Oppiaihe 56: Luukas 18–21

Oppiaihe 56

Luukas 18–21

Johdanto

Kulkiessaan viimeistä kertaa kuolevaisuudessa kohti Jerusalemia Jeesus Kristus opetti evankeliumiaan ja teki ihmeitä ihmisten keskuudessa. Hän ratsasti riemusaatossa Jerusalemiin, puhdisti jälleen temppelin ja opetti ihmisiä siellä.

Opetusehdotuksia

Luukas 18–21

Vapahtaja opettaa matkallaan Jerusalemiin

Selitä oppilaille, että he ovat jo saaneet tietää monista lukuihin Luuk. 18–21 tallennetuista tapahtumista tutkittuaan Matteuksen ja Markuksen evankeliumeja. Kertaa kaksi näistä tapahtumista ottamalla esille seuraavat kuvat: Kristus ja rikas nuorukainen (Evankeliumiaiheinen kuvakirja, 2009, nro 48; ks. myös lds.org) ja Jeesus saapuu riemusaatossa Jerusalemiin (Evankeliumiaiheinen kuvakirja, nro 50). Kehota oppilaita tekemään yhteenveto näistä kertomuksista luokalle ja selittämään, mitä he muistavat oppineensa niistä.

Voit käyttää seuraavaa yhteenvetoa luvuista Luuk. 18–21, jos oppilaat tarvitsevat apua näiden kertomusten mieleen palauttamisessa. (Huom. Voit auttaa oppilaita ymmärtämään, mikä oli tämän oppiaiheen tapahtumien ajankohta Vapahtajan elämässä, näyttämällä oppilaille tämän oppikirjan lopussa olevaa kaaviota Silmäys Jeesuksen Kristuksen elämään kuolevaisuudessa.)

Kulkiessaan viimeistä kertaa kuolevaisuudessa kohti Jerusalemia Jeesus Kristus opetti joukon vertauksia ja paransi monia ihmisiä. Hän kehotti erästä rikasta nuorukaista antamaan kaiken omaisuutensa köyhille ja seuraamaan Häntä. Hän paransi sokean miehen. Pilkasta huolimatta Hän aterioi yhden johtavassa asemassa olevan publikaanin luona Jerikossa.

Hän saapui Jerusalemiin, ja ylistyshuutojen keskellä Hän ratsasti aasinvarsalla kaupunkiin. Hän karkotti jälleen rahanvaihtajat temppelistä, opetti siellä ihmisiä ja vastasi ylipappien ja lainopettajien kysymyksiin. Hän ylisti leskeä, joka antoi kaksi kolikkoaan temppelin uhriarkkuun. Hän myös opetti opetuslapsilleen toisesta tulemisestaan.

Selitä, että useimmat niistä kertomuksista, joita oppilaat tutkivat tässä oppiaiheessa, ovat ainoastaan Luukkaan evankeliumissa.

Valmista oppilaita tutkimaan näitä tapahtumia kirjoittamalla taululle seuraavat kysymykset:

Mitkä teot saattaisivat osoittaa, että ihminen haluaa vilpittömästi päästä lähemmäksi Herraa?

Millainen käyttäytyminen osoittaa, että hän haluaa todella saada anteeksi tai haluaa Herralta apua?

Kehota oppilaita pohtimaan näitä kysymyksiä, kun he tutkivat seuraavia tapahtumia Luukkaan kirjoituksista.

Kirjoita taululle seuraavat pyhien kirjoitusten viitteet: Luuk. 18:1–8; Luuk. 18:9–14; Luuk. 18:35–43; Luuk. 19:1–10. Selitä, että näissä pyhien kirjoitusten kohdissa on vertauksia ja tapahtumia Vapahtajan viimeiseltä kuolevaisuudessa tekemältä matkalta kohti Jerusalemia.

Anna jokaiselle oppilaalle tutkittavaksi yksi taululle kirjoitetuista pyhien kirjoitusten viitteistä tai voisit jakaa oppilaat neljään ryhmään ja antaa kullekin ryhmälle tutkittavaksi yhden taululla olevista pyhien kirjoitusten viitteistä. Kehota jokaista oppilasta tai ryhmää lukemaan tehtäväksi saamansa pyhien kirjoitusten kohta ja valmistautumaan sen sisältämän tapahtuman tai vertauksen näyttelemiseen. (Ellet jaa oppilaita ryhmiin, voisitte näytellä kunkin tapahtuman koko luokka yhdessä. Jos päätät, ettette näyttele näitä tapahtumia, voisit kehottaa oppilaita tutkimaan itsekseen tehtäväksi saamaansa pyhien kirjoitusten kohtaa käyttämällä seuraavia kysymyksiä ja opettamalla sitten toisilleen, mitä he oppivat.) Selitä, että luokassa tai jokaisessa ryhmässä yhden oppilaan tulee olla kertoja ja lukea pyhien kirjoitusten kertomus muun luokan tai ryhmän näytellessä sen. Kunnioituksesta ja arvonannosta Vapahtajaa kohtaan neuvo niitä, jotka näyttelevät kohdat Luuk. 18:35–43 ja Luuk. 19:1–10, tekemään sen ilman että kukaan näyttelee Jeesusta Kristusta. Kehota kertojaa lukemaan Jeesuksen sanat ja pyydä näyttelijöitä toimimaan aivan kuin Hän olisi tapahtumapaikalla.

Kun ryhmät valmistautuvat, kehota heitä keskustelemaan yhdessä seuraavista kysymyksistä ja olemaan valmiita kertomaan vastauksensa luokalle, kun he ovat näytelleet tapahtuman. (Voisit kirjoittaa nämä kysymykset taululle tai antaa ne monisteena.)

Mitä tapahtuman päähenkilö (leski, publikaani, sokea mies tai Sakkeus) halusi?
Mitä päähenkilö teki osoittaakseen, että hänen halunsa oli vilpitön?
Mitä tapahtui päähenkilön uskollisten tekojen johdosta?
Mitä periaatteita tai oppeja voitte huomata kertomuksesta?

Kehota riittävän ajan kuluttua luokkaa tai jokaista ryhmää näyttelemään tapahtumansa, kun kertoja lukee jakeet. Kun luokan jäsenet katselevat tai seuraavat tapahtumia pyhistä kirjoituksistaan, pyydä oppilaita miettimään, mitä kukin kertomus voi opettaa meille uskon osoittamisesta Herraan. Pyydä kunkin esityksen jälkeen luokan jäseniä tai ryhmää kertomaan vastauksensa edellä oleviin kysymyksiin. Pyydä heitä kirjoittamaan huomaamansa periaatteet tai opit taululle.

Kun ryhmät ovat kertoneet vastauksensa kysymyksiin, esitä seuraavat kysymykset:

Mitä samankaltaisuuksia huomasitte kunkin päähenkilön toiminnassa? (He jokainen osoittivat sinnikkyyttä ja vilpittömyyttä pyrkiessään saamaan haluamansa.)
Mitä nämä teot voivat opettaa meille uskon osoittamisesta Herraan?
Mitä samankaltaisuuksia huomasitte siinä, mitä kukin päähenkilö sai tekojensa johdosta? (Jokainen sai apua tai armoa.)

Pyydä oppilaita ilmaisemaan näiden kertomusten samankaltaisuuksien perusteella jokin periaate. Oppilaat saattavat ilmaista eri periaatteita, mutta muista tähdentää, että jos olemme vilpittömiä ja sinnikkäitä osoittaessamme uskoa Herraan, me voimme saada Hänen armoaan. Kirjoita tämä periaate taululle.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin David A. Bednarin seuraavat sanat. Pyydä luokan jäseniä kuuntelemaan, mikä ilmaisee henkilön osoittavan uskoa Herraan.

”Tosi usko kohdistuu ja keskittyy Herraan Jeesukseen Kristukseen ja johtaa aina vanhurskaisiin tekoihin” (”Pyytäkää uskossa”, Liahona, toukokuu 2008, s. 95).

Kiinnitä oppilaiden huomio kysymyksiin, jotka kirjoitettiin taululle oppitunnin alussa. Pyydä oppilaita kääntymään vierustoverinsa puoleen ja keskustelemaan hänen kanssaan vastauksista näihin kysymyksiin.

Millä tavoin me voimme osoittaa uskoa Jumalaan nykyään?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen vanhin Bednarin seuraavat sanat ja pyydä luokan jäseniä kuuntelemaan, mitä tarkoittaa se, että kokee Herran armotekoja:

”Herran lempeät armoteot ovat niitä hyvin henkilökohtaisia ja yksilöllisiä siunauksia, voimaa, varjelusta, varmuutta, ohjausta, rakkautta osoittavaa hyvyyttä, lohdutusta, tukea ja hengellisiä lahjoja, joita me saamme Herralta Jeesukselta Kristukselta ja Hänen tähtensä ja kauttaan” (”Herran lempeät armoteot”, Liahona, toukokuu 2005, s. 99).

Kehota oppilaita kirjoittamaan seminaarimuistivihkoonsa tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaansa vastauksensa seuraaviin kysymyksiin. (Voit kirjoittaa kysymykset taululle.)

Millä tavoin sinä tai joku tuntemasi henkilö olette osoittaneet uskoa Jeesukseen Kristukseen? Minkä armoteon sinä tai tuntemasi henkilö koitte sen johdosta?
Mieti, millä tavoin haluat Herran apua tai armoa elämääsi. Mitä aiot tehdä osoittaaksesi uskovasi Herraan, jotta saisit Hänen armoaan?

Kehota muutamaa oppilasta, jotka haluavat, kertomaan muille, mitä he kirjoittivat. Muistuta heille, ettei heidän pidä kertoa mitään liian henkilökohtaista. Voisit myös itse kertoa jonkin kokemuksesi tästä periaatteesta ja todistaa sen olevan totta.

Kommentteja ja taustatietoja

Luukas 18:1–8. Vertaus hellittämättömästä leskestä ja väärämielisestä tuomarista

”Luukas ilmaisi pääsanoman vertauksessa hellittämättömästä leskestä ja väärämielisestä tuomarista – ’aina tulee rukoilla, koskaan lannistumatta’ (Luuk. 18:1). Kreikankielinen sana, joka on käännetty ’lannistumatta’, tarkoittaa sitä, ettei väsy tai uuvu johonkin. Vertauksessa leski, joka toistuvasti pyytää tuomaria oikaisemaan vääryyden, edustaa periksi antamatonta rukoilemista. Vanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista on opettanut:

’Kun yksinäiset, kylmät, kovat ajat koittavat, meidän on kestettävä, meidän on mentävä eteenpäin, meidän on oltava sinnikkäitä. Se oli Vapahtajan sanoma vertauksessa hellittämättömästä leskestä. – – Koputtakaa koputtamistanne tuohon oveen. Jatkakaa anomista. Sillä välin tietäkää, että Jumala kuulee huutonne ja tuntee ahdistuksenne. Hän on Isänne ja te olette Hänen lapsiaan.’ (’Libertyn vankilan opetuksia’, kirkon koululaitoksen hartaustilaisuus nuorille aikuisille, 7. syyskuuta 2008, s. 5.)

Sinnikkyydellä on juurensa uskoa ja toivoa koskevissa evankeliumin perusperiaatteissa. Sinnikkyys kuvastaa uskoamme siihen, että tekomme tuovat elämäämme Herran siunaukset.” (New Testament Student Manual, kirkon koululaitoksen oppikirja, 2014, s. 177.)

Luukas 18:9–14. Vertaus fariseuksesta ja publikaanista

Presidentti Howard W. Hunter on selittänyt eroa fariseuksen rukouksen ja publikaanin rukouksen välillä:

”Voivatko kahden ihmisen rukoukset erota toisistaan enemmän? Fariseus seisoi erillään, koska hän luuli olevansa parempi kuin tämä toinen mies, jota hän piti tavallisena ihmisenä. Publikaanikin seisoi muista erillään mutta siitä syystä, että hän piti itseään kelvottomana. Fariseus ei ajatellut muita kuin itseään ja piti kaikkia muita syntisinä, kun taas publikaani piti kaikkia muita vanhurskaina verrattuna häneen, synnintekijään. Fariseus ei pyytänyt mitään Jumalalta vaan luotti omaan omahyväisyyteensä. Publikaani pyysi Jumalalta armoa ja anteeksiantoa synneistään.

– – Publikaani, halveksittu veronkantaja, ’lähti kotiinsa vanhurskaana, tuo toinen ei’ (Luuk. 18:14). Toisin sanoen Herra sanoo, että tämä mies vapautettiin synneistään eli hänelle annettiin anteeksi. – –

Nöyryys on jumalallinen ominaisuus, joka todellisilla pyhillä on. On helppoa ymmärtää, miksi ylpeä ihminen lankeaa. Hän haluaa luottaa vain itseensä. – – Ylpeä ihminen sulkee yhteyden Jumalaan, ja kun hän niin tekee, hän ei enää elä valossa. – –

Historia osoittaa, että ne, jotka ovat ylentäneet itsensä, on alennettu, kun taas nöyrät on ylennetty. Jokaisella vilkkaalla kadulla kulkee fariseuksia ja publikaaneja. Saattaa olla, että jollakulla heistä on meidän nimemme.” (Ks. ”Fariseus ja publikaani”, Valkeus, lokakuu 1984, s. 127.)

Luukas 18:35–43. Sokean miehen parantaminen

Sokean miehen nimeltä Bartimaios usko ja sinnikkyys voidaan nähdä siinä, kuinka hän huusi Jeesukselta Kristukselta armoa – hän jatkoi huutamista silloinkin kun monet käskivät hänen olla hiljaa (ks. Mark. 10:47–48).

Luukas 18:1–8, 35–43. Sinnikkyys uskossa

Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista on kertonut esimerkin siitä, miten tärkeää on olla sinnikäs, kun uskoamme koetellaan:

”Joitakin vuosia sitten eräs perhe matkusti Yhdysvalloista Eurooppaan. Pian määränpäähän saavuttuaan heidän 13-vuotias poikansa tuli hyvin sairaaksi. Äiti ja isä ajattelivat ensin, että hänen vatsavaivansa johtuivat pitkän lennon aiheuttamasta uupumuksesta, ja perhe jatkoi matkaansa suunnitelmien mukaan.

Päivän edetessä pojan tila huononi. Nestehukka lisääntyi. Isä antoi pojalleen pappeuden siunauksen, mutta välitöntä muutosta parempaan ei ollut havaittavissa.

Kului muutama tunti, ja äiti polvistui poikansa vierelle pyytäen rukouksessa taivaalliselta Isältä pojalle hyvinvointia. He olivat kaukana kotoa vieraassa maassa eivätkä tienneet, kuinka saada lääkärinhoitoa.

Äiti kysyi pojaltaan, haluaisiko tämä rukoilla hänen kanssaan. Hän tiesi, ettei pelkästään toivotun siunauksen odottaminen riittänyt, heidän täytyi edelleen toimia. Selittäen, että pojan saama siunaus oli vielä voimassa, äiti ehdotti jälleen pyytämistä rukouksessa muinaisten apostolien tavoin: ’[Herra], anna meille vahvempi usko!’ (Luuk. 17:5.) Siihen rukoukseen sisältyi luottamuksen osoitus pappeuden voimaan sekä sitoumus jatkaa hellittämättä kaiken sen tekemistä, mitä siunauksen saaminen saattaisi edellyttää – jos tuo siunaus oli sillä kertaa Jumalan tahdon mukainen. Pian tämän yksinkertaisen rukouksen pitämisen jälkeen pojan tila koheni.

Äidin ja hänen poikansa uskollinen toiminta auttoi saamaan luvatun pappeuden voiman – –. Tämän 13-vuotiaan [pojan] parantuminen ei tapahtunut, ennen kuin he uskoivat, ja se toteutui ’heidän rukoustensa uskon mukaan’ (OL 10:47).” (”Pyytäkää uskossa”, Liahona, toukokuu 2008, s. 96.)

Luukas 19:1–10. Sakkeus, publikaanien esimies

Lisää tietoa Sakkeuksesta on julkaisussa New Testament Student Manual (kirkon koululaitoksen oppikirja, 2014, s. 177).