Oppiaihe 103

1. kirje korinttilaisille 1–2

Johdanto

Saatuaan kuulla ongelmista, joita kirkon jäsenet Korintissa kokivat, Paavali kirjoitti näille jäsenille ja kehotti heitä poistamaan riidat ja olemaan yhtä. Hän selitti myös, että Jumala kutsuu heikkoja ja nöyriä saarnaamaan evankeliumiaan ja että sitä, mikä on Jumalan, voidaan tuntea ja ymmärtää vain Hengen avulla.

Opetusehdotuksia

1. kirje korinttilaisille 1:1–16

Paavali kirjoittaa pyhille Korintissa ja kehottaa heitä poistamaan riidat ja olemaan yhtä

Näytä luokalle kuvaa perheestä, urheilujoukkueesta ja ystäväjoukosta (tai kirjoita taululle perhe, urheilujoukkue, ystäväjoukko).

• Mikä saattaisi aiheuttaa hajaannusta ja riitaa kussakin näistä ryhmistä?

• Kuinka sellainen hajaannus ja riidat voivat vaikuttaa perheeseen, joukkueeseen tai ystäväjoukkoon?

• Kuinka sellainen hajaannus ja riidat kirkon jäsenten keskuudessa voivat vaikuttaa kirkkoon?

Kehota oppilaita heidän tutkiessaan lukua 1. Kor. 1 etsimään totuus, jota Paavali opetti Korintin pyhille hajaannuksesta ja riidoista.

Kehota oppilaita ottamaan esille kolmoissidoksen Raamatun kartta nro 13, ”Apostoli Paavalin lähetysmatkat”, ja etsimään kartasta Korintti.

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen seuraava kappale:

Toisella lähetysmatkallaan Paavali matkasi kaupunkiin nimeltä Korintti, missä hän saarnasi evankeliumia. Tuolloin monia ihmisiä meni kasteelle (ks. Ap. t. 18:1–18). Myöhemmin ollessaan saarnaamassa Efesoksessa Paavali sai kuulla, että kirkon jäsenten keskuudessa Korintissa oli syntynyt ongelmia, koska jotkut käännynnäiset olivat palaamassa vanhoihin uskonkäsityksiinsä ja epäjumalanpalvelustapoihinsa. Paavali kirjoitti kirkon jäsenille Korintissa vahvistaakseen heitä ja muistuttaakseen heitä heidän sitoumuksestaan palvella Herraa.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen 1. Kor. 1:1–2. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, kuinka Paavali puhutteli kirkon jäseniä Korintissa.

• Kuinka Paavali puhutteli Korintissa olevia kirkon jäseniä?

• Mikä asema jakeen 1 mukaan Paavalilla oli kirkossa?

Tee yhteenveto jakeista 1. Kor. 1:3–9 selittämällä, että Paavali kertoi Korintin pyhille kiittävänsä Jumalaa heidän puolestaan siitä armosta, jonka he olivat saaneet Jeesukselta Kristukselta ja joka oli siunannut heitä kaikin tavoin. Tuo esiin, että puhutellessaan pyhiä Paavali käytti sanoja, jotka osoittavat, että taivaallinen Isä ja Jeesus Kristus ovat erillisiä olentoja (ks. jae 3).

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen 1. Kor. 1:10–11. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, mitä Paavali kehotti Korintin pyhiä tekemään.

• Mitä Herra jakeen 1. Kor. 1:10 mukaan odottaa meidän kirkon jäsenten tekevän? (Oppilaiden tulee omia sanojaan käyttäen ilmaista seuraavankaltainen periaate: Herra odottaa meidän pyhien olevan yhtä ja poistavan hajaannuksen ja riidat.)

• Mitä me kirkon jäsenet voimme tehdä poistaaksemme hajaannuksen ja riidat perheestämme? Seurakunnistamme? (Kirjoita oppilaiden vastaukset taululle.)

• Mitä siunauksia me voimme saada siitä, että olemme yhtä ja poistamme riidat?

• Milloin teitä on siunattu sen johdosta, että olette olleet yhtä luokkana, koorumina tai seurakuntana?

Viittaa oppilaiden taululle kirjoittamiin vastauksiin ja kannusta heitä valitsemaan yksi tapa, jolla he voivat poistaa hajaannuksen ja riidat, sekä asettamaan tavoite toteuttaa sitä käytännössä.

Tee yhteenveto jakeista 1. Kor. 1:12–16 selittämällä, että pyhät Korintissa hajaantuivat ryhmiksi sen mukaan, kuka oli kastanut heidät. Riitoja kehittyi, koska pyhät uskoivat, että heidän asemansa kirkossa määräytyi sen henkilön tärkeyden mukaan, joka oli kastanut heidät.

1. kirje korinttilaisille 1:17–31

Paavali opettaa, että Jumala kutsuu heikkoja saarnaamaan evankeliumiaan

Selitä, että Paavalin aikaan monet kreikkalaiset asuivat Korintissa. Nämä kreikkalaiset arvostivat suuresti filosofisia ajatuksia ja maailmallista viisautta.

• Miksi jonkun, joka arvostaa maailmallisia filosofioita, saattaisi olla vaikeaa ottaa vastaan evankeliumi? (Voit lukea kohdan 2. Nefi 9:28.)

Kehota oppilaita heidän tutkiessaan jakeita 1. Kor. 1:17–31 etsimään totuus, joka voi auttaa heitä ymmärtämään, miten erehtyväistä on maailman viisaus.

Järjestä luokan jäsenet neljäksi ryhmäksi. Anna kullekin ryhmälle yksi seuraavista pyhien kirjoitusten viitteistä: 1. Kor. 1:17–18; 1. Kor. 1:19–20; 1. Kor. 1:21–22 ja 1. Kor. 1:23–24. Kehota oppilaita lukemaan nämä jakeet ryhmissään ja ottamaan selville, mitä Paavali sanoi maailman viisaudesta verrattuna Jumalan viisauteen. Selitä, että ilmaus ”eihän Kristus lähettänyt minua kastamaan” jakeessa 17 antaa ymmärtää, ettei Paavalia lähetetty rakentamaan mainetta sen perusteella, kuinka monta käännynnäistä hän voisi saada. Voit myös selittää, että ilmaukset ”viisaitten viisaus” jakeessa 19 ja ”maailman viisaus” jakeessa 20 viittaavat sen ajan vääriin filosofisiin perinteisiin.

Kehota riittävän ajan kuluttua yhtä jäsentä kustakin ryhmästä kertomaan lyhyesti luokalle, mitä Paavali opetti Korintin pyhille viisaudesta. Kun kaikki ryhmät ovat esittäneet tiivistelmänsä, kysy:

• Mistähän syystä ne, jotka eivät uskoneet, pitivät sanomaa Jeesuksen Kristuksen sovituksesta hulluutena?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen 1. Kor. 1:25. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä Paavali opetti ihmisviisaudesta verrattuna Jumalan viisauteen. Selitä, että Paavali käytti ilmauksia ”Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi” ja ”Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi” tuodakseen esiin Jumalan äärimmäisen viisauden ja voiman. Jumala ei ole hullu eikä Hänellä ole mitään heikkouksia.

• Minkä totuuden Paavali opetti ihmisviisaudesta verrattuna Jumalan viisauteen? (Kun oppilaat ovat vastanneet, kirjoita taululle seuraava totuus: Jumalan viisaus on suurempi kuin ihmisviisaus.)

• Millä tavoin tämän totuuden ymmärtäminen saattaisi vaikuttaa siihen, kuinka joku etsii ratkaisuja omiin ongelmiinsa?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen 1. Kor. 1:26–27. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja kiinnittämään huomiota siihen, keitä Jumala valitsee saarnaamaan evankeliumiaan.

• Keitä Jumala valitsee saarnaamaan evankeliumiaan?

• Mistähän syystä Jumala valitsee niitä, joita maailma pitää hulluina ja heikkoina, saarnaamaan evankeliumiaan?

1. kirje korinttilaisille 2

Paavali selittää, kuinka me opimme sitä, mikä on Jumalan

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen kahdentoista apostolin koorumin presidentin Boyd K. Packerin seuraava kertomus:

”Istuin lentokoneessa erään ateistiksi tunnustautuvan miehen vieressä, joka vakuutti niin kiivaasti sitä, ettei uskonut Jumalaan, että lausuin hänelle todistukseni. ’Olette väärässä’, sanoin. ’Jumala on olemassa. Minä tiedän, että Hän elää!’

Hän väitti vastaan: ’Ette te sitä tiedä. Kukaan ei tiedä sitä! Sitä ei voi tietää!’ Kun en antanut periksi, tämä ateisti, joka oli asianajaja, esitti kysymyksen, joka on ehkä perimmäisin, mitä todistuksesta voidaan esittää. ’Hyvä on’, hän sanoi pilkallisesti ja alentuvasti, ’sanotte tietävänne. Kertokaapa minulle, kuinka te tiedätte.’

Vaikka olin suorittanut korkeamman asteen akateemisia tutkintoja, niin kun yritin vastata, en osannut ilmaista ajatuksiani. – –

Kun käytin sanoja Henki ja todistus, ateisti vastasi: ’En tiedä, mistä puhutte.’ Sanat rukous, erottaminen ja usko olivat hänelle yhtä lailla merkityksettömiä. ’Huomaattehan’, mies sanoi, ’ette te oikeastaan tiedä. Jos tietäisitte, niin te osaisitte kertoa minulle, kuinka te tiedätte.’

– – [En] tiennyt, mitä tehdä.” (”Herran lamppu”, Valkeus, heinäkuu 1983, s. 27.)

• Mitä te olisitte sanoneet ateistille?

Kehota oppilaita heidän tutkiessaan lukua 1. Kor. 2 etsimään totuus, joka auttaa heitä tietämään, miksi tämä mies ei pystynyt ymmärtämään presidentti Packeria ja miksi he voivat olla varmoja hengellisiä asioita koskevassa tiedossaan.

Tee yhteenveto jakeista 1. Kor. 2:1–8 selittämällä Paavalin sanoneen Korintin pyhille, ettei hän käyttänyt maailman viisautta saadakseen heidät vakuuttuneiksi evankeliumista. Hän opetti heitä Hengen avulla, jotta he uskoisivat Jumalaan. Paavali kertoi heille myös, etteivät ne, jotka eivät uskoneet, pystyneet ymmärtämään Jumalan salaisuuksia.

Kehota useita oppilaita lukemaan vuorotellen ääneen 1. Kor. 2:9–16. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, miksi Paavali sanoi, että jotkut ihmiset voivat tietää ja ymmärtää ”Jumalan syvimmät salaisuudet” (jae 10), kun taas toiset eivät.

• Miksi Paavali ja muut uskolliset ihmiset jakeiden 9–10 mukaan pystyivät ymmärtämään sitä, mikä on Jumalan?

• Miksi jotkut ihmiset jakeen 14 mukaan eivät pysty ymmärtämään sitä, mikä on Jumalan?

• Minkä totuuden me voimme näiden jakeiden perusteella oppia siitä, kuinka me pystymme tietämään ja ymmärtämään sitä, mikä on Jumalan? (Oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, mutta varmista, että he mainitsevat seuraavan totuuden: Me voimme tietää ja ymmärtää sitä, mikä on Jumalan, vain Hänen Henkensä avulla.)

Viittaa presidentti Packerin kertomukseen ja selitä, että presidentti Packer tunsi innoitusta kysyä vieressään lentokoneessa istuvalta mieheltä, miltä suola maistuu. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen loppuosa presidentti Packerin kertomuksesta:

”Monien yritysten jälkeenkään hän ei tietenkään pystynyt siihen. Hän ei pystynyt selittämään pelkillä sanoilla niinkään tavanomaista kokemusta kuin suolan maistamista. Todistin hänelle uudelleen ja sanoin: ’Minä tiedän, että Jumala on olemassa. Piditte pilkkananne sitä todistusta ja sanoitte, että jos tietäisin, pystyisin kertomaan teille tarkoin, kuinka sen tiedän. Ystäväni, hengellisessä mielessä olen maistanut suolaa. En pysty sanoin ilmaisemaan teille sitä, kuinka tämä tieto on tullut, sen enempää kuin tekään pystytte kertomaan minulle, miltä suola maistuu. Sanon teille kuitenkin jälleen: Jumala on olemassa! Hän todellakin elää! Älkääkä yrittäkö väittää minulle, etten tiedä, vain sen vuoksi, ettette itse tiedä, sillä minä tiedän!’

Erotessamme kuulin hänen mutisevan: ’En tarvitse uskontoanne kainalosauvaksi! En tarvitse sitä.’

Tuon kokemuksen jälkeen en ole koskaan ollut vaivautunut tai häpeissäni siitä, että en ole pystynyt pelkin sanoin selittämään kaikkea, mitä tiedän hengellisesti.” (”Herran lamppu”, s. 28.)

Kirjoita taululle sitä, mikä on Jumalan, ja kysy oppilailta, mikä heidän mielestään on sellaista, mikä on Jumalan ja minkä he voivat tietää ja ymmärtää vain Hänen Henkensä avulla. Kirjoita heidän vastauksensa taululle.

• Miksi on tärkeää, että me uskomme voivamme tietää ja ymmärtää sitä, mikä on Jumalan, vain Hänen Henkensä avulla?

Kiinnitä oppilaiden huomio taululla olevaan luetteloon ja kehota heitä kertomaan jokin kokemus, jossa he tulivat tietämään ja ymmärtämään Hengen avulla jotakin siitä, mikä on Jumalan. Voisit kertoa jonkin oman kokemuksesi.

Kehota oppilaita kertomaan

Oivalluksista ja asiaan liittyvistä kokemuksista kertominen selkiyttää oppilaiden ymmärrystä evankeliumin opeista ja periaatteista. Kun oppilaat kertovat sellaisista kokemuksista, Pyhä Henki saa heidät usein syventämään ymmärrystään ja todistustaan juuri niistä ajatuksista, joista he kertovat. Pyhän Hengen voiman ansiosta heidän sanoillaan ja kokemuksillaan voi olla merkittävä vaikutus heidän ikätoveriensa sydämeen ja mieleen.

Kannusta oppilaita miettimään, mitä he voivat tehdä tavoitellakseen Hengen apua, kun he pyrkivät tietämään ja ymmärtämään sitä, mikä on Jumalan.

Lausu lopuksi oma todistuksesi tässä oppiaiheessa opetetuista totuuksista.

Kommentteja ja taustatietoja

1. kirje korinttilaisille 1:17–2:13. Maailman viisaus

”Kun Paavali puhui tämän maailman viisautta vastaan (ks. 1. Kor. 1:20), hän viittasi oman aikansa vääriin filosofisiin perinteisiin eikä hyödylliseen opiskeluun ja koulutuksen hankkimiseen, joihin Herra kannustaa (ks. Matt. 22:37; 2. Nefi 9:29; OL 88:78–80). Paavali käytti sanoja viisas ja viisaus toistuvasti jakeissa 1. Kor. 1:17–2:13 viitatessaan maailmallisiin filosofioihin ja niihin, jotka kannattivat niitä. Filosofiset ajatukset olivat säännöllisesti julkisen väittelyn aiheena. Paavali vertasi rajallista ihmisviisautta voimalliseen sanomaan Jumalan ristiinnaulitusta Pojasta (ks. 1. Kor. 1:17–25). Vaikka on niitä, jotka pilkkaavat evankeliumia, pyhien uskon ei pitäisi perustua ’ihmisten viisauteen vaan Jumalan voimaan’ (1. Kor. 2:5).

Niin juutalaisten kuin pakanoidenkin oli vaikea hyväksyä sanomaa ristiinnaulitusta Messiaasta. Roomalaisessa maailmassa ristiinnaulitseminen oli rangaistus, joka oli varattu rikollisille tai orjille, ja se oli vertauskuva häpeästä ja tappiosta. Ajatus siitä, että joku kärsisi ja kuolisi muiden sijasta ja sitten palaisi takaisin elämään, oli hulluutta filosofismielisille kreikkalaisille (ks. 1. Kor. 1:23). Juutalaisille, joiden käsitys Messiaasta toi odotuksia kuninkaallisuudesta, vallasta ja voitosta, sanoma, että Messias oli kuollut ristillä, oli kompastuskivi ja ajatus, jota oli mahdoton hyväksyä (ks. 1. Kor. 1:23).” (New Testament Student Manual, kirkon koululaitoksen oppikirja, 2014, s. 364.)

1. kirje korinttilaisille 1:18–29. ”Mikä maailmassa on heikkoa, sen Jumala valitsi saattaakseen häpeään sen, mikä on voimakasta”

”Vaikka monet juutalaiset ja pakanat torjuivat evankeliumin sanoman ’hulluutena’ (1. Kor. 1:18), Paavali opetti, että ’Jumalan hulluus on ihmisiä viisaampi ja Jumalan heikkous ihmisiä voimakkaampi’ (1. Kor. 1:19–25). Jumala tekee usein työtään yksittäisten ihmisten avulla, joita maailma saattaisi pitää ’hulluina’ tai ’heikkoina’ (ks. OL 35:13–14; 124:1). Jakeessa 1. Kor. 1:28 se, ’mikä maailmassa ei ole yhtään mitään’ eli ne, jotka ovat vähäpätöisiä ja nöyriä, ovat juuri niitä, jotka Jumala valitsee tekemään työtään.” (New Testament Student Manual, kirkon koululaitoksen oppikirja, 2014, s. 364.)

1. kirje korinttilaisille 2:6–16. Sitä, mikä on Jumalan, ymmärtää Hengen avulla

Koska Jumalan Hengen asiat voi tietää vain Jumalan Hengen avulla (ks. 1. Kor. 2:14), maailmallisesti suuntautuneet eivät pysty ymmärtämään hengellisiä totuuksia. Jumala on antanut meille keinon hankkia hengellistä tietoa. Vanhin Paul V. Johnson seitsemänkymmenen koorumista on opettanut:

”Tiedemaailmassa totuuden oppimiseen ja tiedon lisäämiseen käytetään tieteellistä menetelmää. Vuosien saatossa siitä on ollut erittäin paljon hyötyä ja se on antanut valtavat määrät tieteellistä tietoa, ja se työntää edelleen syrjään aineellista maailmaamme koskevaa tietämättömyyden verhoa. Hengellisten asioiden oppiminen vaatii kuitenkin erilaista lähestymistapaa kuin tieteellisten asioiden oppiminen. Tieteellisestä menetelmästä ja älystä on hyvin paljon apua, mutta ne yksistään eivät koskaan tuo hengellistä tietoa.

Hengellisten asioiden oppimiseen sisältyy äly, mutta se ei riitä. Me opimme hengellisiä asioita vain Hengen välityksellä. – –

Vastauksia hengellisiin kysymyksiin annetaan niille, jotka eivät paaduta sydäntään, jotka pyytävät uskossa, uskoen saavansa, ja jotka pitävät tunnollisesti käskyt. Silloinkin, kun me noudatamme tätä mallia, me emme säätele sitä, milloin vastaukset saadaan. Joskus vastauksemme tulevat nopeasti, ja joskus meidän täytyy laittaa kysymykset odottamaan joksikin aikaa ja turvata uskoomme, joka on kasvanut niistä vastauksista, jotka jo tiedämme.” (”Malli hengellisten asioiden oppimiseen”, seminaarien ja uskontoinstituuttien satelliittilähetys, 7. elokuuta 2012, si.lds.org.)

Vanhin Dallin H. Oaks kahdentoista apostolin koorumista on opettanut:

”Herran määräämät menetelmät pyhän tiedon hankkimiseen ovat aivan erilaiset kuin ne menetelmät, joita käyttävät pelkästään tutkimisen avulla tietoa hankkivat. Esimerkiksi väittely tai vastakkaisten kantojen välinen keskustelu on oppineiden usein käyttämä menetelmä, josta minulla on melkoisesti henkilökohtaista kokemusta. Mutta Herra on neuvonut meitä muinaisissa ja nykyajan pyhissä kirjoituksissa, ettei meidän pidä kiistellä Hänen oppinsa kohdista. (Ks. 3. Nefi 11:28–30; OL 10:63.) – – Evankeliumin totuudet ja todistus saadaan Pyhältä Hengeltä kunnioittavan henkilökohtaisen tutkimisen ja hiljaisen mietiskelyn avulla.” (Ks. ”Vaihtoehtoiset äänet”, Valkeus, heinäkuu 1989, s. 26.)