Oppiaihe 72
Johannes 12
Johdanto
Betanialainen Maria, Martan ja Lasaruksen sisko, voiteli Jeesuksen jalat vertauskuvana Vapahtajan lähestyvästä hautaamisesta. Seuraavana päivänä Jeesus saapui riemusaatossa Jerusalemiin ja puhui kuolemastaan. Jeesuksen tekemistä ihmeistä huolimatta jotkut eivät uskoneet Häneen. Hän opetti, mitä seuraa, jos uskoo Häneen ja jos ei usko Häneen.
Opetusehdotuksia
Johannes 12:1–19
Maria voitelee Jeesuksen jalat, ja Jeesus saapuu riemusaatossa Jerusalemiin
Kehota muutamia oppilaita piirtämään taululle kuva jostakin Uuteen testamenttiin tallennetusta Vapahtajan tekemästä ihmeestä. Kun oppilaat ovat lopettaneet piirtämisen, kehota luokan jäseniä arvaamaan kukin kuvattu ihme. Pyydä oppilasta, joka kuvan piirsi, selittämään, miksi hän valitsi piirrettäväksi juuri sen ihmeen.
Pyydä oppilaita pohtimaan, kuinka se, että he näkisivät jonkin näistä ihmeistä, saattaisi vaikuttaa heidän uskoonsa Vapahtajaan. Kehota heitä heidän tutkiessaan lukua Joh. 12 panemaan merkille eri tapoja, joilla ihmiset saattavat suhtautua Vapahtajan tekemiin ihmeisiin, sekä totuuksia, jotka voivat auttaa meitä ymmärtämään näitä suhtautumistapoja.
Tee yhteenveto jakeista Joh. 12:1–9 selittämällä, että kuusi päivää ennen pääsiäistä Jeesus aterioi joidenkin ystäviensä kanssa Betaniassa. Maria, Martan ja Lasaruksen sisko, voiteli Jeesuksen jalat kalliilla tuoksuöljyllä. Monet ihmiset kuulivat, että Jeesus oli Betaniassa, ja he tulivat katsomaan Häntä ja Lasarusta, jonka Jeesus oli herättänyt aiemmin kuolleista.
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Joh. 12:10–11. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, mitä ylipapit halusivat tehdä Lasarukselle. Voit tuoda esiin, että Lasaruksen herättäminen eloon oli ollut kiistaton todiste siitä, että Jeesuksella Kristuksella oli voima kuoleman yli.
-
Mitä ylipapit halusivat tehdä Lasarukselle? Miksi?
-
Kuinka nämä jakeet auttavat meitä ymmärtämään näiden ylipappien ja fariseusten jumalattomuuden? (Voit muistuttaa oppilaille, että nämä juutalaisjohtajat halusivat surmata myös Vapahtajan [ks. Joh. 11:47–48, 53].)
Tee yhteenveto jakeista Joh. 12:12–16 selittämällä, että päivä sen jälkeen kun Maria oli voidellut Jeesuksen jalat, Jeesus saapui riemusaatossa Jerusalemiin. (Tätä tapahtumaa on käsitelty yksityiskohtaisesti opetettaessa jakeita Matt. 21:1–11.)
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Joh. 12:17–19. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja kiinnittämään huomiota siihen, mitä ihmiset, jotka olivat kuulleet Jeesuksen herättäneen Lasaruksen kuolleista, tekivät Vapahtajan saapuessa riemusaatossa Jerusalemiin.
-
Mitä nämä ihmiset tekivät Vapahtajan saapuessa riemusaatossa Jerusalemiin?
-
Kuinka fariseukset jakeen 19 mukaan suhtautuivat siihen, mitä tapahtui?
Johannes 12:20–36
Jeesus profetoi kuolemastaan
Tee yhteenveto jakeista Joh. 12:20–22 selittämällä, että muutamat kreikkalaiset (ks. jae 20) – mahdollisesti juutalaisuuteen kääntyneet – olivat tulleet Jerusalemiin viettämään pääsiäistä ja pyysivät tavata Jeesuksen. Kun Jeesus kuuli tästä pyynnöstä, Hän puhui lähestyvästä kärsimyksestään, kuolemastaan ja ylösnousemuksestaan. Kehota oppilaita lukemaan itsekseen Joh. 12:27–33 ja ottamaan selville, mitä Jeesus opetti sovituksestaan. Voit kehottaa oppilaita merkitsemään, mitä he löytävät.
-
Mitä Jeesus oli jakeen 27 mukaan valmis tekemään, vaikka Hän oli järkyttynyt? (Selitä, että sana ”järkyttynyt” tarkoittaa tässä yhteydessä, että Hänen sieluaan ahdisti. Vaikka Jeesus tunsi lähestyvän kärsimyksensä painon, Hän päätti jatkaa tarkoituksensa toteuttamista.)
-
Mitä Jeesus jakeen 28 mukaan rukoili? Miten taivaallinen Isä vastasi siihen? (Selitä, että sanat ”kirkastan jälleen” kuvastavat taivaallisen Isän täyttä luottamusta siihen, että Hänen Poikansa veisi sovituksen loppuun asti.)
-
Kuinka Jeesuksen sanat, jotka on tallennettu jakeeseen 32, liittyvät Hänen sovitukseensa?
Selitä, että kuultuaan Jeesuksen opetukset ihmiset sanoivat saaneensa pyhistä kirjoituksista tietää, ettei Messias kuolisi koskaan, ja he kysyivät, kuka oli se Ihmisen Poika, joka korotettaisiin (ks. Joh. 12:34).
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Joh. 12:35–36. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, kuinka Jeesus vastasi heidän kysymykseensä.
-
Mitä Jeesus sanoi vastauksena ihmisten kysymyksiin? (Vapahtaja puhui itsestään valona.)
Johannes 12:37–50
Jeesus opettaa, mitä seuraa, jos uskoo Häneen tai jos ei usko Häneen
Ohjaa oppilaiden huomio taululla oleviin piirroksiin, jotka kuvaavat Jeesuksen ihmeitä. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Joh. 12:11 ja toista oppilasta lukemaan ääneen Joh. 12:37. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja kiinnittämään huomiota eri tapoihin, joilla ihmiset suhtautuivat Jeesuksen tekemiin ihmeisiin.
-
Kuinka ihmiset suhtautuivat Jeesuksen tekemiin ihmeisiin?
-
Minkä totuuden me voimme oppia näiden eri reaktioiden perusteella ihmeiden ja Jeesukseen Kristukseen uskomisen välisestä suhteesta? (Oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, mutta varmista, että on selvää, että ihmeet yksinään eivät saa meitä uskomaan Jeesukseen Kristukseen.)
-
Vaikka ihmeet yksinään eivät saa meitä uskomaan Jeesukseen Kristukseen, kuinka ne voivat vaikuttaa uskoomme Häneen?
-
Mistähän syystä jotkut ihmiset uskovat Jeesukseen Kristukseen nähtyään Hänen tekemiään ihmeitä tai kuultuaan niistä, kun taas toiset eivät usko?
Tee yhteenveto jakeista Joh. 12:38–41 selittämällä, että se tosiasia, että jotkut ihmiset päättivät olla uskomatta Jeesukseen, täytti profeetta Jesajan profetioita (ks. Jes. 6:9–10; 53:1–3). Vapahtajan tekemistä tunnusteoista huolimatta jotkut päättivät sokaista silmänsä ja paaduttaa sydämensä Häntä vastaan.
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Joh. 12:42–43. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, miksi jotkut juutalaisjohtajat, jotka uskoivat Jeesukseen, eivät tunnustaneet (ks. jae 42) avoimesti uskoaan.
-
Miksi jotkut hallitusmiehistä eivät tunnustaneet avoimesti uskoaan Jeesukseen?
-
Mitä tarkoittaa se, että ”ihmisten antama kunnia oli heille rakkaampi kuin Jumalan antama” (jae 43)?
-
Minkä periaatteen me voimme oppia näistä jakeista? (Auta oppilaita huomaan seuraavankaltainen periaate: Se, että meille on tärkeämpää miellyttää muita kuin Jumalaa, voi estää meitä tunnustamasta avoimesti uskoamme Jeesukseen Kristukseen ja Hänen evankeliumiinsa.)
Auta oppilaita ymmärtämään tämä periaate kysymällä:
-
Mitä esimerkkejä tästä periaatteesta on meidän aikanamme?
-
Mitä sopivia keinoja meillä on osoittaa uskomme Jeesukseen Kristukseen ja Hänen evankeliumiinsa?
-
Mitä myönteistä voi seurata siitä, että osoitamme uskovamme Jeesukseen Kristukseen ja Hänen evankeliumiinsa?
Valmista oppilaita huomaamaan periaate, jota opetetaan jakeissa Joh. 12:44–46, pyytämällä heitä miettimään jotakin tilannetta, jolloin he eivät pystyneet näkemään, koska oli aivan pimeää (esim. kun he olivat pimeässä huoneessa tai ulkona yöllä). Kehota muutamaa oppilasta kuvailemaan kokemustaan, myös sitä, miltä heistä tuntui, olivatko he mahdollisesti vaarassa ja kuinka valo olisi auttanut heitä.
Jos on sopivaa, sammuta huoneen valot mutta järjestä silti vähän valoa. Tuo esiin, että fyysinen pimeys voi auttaa meitä ymmärtämään, millaista hengellinen pimeys voi olla.
-
Kuinka fyysisessä pimeydessä oleminen on samankaltaista kuin hengellisessä pimeydessä oleminen?
-
Mitä vaaroja voi aiheutua siitä, että elää hengellisessä pimeydessä?
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Joh. 12:44–46. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, kuinka niitä, jotka uskovat Jeesukseen Kristukseen, voidaan siunata?
-
Kuinka niitä, jotka uskovat Jeesukseen Kristukseen, voidaan jakeen Joh. 12:46 mukaan siunata? (Kun oppilaat ovat vastanneet, sytytä huoneeseen valot, jos sammutit ne aiemmin. Kirjoita taululle seuraava periaate oppilaiden sanoja käyttäen: Jos uskomme Jeesukseen Kristukseen, meidän ei tarvitse elää hengellisessä pimeydessä.)
-
Millä tavoin Jeesus Kristus on valo? Kuinka uskominen Häneen voi poistaa ihmisen elämästä hengellisen pimeyden? (Ks. myös OL 50:23–25; 93:36–39.)
Auta oppilaita ymmärtämään, kuinka Jeesus Kristus karkottaa hengellisen pimeyden tuomalla elämäämme valoa (eli suuntaa ja selkeyttä), järjestämällä oppilaat kahden tai kolmen oppilaan ryhmiksi. Anna kullekin ryhmälle seuraava moniste:
Jeesus Kristus karkottaa hengellisen pimeyden tuomalla valoa
Uusi testamentti, seminaarinopettajan kirja – Oppiaihe 72
Keskustelkaa kunkin seuraavan aiheen kohdalla seuraavista kysymyksistä:
-
Mitä hengellisessä pimeydessä olevat saattaisivat uskoa tästä aiheesta?
-
Mitä valoa Jeesus Kristus ja Hänen evankeliuminsa tuovat tähän aiheeseen?
Aiheet:
-
Fyysisen ruumiimme tarkoitus
-
Ajanviete ja media
-
Rauhan ja onnen löytäminen
-
Avioliitto ja perhe
-
Kuolemanjälkeinen elämä
© 2015 Intellectual Reserve, Inc. Kaikki oikeudet pidätetään.
Keskustelkaa yhdessä koko luokka yhdestä monisteessa mainitusta aiheesta monisteen kysymyksiä käyttäen. Kehota sitten oppilaita keskustelemaan muutaman minuutin ajan muista monisteen aiheista monisteen kysymyksiä käyttäen. (Voit korvata muutamat näistä aiheista sellaisilla, jotka ovat merkityksellisempiä oppilaillesi.)
Kehota riittävän ajan kuluttua yhtä oppilasta kustakin ryhmästä valitsemaan yksi monisteen aiheista ja kertomaan ryhmänsä tätä aihetta koskevasta keskustelusta. Kysy sitten luokalta:
-
Kuinka periaate, jonka huomasimme jakeessa 46, voi auttaa meitä ymmärtämään, miksi saattaisimme ajatella tietyistä aiheista eri tavoin kuin muut ihmiset?
-
Millaisissa tilanteissa Jeesuksen Kristuksen ja Hänen evankeliuminsa antama valo ovat auttaneet teitä?
Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen seitsemänkymmenen koorumin jäsenen, vanhin Gerrit W. Gongin seuraavat sanat, joilla hän todistaa siitä, mitä siunauksia koituu, kun päättää uskoa Jeesukseen Kristukseen ja seurata Häntä:
”Uskominen on valinta [ks. Moosia 4:9]. – –
Kun päätämme uskoa, me ymmärrämme ja näemme asiat eri tavalla. Kun näemme ja elämme siten, me olemme onnellisia ja iloisia tavalla, jonka vain evankeliumi voi tuoda.” (”Choose Goodness and Joy”, New Era, elokuu 2011, s. 44.)
Tee yhteenveto jakeista Joh. 12:47–50 selittämällä, että Jeesus opetti, että ne, jotka eivät usko Hänen sanoihinsa ja jotka torjuvat Hänet, tuomitaan Hänen puhumiensa sanojen perusteella. Ne sanat ovat sanoja, jotka taivaallinen Isä antoi Hänen puhuttavakseen.
Lausu todistuksesi siunauksista, joita olet kokenut koituvan siitä, että päättää uskoa Jeesukseen Kristukseen ja Hänen evankeliumiinsa. Kehota oppilaita kirjoittamaan seminaarimuistivihkoonsa tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaansa, kuinka he aikovat toteuttaa käytännössä yhtä niistä periaatteista, jotka he ovat oppineet. Kannusta oppilaita tekemään päätös uskoa Jeesukseen Kristukseen.
Kommentteja ja taustatietoja
Johannes 12:11, 37. Kuinka ihmeet voivat vaikuttaa uskoomme Jeesukseen Kristukseen
Presidentti Brigham Young on opettanut, kuinka ihmeet voivat vaikuttaa uskoomme Jeesukseen Kristukseen:
”Ihmeet eli nämä epätavalliset Jumalan voiman ilmenemiset eivät ole epäuskoisia varten. Ne ovat pyhien lohduksi ja niiden uskon, jotka rakastavat, pelkäävät ja palvelevat Jumalaa, lujittamiseksi ja vahvistamiseksi, eivätkä ulkopuolisia varten.” (Ks. Kirkon presidenttien opetuksia: Brigham Young, 1997, s. 254.)
Johannes 12:27–34. ”Juuri tähän on elämäni tähdännyt”
Vanhin Neal A. Maxwell kahdentoista apostolin koorumista on opettanut, kuinka Vapahtajan sanat kohdassa Joh. 12:27 kuvastavat Hänen alistumistaan sovituksen lähestyessä:
”Kun käsittämätön kuorma alkoi painaa Kristusta, se vahvisti Hänen kauan sitten muotoutuneen ja älyllisesti selkeän käsityksensä siitä, mitä Hänen piti tehdä. Hänen vaivansa alkoi, ja Hän julisti: ’Nyt olen järkyttynyt. Mitä sanoisin? Isä, pelasta minut tästä hetkestä!’ Sitten Hän sanoi joko hengellisessä yksinpuhelussa tai opetukseksi luonaan olleille: ’Juuri tähän on elämäni tähdännyt.’ (Joh. 12:27.)” (”Alistu halusta”, Valkeus, 1985, konferenssiraportti 155. vuosikonferenssista, s. 67.)
Johannes 12:46. Jeesuksen Kristuksen antaman valon suojaamina
Vanhin Robert D. Hales kahdentoista apostolin koorumista on opettanut suojasta, jonka Jeesuksen Kristuksen antama valo tekee mahdolliseksi:
”Me olemme mukana taistelussa, jota käydään valon ja pimeyden voimien välillä. – –
Herra on meidän valomme ja kirjaimellisesti meidän pelastuksemme (ks. Ps. 27:1). Aivan kuten se pyhä tuli, joka ympäröi lapset Kolmannessa Nefissä (ks. 3. Nefi 17:24), Hänen valonsa on muodostava teidän ja vastustajan pimeyden välille suojakilven, kun elätte sen arvoisina. Te tarvitsette tätä valoa. Me tarvitsemme tätä valoa. Tutkikaa tarkasti pyhiä kirjoituksia ja julkaisua Nuorten voimaksi, ja kuunnelkaa vanhempienne ja johtajienne opetuksia. Oppikaa sitten lunastamaan itsellenne evankeliumin suojaava valo olemalla kuuliaisia viisaille neuvoille.” (”Pimeydestä Hänen ihmeelliseen valoonsa”, Liahona, heinäkuu 2002, s. 78.)
Lisää tietoa Kristuksen valosta on kohdassa OL 88:7–13. Puheessaan ”Kristuksen valo” (Liahona, huhtikuu 2005) presidentti Boyd K. Packer kahdentoista apostolin koorumista opettaa, mitä eroa on Pyhän Hengen ja Kristuksen valon (ks. OL 88:7) välillä. Kristuksen valo on yksi innoituksen lähde, joka jokaisella ihmisellä on. Joskus sitä kutsutaan sisäiseksi valoksi tai tiedoksi oikeasta ja väärästä, moraaliseksi ymmärrykseksi tai omaksitunnoksi.