Oppiaihe 141: Jaakobin kirje 2

Oppiaihe 141

Jaakobin kirje 2

Johdanto

Jaakob kannusti pyhiä auttamaan sorrettuja ja opetti, etteivät Jeesuksen Kristuksen todelliset seuraajat pidä rikkaita parempina kuin köyhiä. Jaakob opetti myös, mikä on uskon ja tekojen välinen suhde.

Opetusehdotuksia

Jaakobin kirje 2:1–13

Jaakob opettaa Kristuksen seuraajia olemaan suosimatta rikkaita

Valitse sattumanvaraisesti yksi oppilas ja anna hänelle jokin pieni herkku. Kerro luokalle, että annoit tälle oppilaalle herkun aivan satunnaisesti valitsemastasi syystä (esim. koska oppilaalla on yllään lempiväriäsi tai koska hän toi luokkaan tietyn esineen).

Miltä teistä muista tuntui se, kuinka kohtelin tätä oppilasta?
Miksi ihmiset toisinaan suosivat jotakuta?

Pyydä oppilaita ajattelemaan muita kertoja, jolloin he ovat nähneet, että jotakuta kohdellaan paremmin kuin muita, ja miettimään, miltä se heistä tuntui.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Jaak. 2:1–4. Pyydä tätä oppilasta lukemaan myös JSR Jaak. 2:1. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mistä Jaakob varoitti pyhiä.

Mistä Jaakob varoitti pyhiä?

Tuo esiin, että ihmisten erotteleminen tarkoittaa sitä, että suosii yksittäistä ihmistä tai ihmisryhmää ja kohtelee samalla muita huonosti heidän olosuhteidensa tai ominaisuuksiensa vuoksi.

Minkä esimerkin suosimisesta Jaakob esitti?
Mitä esimerkkejä meidän aikanamme on siitä, että ihmiset suosivat toisia ja kohtelevat samalla huonosti muita heidän olosuhteidensa tai ominaisuuksiensa vuoksi?

Tee yhteenveto jakeista Jaak. 2:5–7 selittämällä, että Jaakob nuhteli edelleen pyhiä siitä, että nämä suosivat rikkaita. Hän opetti heille, että Jumala oli valinnut köyhät olemaan rikkaita uskossa ja perillisiä Hänen valtakunnassaan. Jaakob muistutti pyhiä myös siitä, että juuri rikkaat olivat sortaneet heitä ja herjanneet Herraa.

Kehota oppilaita lukemaan itsekseen Jaak. 2:8 ja panemaan merkille, mitä sellaista Jaakob muistutti pyhiä tekemään, mikä auttaisi heitä olemaan suosimatta ketään.

Mitä Jaakob muistutti pyhiä tekemään?
Mistähän syystä tästä käskystä käytettiin nimitystä ”kuningaskäsky” (ks. Jaak. 2:8)?
Minkä periaatteen me voimme oppia näiden jakeiden perusteella siitä, kuinka Jeesuksen Kristuksen uskolliset opetuslapset kohtelevat ihmisiä? (Oppilaat saattavat käyttää eri sanoja mutta heidän tulee mainita seuraavankaltainen periaate: Jeesuksen Kristuksen uskolliset opetuslapset rakastavat kaikkia ihmisiä heidän olosuhteistaan riippumatta. Kirjoita tämä periaate taululle.)
Kuinka Vapahtaja palvelutyössään kuolevaisuudessa oli esimerkkinä muiden rakastamisesta heidän olosuhteistaan riippumatta?

Pyydä oppilaita ajattelemaan jotakuta, joka pyrkii rakastamaan kaikkia ihmisiä. Kehota muutamaa oppilasta kertomaan muille, ketä he ajattelivat ja miksi.

Pyydä oppilaita pohtimaan, kuinka he kohtelevat muita. Kannusta heitä etsimään tilaisuuksia noudattaa Vapahtajan esimerkkiä muiden rakastamisesta.

Kehota oppilaita kuvittelemaan, että kuultuaan Jaakobin opetukset kaikkien ihmisten rakastamisesta he kuulevat jonkun sanovan, ettei sillä ole väliä, vaikka suosimmekin joitakuita ihmisiä ja samalla kohtelemme muita huonosti. Tämä henkilö sanoo myös, että voisimme tehdä paljon pahempiakin asioita.

Mitä ongelmia voi koitua tällaisesta ajatustavasta?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Jaak. 2:9–10. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja etsimään syy, miksi se, ettei rakasta kaikkia ihmisiä näiden olosuhteista riippumatta, on vakava asia.

Miksi se, ettei rakasta kaikkia ihmisiä näiden olosuhteista riippumatta, on vakava asia?
Minkä totuuden me voimme oppia näissä jakeissa olevista Jaakobin opetuksista? (Vaikka oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, varmista, että he mainitsevat seuraavankaltaisen totuuden: Jos teemme syntiä vaikka vain yhdessä asiassa, meistä tulee syypäitä Jumalan edessä.)
Mikä iankaikkinen seuraus jakeen Jaak. 2:10 mukaan on sillä, että rikkoo vaikka vain yhtä Jumalan käskyistä? (Meistä tulee syypäitä ”kaikilta kohdin” eli meistä tulee epäpuhtaita emmekä niin ollen voi asua Jumalan luona [ks. myös 1. Nefi 10:21].)
Miksi meillä voi silti olla toivoa, vaikka se, ettemme ole kuuliaisia Jumalalle, tekee meistä epäpuhtaita elämään Jumalan luona?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen ensimmäisen presidenttikunnan jäsenen, presidentti Dieter F. Uchtdorfin seuraavat sanat:

”Kaikkea ei ole menetetty.

Jumalan armo on meidän suuri ja ikuinen toivomme.

Jeesuksen Kristuksen uhrin kautta armon suunnitelma tyydyttää oikeudenmukaisuuden vaatimukset [ks. Alma 42:15] ’ja saa aikaan keinon, jolla ihmiset voivat saada parannukseen johtavan uskon’ [Alma 34:15].

Meidän syntimme, vaikka ne ovat verenpunaiset, voivat tulla valkeiksi kuin lumi [ks. Jes. 1:18]. Koska meidän rakas Vapahtajamme ’antoi itsensä lunnaiksi kaikkien puolesta’ [1. Tim. 2:6], meille on tarjolla pääsy Hänen iankaikkiseen valtakuntaansa [ks. 2. Piet. 1:11].” (”Armon lahja”, Liahona, toukokuu 2015, s. 108.)

Mitä meidän pitää tehdä, että olisimme kelvollisia pääsemään Herran valtakuntaan Jeesuksen Kristuksen sovituksen kautta?
Kuinka periaate, jonka huomasimme jakeessa 10, saattaisi auttaa meitä arvostamaan enemmän Jeesuksen Kristuksen sovitusta?

Tee yhteenveto jakeista Jaak. 2:11–13 selittämällä, että Jaakob esitti esimerkin jakeessa 10 opetetusta periaatteesta. Sitten hän kannusti uskovia kohtelemaan muita armahtavasti, sillä ne, jotka kohtelevat muita ilman armoa, tuomitaan ilman armoa.

Jaakobin kirje 2:14–26

Jaakob opettaa, mikä on uskon ja tekojen osuus pelastuksessamme

Kehota oppilaita miettimään tilannetta, jossa nuori mies on ymmärtänyt tehneensä syntiä. Hän uskoo Jeesuksen Kristuksen sovitukseen ja Vapahtajan kykyyn pelastaa hänet. Hän sanoo, ettei hänen tarvitse tehdä omalta osaltaan mitään muuta kuin uskoa, niin Herra antaa hänelle anteeksi.

Pyydä oppilaita miettimään, riittääkö tämän nuoren miehen pelkkä usko siihen, että hän saa syntinsä anteeksi.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Jaak. 2:14. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja kiinnittämään huomiota siihen, mitä Jaakob kysyi pyhiltä uskosta.

Mitä Jaakob kysyi pyhiltä uskosta?
Millaisiin tekoihin arvelette Jaakobin viitanneen?

Selitä, että Jaakob oikaisi erään väärän käsityksen uskosta. Jotkut ihmiset olivat ymmärtäneet väärin, että usko on yksinkertaisesti sitä, että sanoo uskovansa. Jakeen Jaak. 2:14 yhteydessä Jaakob käytti sanaa teot eri tavalla kuin apostoli Paavali oli sitä käyttänyt. Kun Paavali käytti sanaa teot, hän viittasi Mooseksen lain tekoihin. Kun Jaakob käytti sanaa teot, hän viittasi omistautumista ja vanhurskautta osoittaviin tekoihin.

Kuten jakeisiin Jaak. 2:15–16 on merkitty, Jaakob käytti erästä vertausta havainnollistaakseen vastausta kysymykseensä, joka on jakeessa 14. Kehota kahta oppilasta tulemaan luokan eteen. Pyydä ensimmäistä oppilasta näyttelemään kerjäläistä, joka pyytää ruokaa, vaatteita ja suojaa, joita hän tarvitsee selviytyäkseen hengissä. Kehota toista oppilasta toimimaan kuten henkilö, joka voi auttaa tätä kerjäläistä. Kehota kolmatta oppilasta lukemaan ääneen Jaak. 2:15–16, kun kaksi muuta oppilasta näyttelevät näiden jakeiden mukaisesti.

Mitä väärää on vastauksessa, joka annettiin kerjäävälle oppilaalle? Riittäisikö toisen oppilaan vastaus pelastamaan kerjäläisen?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Jaak. 2:17–18. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä Jaakob opetti uskosta.

Mitä mielestänne tarkoittaa ilmaus, että usko ilman tekoja on kuollut (ks. jae 17)?
Kuinka Jaakobin vertaus kerjäläisestä auttaa meitä ymmärtämään, mitä tämä ilmaus tarkoittaa?
Minkä totuuden Jaakob jakeen 17 mukaan opetti todellisesta uskosta Jeesukseen Kristukseen? (Vaikka oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, heidän tulee mainita seuraavankaltainen totuus: Todellinen usko Jeesukseen Kristukseen tulee ilmi vanhurskaissa teoissamme. Kirjoita tämä totuus taululle.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Joseph Smithin raamatunkäännös jakeesta Jaak. 2:19: ”Sinä uskot, että Jumala on yksi ainoa. Oikein teet – pahat hengetkin uskovat sen ja vapisevat; olet tehnyt itsesi heidän kaltaisekseen, et ole osoittautunut vanhurskaaksi.” (LDS Bible, JST James 2:19.) Kehota häntä sitten lukemaan ääneen Jaak. 2:19–20. Pyydä luokan jäseniä kuuntelemaan esimerkkiä, jota Jaakob käytti osoittaakseen, ettei usko Jumalaan ole pelkästään uskomista.

Mitä esimerkkiä Jaakob käytti osoittaakseen, ettei usko Jumalaan ole pelkästään uskomista?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin David A. Bednarin seuraavat sanat:

”Tosi usko kohdistuu ja keskittyy Herraan Jeesukseen Kristukseen ja johtaa aina vanhurskaisiin tekoihin. – – Teot yksistään eivät merkitse uskoa Vapahtajaan, mutta oikeiden periaatteiden mukaan toimiminen on keskeinen osa uskoa.” (”Pyytäkää uskossa”, Liahona, toukokuu 2008, s. 95.)

Mikä vanhin Bednarin mukaan on ”keskeinen osa uskoa”?
Miksi on tärkeää ymmärtää, että usko Jeesukseen Kristukseen tarkoittaa sekä uskomista Häneen että myös toimimista oikeiden periaatteiden mukaan?

Muistuta oppilaita nuoresta miehestä ja tilanteesta tämän oppiaiheen osan alussa.

Kuinka sen ymmärtäminen, että uskoon sisältyy sekä uskominen että tekeminen, saattaisi auttaa jotakuta, joka haluaa saada syntinsä anteeksi?

Tee yhteenveto jakeista Jaak. 2:21–26 selittämällä, että Jaakob viittasi Abrahamiin ja Rahabiin kahtena esimerkkinä ihmisistä, joiden usko Jumalaan kävi ilmi heidän teoissaan. (Kertomus rohkeasta naisesta Rahabista on kohdassa Joos. 2:1–22.)

Kehota oppilaita kirjoittamaan seminaarimuistivihkoonsa tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaansa tilanteesta, jolloin he osoittivat uskoa Jeesukseen Kristukseen teoillaan, ja kuinka heitä siunattiin heidän tehtyään niin. Kannusta oppilaita kirjoittamaan myös todistuksensa Vapahtajasta ja siitä, kuinka he osoittavat tuon uskonsa teoillaan. Pyydä muutamaa oppilasta kertomaan luokalle, mitä he kirjoittivat.

Kehota oppilaita pohtimaan rukoillen, kuinka he voivat osoittaa täydellisemmin uskoaan Jeesukseen Kristukseen olemalla kuuliaisia Hänelle. Kannusta heitä toimimaan sen innoituksen pohjalta, jota he mahdollisesti saavat.

Pyhien kirjoitusten hallinta – Jaak. 2:17–18

Auta oppilaita toteuttamaan käytännössä totuuksia, joita tässä pyhien kirjoitusten hallittavassa kohdassa opetetaan, antamalla jokaiselle pieni paperi. Kehota heitä kirjoittamaan paperille tämän kohdan sanat. Pyydä heitä sitten täydentämään paperin kääntöpuolelle seuraava vajaa virke: Osoitan Herralle uskovani Häneen siten, että… Kannusta oppilaita säilyttämään paperiaan taskussaan koko päivän ajan ja kirjoittamaan siihen ideoita siitä, kuinka he osoittavat uskovansa Herraan. Kun he kirjoittavat lisäyksiä luetteloonsa, he voivat samalla kerrata pyhien kirjoitusten hallittavaa kohtaa. Kannusta heitä panemaan paperinsa sellaiseen paikkaan, että he näkevät sen usein ja saavat muistutuksen tavoitteistaan.

Kommentteja ja taustatietoja

Jaakobin kirje 2:10. Jos olemme syyllistyneet yhteen syntiin, olemmeko todella syypäitä kaikkiin?

Jaakobin opetus, joka on jakeessa Jaak. 2:10, on tärkeä ymmärtää, mutta se voidaan myös helposti ymmärtää väärin. Presidentti Joseph Fielding Smith on opettanut tästä jakeesta seuraavaa:

”Jaakob sanoi kirjeessään: ’Sillä se, joka muuten kaikessa noudattaa lakia mutta rikkoo sitä yhdessä kohdassa, on syypää kaikilta kohdin’ [Jaak. 2:10]. Nämä ovat monista vaikuttaneet ankarilta sanoilta, mutta silti ne ovat totta. Selestistä valtakuntaa hallitsevat lait ovat täydellisiä, ja ennen kuin voimme päästä sinne, meidän täytyy saattaa itsemme sopusointuun kaikkien niiden kanssa. Henkilö, joka kapinoi mitä tahansa iankaikkista käskyä vastaan, ei voi olla vanhurskas eikä voi päästä selestiseen valtakuntaan. Jos hänen sallittaisiin tehdä niin, hän saisi tuon valtakunnan sekasortoon, eikä sellaista tilaa voida sallia.” (”The Standards of the Church”, Improvement Era, heinäkuu 1957, s. 506.)

Jaakobin kirje 2:14–18. Tekomme eivät pelasta meitä

Presidentti Dieter F. Uchtdorf ensimmäisestä presidenttikunnasta on selventänyt, ettei kuuliaisuutemme Jumalan laeille pelasta meitä:

”Pelastusta ei voi ostaa kuuliaisuuden valuutalla. Se ostetaan Jumalan Pojan verellä [ks. Ap. t. 20:28]. Ajatus siitä, että voisimme vaihtaa hyvät tekomme pelastukseen, on kuin ostaisimme lentolipun ja sitten olettaisimme omistavamme koko lentoyhtiön. Tai ajatus siitä, että maksettuamme asuntomme vuokran me omistamme nyt koko maapallon.” (”Armon lahja”, Liahona, toukokuu 2015, s. 109.)

Jaakobin kirje 2:18–26. ”Minä kyllä näytän sinulle uskon teoillani”

”Jaakob vastasi saamiinsa tietoihin ihmisistä, jotka puhuivat yksinkertaistaen uskosta sellaisena, mikä on erillään ihmisen toiminnasta tai ’teoista’ (ks. Jaak. 2:14–26). – –

Jaakob ei opettanut, ettei uskolla ole pelastavaa voimaa. Hän opetti, että pelkkä uskominen, joka ei johda tekoihin, ei ole todellista, pelastavaa uskoa. Kun Jaakob haastoi lukijansa näyttämään uskonsa ’ilman tekoja’ (Jaak. 2:18), hän toi esiin, ettei ole mahdollista näyttää uskoaan muutoin kuin teoillaan – todellinen usko ei voi olla erillään vanhurskaista teoista.” (New Testament Student Manual, kirkon koululaitoksen oppikirja, 2014, s. 495.)

Jaakob viittasi Abrahamiin ja Rahabiin kahtena esimerkkinä ihmisistä, joiden usko Jeesukseen Kristukseen kävi ilmi heidän teoissaan. Jaakob selitti, että Abraham ja Rahab osoittautuivat vanhurskaiksi tekojensa perusteella. Vanhurskaaksi tuleminen tarkoittaa syyttömäksi julistamista ja synnin rangaistuksesta armahtamista. ”Ihminen julistetaan syyttömäksi Vapahtajan armosta uskon kautta häneen. Tätä uskoa osoittaa parannus ja kuuliaisuus evankeliumin lakeja ja toimituksia kohtaan.” (PKO, ”Syyttömäksi julistaminen”, scriptures.lds.org/fi.) Abraham ja Rahab eivät siis pelastuneet tekojensa vuoksi, mutta heidän tekonsa ja kuuliaisuutensa Herralle osoittivat, että heillä oli tosi usko Jeesukseen Kristukseen ja Hänen voimaansa pelastaa.