Kirjasto
Oppiaihe 148: 1. Johanneksen kirje


Oppiaihe 148

1. Johanneksen kirje

Johdanto

Johannes kehotti kirkon jäseniä pyrkimään yhteyteen Isän ja Pojan kanssa. Hän tähdensi, että osoittaakseen rakkautensa Jumalaa kohtaan heidän tulee pitää Hänen käskynsä. Johannes muistutti kirkon jäseniä myös rakastamaan muita.

Opetusehdotuksia

1. Johanneksen kirje 1–5

Johannes selittää, että on tärkeää pitää käskyt ja rakastaa muita

Järjestä oppilaat pareiksi. Kirjoita taululle sana luopumus. Kehota oppilaita kääntymään parinsa puoleen ja selittämään lyhyesti, mitä on luopumus. Kehota sitten yhtä oppilasta tulemaan taululle ja kirjoittamaan sille luopumuksen määritelmä. Määritelmästä tulee käydä ilmi, että luopumus tarkoittaa kääntymistä pois totuudesta (ks. PKO, ”Luopumus”, scriptures.lds.org/fi).

Selitä, että apostoli Johannes kirjoitti 1. Johanneksen kirjeen aikana, jolloin luopumus uhkasi kirkkoa. Tässä kirjeessä Johannes varoitti pyhiä aktikristuksista (ks. 1. Joh. 2:18–26; 4:3). Antikristus on ”kuka tai mikä tahansa, joka vääristelee evankeliumin tosi pelastussuunnitelmaa ja vastustaa Kristusta avoimesti tai salaa” (PKO, ”Antikristus”, scriptures.lds.org/fi). Jotkut Johanneksen ajan antikristukset opettivat, ettei Jeesuksella Kristuksella ollut fyysistä ruumista Hänen ollessaan maan päällä vaan että Hän vain näytti olevan fyysinen olento.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen 1. Joh. 1:1–4. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, mistä Johannes todisti kiistääkseen tämän väärän opetuksen. Selitä, että ilmaus ”elämän Sana” (jakeessa 1) tarkoittaa Jeesusta Kristusta.

  • Mitä sanoja Johannes käytti kiistääkseen sen väärän ajatuksen, ettei Jeesuksella Kristuksella ole fyysistä ruumista?

  • Miksi Johannes jakeiden 3–4 mukaan lausui pyhän todistuksensa Jeesuksesta Kristuksesta kirkon jäsenille? (Hän halusi, että heillä olisi yhteys kirkon johtajiin, joilla oli yhteys taivaalliseen Isään ja Jeesukseen Kristukseen. Hän halusi myös, että he kokisivat ilon täyteyttä.)

Selitä, että yhteys tarkoittaa sitä, että nauttii luottamuksen, yhteydenpidon ja yhteisen tarkoituksen täyttämästä suhteesta. Meillä voi olla yhteys kirkon johtajiin, kun me otamme vastaan heidän opetuksensa ja neuvonsa ja noudatamme niitä.

Kirjoita taululle seuraava vajaa virke: Jos otamme vastaan profeettojen ja apostolien opetukset ja noudatamme niitä, meillä voi olla…

  • Kuinka täydentäisitte taululla olevan virkkeen sen pohjalta, mitä Johannes opetti jakeessa 1. Joh. 1:3? (Täydennä oppilaiden sanoja käyttäen taululla oleva virke, niin että siitä välittyy seuraava periaate: Jos otamme vastaan profeettojen ja apostolien opetukset ja noudatamme niitä, meillä voi olla yhteys Isään ja Poikaan.)

Ota esille kuva Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon nykyisestä presidentistä sekä muista profeetoista ja apostoleista.

  • Kuinka profeettojen ja apostolien opetusten noudattaminen auttaa meitä niin, että meillä on yhteys taivaalliseen Isään ja Hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen 1. Joh. 1:5–6. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mikä voi estää meitä saamasta yhteyttä taivaalliseen Isäämme.

  • Mikä voi estää meitä saamasta yhteyttä taivaalliseen Isäämme?

Tuo esiin, että Johanneksen käyttämä sana pimeys tarkoittaa hengellistä pimeyttä.

  • Mitä teidän mielestänne tarkoittaa se, että vaeltaa hengellisessä pimeydessä?

Kehota oppilaita heidän tutkiessaan jakeita 1. Joh. 1:7–10; 2:1–6 etsimään Johanneksen opettamia totuuksia, jotka voivat auttaa meitä tietämään, kuinka me voimme vaeltaa evankeliumin valossa. Selitä, että sana sovittaja jakeessa 1. Joh. 2:2 viittaa sovitusuhriin, joka tyydyttää Jumalan oikeudenmukaisuuden. Kehota oppilaita tutkimaan näitä jakeita itsekseen tai parin kanssa tai pienissä ryhmissä.

  • Mitä totuuksia huomasitte näissä jakeissa? (Voit halutessasi kirjoittaa oppilaiden vastauksia taululle. Niitä voisivat olla seuraavankaltaiset totuudet: Jeesus Kristus sovitti syntimme. Kun pidämme Jumalan käskyt, rakkautemme Jumalaan saavuttaa päämääränsä eli tulee täydelliseksi.)

  • Mistähän syystä rakkautemme Jumalaan tulee täydellisemmäksi, kun me pidämme Hänen käskynsä?

  • Milloin olette kokeneet, että rakkautenne Jumalaa kohtaan on lisääntynyt, kun olette pyrkineet pitämään Hänen käskynsä?

Lue ääneen seuraavat kuvaukset kahdesta myöhempien aikojen pyhiin kuuluvasta nuoresta. Kehota oppilaita miettimään, mitä käskyä näiden kahden nuoren on vaikea noudattaa.

  1. Nuori mies lukee pyhiä kirjoituksia joka päivä ja suorittaa uskollisesti monia pappeusvelvollisuuksistaan mutta on usein epäystävällinen pikkuveljeään kohtaan.

  2. Nuori nainen käy säännöllisesti kirkon kokouksissa ja on saanut Nuorten Naisten tunnustuskunniakirjan. Hän kirjoittaa kuitenkin usein sosiaaliseen mediaan töykeitä kommentteja muutamista luokkatovereistaan ja opettajistaan.

  • Mitä käskyä näiden kahden nuoren on vaikea noudattaa?

Kehota oppilaita miettimään tilanteita, joissa heidän saattaisi olla vaikeaa osoittaa rakkautta muita kohtaan.

Kehota muutamia oppilaita lukemaan vuorotellen ääneen jakeet 1. Joh. 2:9–11; 4:7–11, 19–21. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, mitä Johannes opetti rakkaudesta. Voit kehottaa oppilaita merkitsemään näissä jakeissa olevat opetukset, jotka ovat heille merkityksellisiä.

  • Mitkä rakkautta koskevista Johanneksen opetuksista ovat erityisen merkityksellisiä teille? Miksi?

  • Minkä periaatteen me voimme oppia näiden jakeiden pohjalta siitä, mitä me teemme silloin kun me rakastamme Jumalaa? (Vaikka oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, heidän tulee huomata seuraavankaltainen periaate: Kun rakastamme Jumalaa, me rakastamme muita.)

  • Mistähän syystä me osoitamme rakkauttamme muita kohtaan, jos me todella rakastamme Jumalaa?

Tuo esiin, että vaikka Johannes käytti sanaa viha jakeessa 1. Joh. 4:20, niin vihan lisäksi on monia tapoja, joilla me voimme olla osoittamatta rakkauttamme tai ystävällisyyttämme muille. Kehota oppilaita selittämään, mitä jotkin sellaiset tavat heidän mielestään saattaisivat olla.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen 1. Joh. 3:17–18 ja pyydä luokan jäseniä panemaan merkille, kuinka meidän pitäisi osoittaa rakkauttamme muille. Kehota oppilaita kertomaan, mitä he saavat selville. Oppilaiden tulee huomata, että on tärkeää rakastaa sekä ”sanoin” että ”teoin”.

  • Mistähän syystä on tärkeää, että me osoitamme rakkauttamme teoillamme emmekä vain sanoillamme?

  • Kuka tuntemanne henkilö on hyvä esimerkki rakkauden osoittamisesta muita kohtaan? Mitä sellaista tämä henkilö tekee, mikä osoittaa hänen rakastavan muita?

Kehota oppilaita miettimään elämässään jotakuta, jolle he voisivat osoittaa enemmän rakkautta. Pyydä heitä kirjoittamaan paperille tuon henkilön nimi sekä joitakin nimenomaisia tapoja, joilla he voisivat osoittaa rakkautta tai ystävällisyyttä tuota henkilöä kohtaan. Selitä, ettei heidän tarvitse osoittaa rakkauttaan suurieleisesti ja että pienet, yksinkertaiset rakkauden ja ystävällisyyden osoitukset ovat usein merkityksellisimpiä. Kehota heitä viemään paperi mukanaan kotiin ja toimimaan kirjoittamiensa asioiden mukaan.

Tuo esiin, että kun me osoitamme rakkauttamme teoillamme, me noudatamme Jeesuksen Kristuksen esimerkkiä (ks. 1. Joh. 2:6; 3:1–3). Voit päättää oppitunnin lausumalla todistuksesi totuuksista, joita oppilaat huomasivat tutkiessaan 1. Johanneksen kirjettä. Kannusta oppilaita toteuttamaan näitä periaatteita omassa elämässään.

Kommentteja ja taustatietoja

1. Johanneksen kirje 3:2. ”Meistä tulee hänen kaltaisiaan”

Vanhin Dallin H. Oaks kahdentoista apostolin koorumista on selittänyt, että kuolevaisen elämän tarkoitus on tulla Jumalan kaltaiseksi Jeesuksen Kristuksen sovituksen avulla:

”Jeesuksen Kristuksen palautetun kirkon teologiassa maanpäällisen elämän tarkoitus on valmistaa meidät saavuttamaan päämäärämme Jumalan poikina ja tyttärinä – tulemaan Hänen kaltaisikseen. – – Raamattu kuvaa kuolevaisia ihmisiä ’Jumalan lapsiksi’ ja ’Jumalan perillisiksi yhdessä Kristuksen kanssa’ (Room. 8:16–17). Se myös selittää, että ’jos kerran kärsimme yhdessä Kristuksen kanssa, pääsemme myös osallisiksi samasta kirkkaudesta kuin hän’ (Room. 8:17), ja että ’meistä tulee hänen kaltaisiaan’ (1. Joh. 3:2). Me otamme nämä Raamatun opetukset kirjaimellisesti. Me uskomme, että maanpäällisen elämän tarkoitus on saada fyysinen ruumis ja Jeesuksen Kristuksen sovituksen kautta ja kuuliaisuuden kautta evankeliumin laeille ja toimituksille osoittautua kelvolliseksi kirkastettuun, selestiseen ylösnousemuksen tilaan, jota kutsutaan korotukseksi eli iankaikkiseksi elämäksi.” (Ks. ”Luopumus ja palauttaminen”, Valkeus, heinäkuu 1995, s. 87.)

1. Johanneksen kirje 5:3. ”Sitähän Jumalan rakastaminen on”

Vanhin Joseph B. Wirthlin kahdentoista apostolin koorumista on opettanut, miten Jumalan rakastaminen ja Hänen käskyjensä pitäminen liittyvät toisiinsa:

”Kun rakastamme Herraa, kuuliaisuus ei enää ole taakka. Kuuliaisuudesta tulee ilonaihe.” (”Suurin käsky”, Liahona, marraskuu 2007, s. 30.)