Jaakobin kirje 3

Johdanto

Jaakob opetti pyhille, että on tärkeää hallita puheensa. Sitten hän vertasi maailman viisautta siihen viisauteen, joka tulee Jumalalta.

Opetusehdotuksia

Jaakobin kirje 3:1–12

Jaakob opettaa pyhille, että on tärkeää hallita puheensa

Tuo luokkaan hammastahnaputkilo. Kehota yhtä oppilasta puristamaan putkilosta kaikki hammastahna (tai pyydä oppilaita kuvittelemaan sen tekeminen). Pyydä toista oppilasta panemaan kaikki hammastahna takaisin putkiloon. Kun toisella oppilaalla on vaikeuksia tehdä niin, kysy:

Kuinka hammastahnaa tässä havaintoesityksessä voidaan verrata sanoihin, jotka sanomme?

Kehota oppilaita pohtimaan, ovatko he koskaan sanoneet jotakin, mitä he ovat myöhemmin katuneet. Kehota oppilaita heidän tutkiessaan jakeita Jaak. 3:1–12 etsimään totuuksia, jotka auttavat heitä valitsemaan sanansa viisaasti.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Jaak. 3:2–4 ja jakeen Jaak. 3:5 ensimmäinen virke. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, kuinka Jaakob kuvasi niitä, jotka eivät loukkaa muita sanoillaan. Selitä, että ilmaus ”kaikkihan me hairahdumme” jakeessa 2 tarkoittaa, että me kaikki teemme virheitä.

Kuinka Jaakob kuvasi niitä, jotka pystyvät hallitsemaan sanansa?

Voisit näyttää tai piirtää taululle piirrokset hevosen suitsista ja laivan tai veneen peräsimestä. Sinun on ehkä tarpeen selittää, että suitset (jae 3) ovat hevosen päähän kiinnitettävä ohjausväline, johon liitetään ohjakset, niin että ratsastaja voi ohjata hevosta. Ja peräsin (jakeessa 4) on ohjauslaite, jolla laivaa tai venettä ohjataan.

Mitä yhteistä Jaakobin mukaan on hevosen suitsilla ja laivan peräsimellä? (Kumpikin on suhteellisen pieni, ja kummallakin ohjataan tai hallitaan suurempaa kokonaisuutta, johon ne on kiinnitetty.)
Kuinka se, että Jaakob vertaa näitä esineitä kieleen eli sanoihin, joita puhumme, auttaa meitä ymmärtämään sanojemme voiman?
Minkä periaatteen me voimme huomata näiden jakeiden perusteella siitä, mitä voi tapahtua, kun opimme hallitsemaan puheemme? (Oppilaiden tulee huomata seuraavankaltainen periaate: Kun opimme hallitsemaan puheemme, me voimme oppia hallitsemaan muunkin toimintamme.)
Miksi puheemme hallitseminen saattaisi auttaa meitä hallitsemaan muunkin toimintamme?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen jakeen Jaak. 3:5 viimeinen virke sekä Jaak. 3:6. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, mihin muuhun Jaakob vertasi puhettamme.

Mihin muuhun Jaakob vertasi puhettamme?
Mitkä osat elämäämme voisivat syttyä tuleen (ks. jae 6) eli vaarantua käyttäessämme sanojamme epäviisaasti?

Selitä, että ilmaus ”elämän pyörä” jakeessa 6 voi viitata ihmisen elämänkulkuun.

Millä tavoin sanat, joita puhumme, voivat vaikuttaa elämämme kulkuun?
Kuinka pienten muutosten tekeminen puhumissamme sanoissa voi vaikuttaa elämämme kulkuun myönteisellä tavalla? Entä muiden elämään?

Kehota muutamia oppilaita lukemaan vuorotellen ääneen jakeet Jaak. 3:7–12. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, mihin muihin asioihin Jaakob vertasi puhettamme.

Mihin muihin asioihin Jaakob vertasi puhettamme? (Eläimiin, jotka on kesytettävä [ks. jakeet 7–8], tappavaan myrkkyyn [ks. jae 8], lähteensilmään, ”joka pulppuaa makeaa ja karvasta vettä” samasta paikasta [jakeet 11–12], viikunapuuhun, jossa viikunoiden sijaan kasvaa oliiveja, sekä viiniköynnökseen, jossa kasvaa viikunoita [ks. jae 12].)

Auta oppilaita ymmärtämään näiden jakeiden sisältö kehottamalla yhtä oppilasta lukemaan ääneen kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Jeffrey R. Hollandin seuraavat sanat:

”Jaakob ei ilmeisestikään tarkoita, että kielemme on aina synnillinen, eikä että kaikki, mitä sanomme, on ’täynnä tappavaa myrkkyä’. Hän tarkoittaa kuitenkin selvästi, että ainakin jotkin asiat, joita sanomme, voivat olla tuhoisia, jopa myrkyllisiä – ja se on hyytävä syytös myöhempien aikojen pyhälle! Ääni, joka esittää hartaan todistuksen, lausuu palavia rukouksia ja laulaa Siionin lauluja, voi olla sama ääni, joka sättii ja arvostelee, nolaa ja halventaa, aiheuttaa tuskaa ja tuhoaa niin tekemällä itsensä ja toisten hengen. – –

Yrittäkäämme olla ’täydellisiä’ nyt ainakin yhdellä tavalla – olemalla loukkaamatta sanoilla, tai myönteisemmin sanottuna puhumalla uudella kielellä, enkelien kielellä. Sanojemme, kuten tekojemmekin, tulisi olla täynnä uskoa, toivoa ja rakkautta, kolmea suurta kristillistä periaatetta, joita nykypäivän maailmassa niin kipeästi kaivataan. Sellaisin sanoin, jos ne puhutaan Hengen vaikutuksesta, voidaan kuivata kyyneleitä, parantaa sydämiä, kohottaa ihmisten elämää, toivo voi palata, luottamus säilyä.” (”Enkelien kieli”, Liahona, toukokuu 2007, s. 16–18.)

Minkä totuuden me voimme huomata näissä jakeissa siitä, kuinka Jumalan seuraajien tulee puhua? (Oppilaiden tulee omia sanojaan käyttäen mainita seuraavankaltainen totuus: Jumalan seuraajat pyrkivät käyttämään kieltään vanhurskaisiin tarkoituksiin eivätkä pahan levittämiseen.)
Miksi se, jos myöhempien aikojen pyhät käyttävät kieltään pahoihin tarkoituksiin tai loukatakseen tai vahingoittaakseen muita, on vakava ongelma?
Mitä me voimme tehdä ollaksemme vähän täydellisempiä (ks. Jaak. 3:2) valitessamme sanojamme?

Kehota oppilaita selittämään, kuinka heidän jakeista Jaak. 3:9–10 löytämänsä totuuden mukaan eläminen voisi ohjata heidän tekojaan seuraavissa tilanteissa:

Lähetät tekstiviestin tai käytät sosiaalista mediaa.
Olet pappi, joka siunaa sakramenttia sunnuntaisin. Koulussa ystäväsi alkavat pilkata jotakuta toista oppilasta.
Olet nuori nainen, joka on aiemmin puhunut epäystävällisesti eräästä toisesta nuoresta naisesta seurakunnassasi.
Koulukaverisi käyttävät rumaa kieltä.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen seuraavat sanat kirjasesta Nuorten voimaksi:

”Sen, kuinka kommunikoit, tulisi kuvastaa sitä, että olet Jumalan poika tai tytär. Puhdas ja älykäs kielenkäyttö kertoo valppaasta ja terveestä mielestä. Hyvä kielenkäyttö, joka kohottaa, kannustaa ja antaa tunnustusta muille, saa Hengen olemaan kanssasi. Niin sanojemme kuin tekojemmekin tulisi olla täynnä uskoa, toivoa ja rakkautta.” (Nuorten voimaksi, kirjanen, 2011, s. 20.)

Milloin jonkun toisen henkilön sanat ovat kohottaneet tai kannustaneet teitä?
Kuinka teitä on siunattu, kun olette yrittäneet kohottaa tai kannustaa muita sanoillanne?

Kehota oppilaita kirjoittamaan seminaarimuistivihkoonsa tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaansa tavoite siitä, mitä he aikovat tehdä hallitakseen paremmin sanansa ja käyttääkseen kieltään vanhurskaisiin tarkoituksiin. Kehota heitä toimimaan tulevalla viikolla sen mukaan, mitä he kirjoittivat.

Jaakobin kirje 3:13–18

Jaakob vertaa maailman viisautta viisauteen, joka tulee Jumalalta

Tee yhteenveto jakeista Jaak. 3:13–18 selittämällä, että Jaakob vertasi maailman viisautta viisauteen, joka tulee Jumalalta. Maailman viisaus johtaa kateuteen ja riidanhaluun (ks. jae 14 ja jae 16), kun taas ”ylhäältä tuleva viisaus on puhdasta” ja ”täynnä armahtavaisuutta” (jae 17).

Todista periaatteista, joita tämänpäiväisessä oppiaiheessa on opetettu.

Kommentteja ja taustatietoja

Jaakobin kirje 3:2. ”Ei hairahdu puheissaan”

Vanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista on varoittanut vaaroista, joita kielteinen puhe tuo, ja puhunut siitä, että meidän pitää olla puheissamme myönteisempiä:

”Oletan olevan sanomattakin selvää, että kielteiset puheet kumpuavat varsin usein kielteisestä ajattelusta, muun muassa kielteisestä ajattelusta itsestämme. Näemme omat vikamme, puhumme – tai ainakin ajattelemme – itsestämme arvostellen, ja ennen pitkää näemme jokaisen ja kaiken sillä tavalla. Ei päivänpaistetta, ei ruusuja, ei lupausta toivosta tai ilosta. Ennen pitkää me ja kaikki ympärillämme olemme viheliäisiä.

– – Meidän tulee kunnioittaa Vapahtajan julistusta olla iloisella mielellä [ks. Matt. 14:27; Mark. 6:50; Joh. 16:33, englanninkielinen kuningas Jaakon raamatunkäännös]. (Minusta tosiaan tuntuu, että me saatamme syyllistyä tämän käskyn rikkomiseen enemmän kuin miltei minkään toisen!) Puhukaa toiveikkaasti. Puhukaa rohkaisevasti, myös itsestänne. Yrittäkää olla nurkumatta ja valittamatta jatkuvasti.” (Ks. ”Enkelien kieli”, Liahona, toukokuu 2007, s. 17–18.)

Jaakobin kirje 3:10. ”Kiitos ja kirous lähtevät samasta suusta”

Vanhin Robert S. Wood seitsemänkymmenen koorumista on opettanut, että sanoilla on voima siunata muita ja meitä itseämme:

”Meidän sanamme ja käytöksemme eivät ole merkityksettömiä, sillä ne sekä heijastavat sitä, mitä me olemme, että muokkaavat sitä, mitä meistä tulee. – –

Se, mitä sanomme ja kuinka ilmaisemme itseämme, paljastaa oman sisimpämme, ja lisäksi se myös muokkaa tuota sisintä, ympärillämme olevia ja lopulta koko yhteiskuntaamme. Joka päivä jokainen meistä on mukana valon peittämisessä tai pimeyden karkottamisessa. Meitä on kutsuttu tuomaan esiin valoa ja olemaan valona, pyhittäytymään ja rakentamaan muita. – –

Kun me puhumme ja toimimme, meidän tulee kysyä, onko meidän sanojemme ja ilmaustemme tarkoituksena kutsua taivaan voimia elämäämme ja kutsua kaikkia tulemaan Kristuksen luo. Meidän täytyy suhtautua pyhiin asioihin kunnioittavasti. Meidän täytyy poistaa käytöksestämme se, mikä on säädytöntä ja rivoa, väkivaltaista ja uhkaavaa, alentavaa ja väärää. Kuten apostoli Paavali kirjoitti: ’Niin kuin hän, joka teidät on kutsunut, on pyhä, niin tulkaa tekin pyhiksi kaikessa mitä teette’ (1. Piet. 1:15). Ilmaus kaikessa mitä teette viittaa tässä puheen lisäksi kaikkeen käytökseemme.” (”Enkelten kielellä”, Liahona, tammikuu 2000, s. 101–102.)