuistivihkoonsa tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaansa, mitä he aikovat tehdä ottaakseen täydemmin vastaan Vapahtajan kutsun ”tulkaa, niin näette” sekä oppiakseen Hänestä ja seuratakseen Häntä.

Lausu lopuksi oma todistuksesi luokassa tänään käsitellyistä periaatteista.

Kommentteja ja taustatietoja

Johannes 1:9. ”Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan”

Johanneksen kirjoitukset sisältävät ainoat Uuden testamentin opetukset Kristuksen valosta. Englanninkielisessä Raamatun sanastossa selitetään:

”Kristuksen valo on juuri sitä, mitä sanat tarkoittavat: valaistumista, tietoa sekä kohottavaa, ylevöittävää ja ylläpitävää vaikutusta, joka tulee ihmiskunnalle Jeesuksen Kristuksen ansiosta. Kristus esimerkiksi on ’todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, joka tulee maailmaan’ (OL 93:2; Joh. 1:9). Kristuksen valo täyttää ’avaruuden äärettömyyden’ ja on keino, jonka kautta Kristus kykenee olemaan ’kaikessa ja on kaiken kautta ja on kaiken ympärillä’. Se ’antaa elämän kaikelle’ ja on ’laki, jolla kaikkea hallitaan’. Se on myös ’valo, joka elävöittää’ ihmisen ymmärryksen. (Ks. OL 88:6–13, 41.) Tällä tavoin Kristuksen valo liittyy ihmisen omaantuntoon ja kertoo hänelle, mikä on oikein ja mikä väärin (ks. Moroni 7:12–19).

Kristuksen valoa ei pidä sekoittaa Pyhän Hengen persoonaan, sillä Kristuksen valo ei ole ollenkaan persoona. Sen vaikutus edeltää Pyhän Hengen saamista ja valmistaa Pyhän Hengen vastaanottamiseen.” (Bible Dictionary, ”Light of Christ”.)

Vanhin Richard G. Scott kahdentoista apostolin koorumista on opettanut Kristuksen valosta seuraavaa:

”Kristuksen valo on se jumalallinen voima eli vaikutus, joka tulee Jumalalta Jeesuksen Kristuksen kautta. Se antaa kaikille valon ja elämän. Se ohjaa kaikkia järjellisiä yksilöitä kaikkialla maan päällä erottamaan totuuden erheestä, oikean väärästä. Se saa omantuntosi toimimaan.” (”Omantunnonrauha ja mielenrauha”, Liahona, marraskuu 2004, s. 15.)

Johannes 1:14, 29. Jeesuksen Kristuksen nimitykset ja nimet kuten ”Sana” ja ”Jumalan Karitsa”

Apostoli Johannes sanoi, että hänen tarkoituksensa tämän kirjan kirjoittamiseen oli saada muut uskomaan Jeesukseen Kristukseen. Kaikkialla evankeliumissaan Johannes käytti useita nimiä tai nimityksiä auttaakseen lukijoita sekä ymmärtämään että tunnistamaan, että Jeesus Kristus on jumalallinen Jumalan Poika. Esimerkiksi luvussa Joh. 1 Jeesusta nimitetään ”Sanaksi” ja ”Jumalan Karitsaksi”.

Jeesus on Jumalan Sana, koska Hän on Isän ilmaus eli edustaja maailmalle, Hän julistaa Isän sanoja, Hän on pelastuksen sanansaattaja [ks. OL 93:8], Hän on täydellinen esimerkki siitä, kuinka elää Jumalan sanan mukaan, Hän antaa iankaikkisen elämän sanat ja Hänen sanansa antavat elämän.

Jeesus on Jumalan Karitsa, koska aivan kuten pääsiäislampaiden veri pelasti Israelin kuolemalta ja toi vapautuksen egyptiläisten orjuudesta, nimitys ”Jumalan Karitsa” osoitti, että Jeesus vuodattaisi verensä pelastaakseen kansansa ja vapauttaakseen heidät synnistä. (Ks. myös PKO, ”Jumalan Karitsa”.)

Johanneksen evankeliumiin on tallennettu eri nimiä tai nimityksiä, jotka voivat auttaa lukijoita ymmärtämään Jeesuksen Kristuksen jumalallisuuden. Joihinkin nimityksiin viitataan, kun taas toiset tuodaan selkeästi esiin sanoilla ”Minä olen…” Joitakin esimerkkejä ovat, kun Jeesus ilmoitti olevansa elävän veden antaja (ks. Joh. 4:10–14) ja kun Hän sanoi: ”Minä olen elämän leipä” (Joh. 6:35), ”Minä olen maailman valo” (Joh. 8:12), ”Minä olen hyvä paimen” (Joh. 10:11), ”Minä olen ylösnousemus ja elämä” (Joh. 11:25), ”Minä olen tie, totuus ja elämä” (Joh. 14:6) ja ”Minä olen tosi viinipuu” (Joh. 15:1).

Johannes 1:19–28. Keitä ovat Elias ja Elia?

”Juutalaiset johtajat kysyivät Johannekselta, onko hän Elia (hepreankielinen vastine kreikankieliselle nimelle ’Elias’), jonka oli profetoitu tulevan takaisin jonakin päivänä (ks. Mal. 3:23–24). Joseph Smithin raamatunkäännöksessä Herra ilmoitti täydellisemmän vastauksen, jonka Johannes antoi juutalaisjohtajille ja joka ilmaisee Johanneksen tietämyksen omasta tehtävästään henkilönä, joka tuli raivaamaan tietä Messiaalle. Heidän kysymyksiinsä vastatessaan Johannes ’tunnusti eikä kieltänyt, että hän oli Elias, vaan tunnusti sanoen: En minä ole Kristus’ (JSR Joh. 1:21).

Johannes ymmärsi, toisin kuin ilmeisesti papit ja leeviläiset, että nimitykselle Elias on eri merkityksiä (ks. Bible Dictionary, ’Elias’; PKO, ’Elia(s)’; scriptures.lds.org/fi). Johannes oli yksi Elias, mikä tarkoittaa Messiaan edelläkävijää, mutta hän ei ollut se Elias, joka on Jeesus Kristus, Messias. Johannes ei myöskään ollut profeetta Elia, jonka nimi kreikaksi on Elias. – –

Kun Johannes kielsi olevansa Elia, juutalaisjohtajat kysyivät häneltä: ’Oletko se luvattu profeetta?’ (Joh. 1:21.) Heidän kysymyksensä viittasi todennäköisesti Mooseksen profetiaan kohdassa 5. Moos. 18:15: ’Herra, teidän Jumalanne, antaa veljienne joukosta nousta profeetan, joka on minun kaltaiseni. Häntä teidän tulee kuunnella.’ Kysymällä Johannekselta, oliko hän ’se luvattu profeetta’, kun Johannes oli jo kieltänyt olevansa Kristus, nämä juutalaiset kuitenkin osoittivat, etteivät he ymmärtäneet Mooseksen profetian messiaanista luonnetta. Monet juutalaisista Jeesuksen aikaan odottivat sellaisen profeetan tuloa, joka olisi Mooseksen kaltainen mutta joka ei ollut Messias. Tämä käy selvästi ilmi, kun monet Jerusalemissa julistivat myöhemmin, että Jeesus Kristus oli ’se profeetta’, kun taas toiset julistivat, että Hän on ’Messias’ (Joh. 7:40–41; ks. myös 6:14).” (New Testament Student Manual, kirkon koululaitoksen oppikirja, 2014, s. 201–202.)