Oppiaihe 131: 2. kirje Timoteukselle 1–2

Oppiaihe 131

2. kirje Timoteukselle 1–2

Johdanto

Toisessa kirjeessään Timoteukselle Paavali opetti, ettei pelko ole Jumalasta, ja neuvoi Timoteusta todistamaan häpeilemättä Jeesuksesta Kristuksesta. Paavali kannusti Timoteusta kestämään uskollisesti koettelemukset ja käski häntä opettamaan pyhiä tekemään parannusta.

Opetusehdotuksia

2. kirje Timoteukselle 1

Paavali neuvoo Timoteusta olemaan häpeämättä evankeliumia

Kirjoita taululle sana Pelko ja pyydä oppilaita miettimään, kuinka pelko voi vaikuttaa meihin. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen presidentti Gordon B. Hinckleyn seuraavat sanat:

”Kukapa meistä voisi sanoa, ettei ole tuntenut pelkoa? En tunne ketään, joka olisi kokonaan säästynyt siltä. Toiset tuntevat tietysti enemmän pelkoa kuin toiset. Toiset pystyvät voittamaan sen nopeasti, mutta toiset joutuvat ansaan, niin että se vetää heitä alaspäin ja ajaa heitä jopa tappioon. Me kärsimme pilkkaamisen pelosta, epäonnistumisen pelosta, yksinäisyyden pelosta, tietämättömyyden pelosta. Toiset pelkäävät nykyhetkeä, toiset tulevaisuutta. Toiset kantavat synnin kuormaa ja antaisivat miltei mitä vain vapautuakseen sellaisesta taakasta, mutta pelkäävät muuttaa elämäänsä.” (”Jumala ei ole antanut meille pelkuruuden henkeä”, Valkeus, helmikuu 1985, s. 21.)

Kuinka pelko voi presidentti Hinckleyn mukaan vaikuttaa meihin?
Kuinka pelko voisi vaikuttaa kykyymme elää evankeliumin mukaan?

Kehota oppilaita heidän tutkiessaan lukua 2. Tim. 1 etsimään jokin periaate, joka voi auttaa heitä voittamaan pelon.

Selitä, että vähän ennen kuolemaansa Paavali kirjoitti toisen kirjeensä Timoteukselle ollessaan vangittuna Roomassa. Tee yhteenveto jakeista 2. Tim. 1:1–5 selittämällä, että Paavali ilmaisi halunsa nähdä Timoteus ja muisteli Timoteuksen vilpitöntä uskoa.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen 2. Tim. 1:6. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä Paavali muistutti Timoteusta tekemään.

Mitä Paavali muistutti Timoteusta tekemään?

Selitä, että ”Jumalan armolahja”, joka saadaan kätten päällepanemisella, viittaa todennäköisesti Pyhän Hengen lahjaan. ”Puhaltaa täyteen liekkiin” tarkoittaa uudelleen sytyttämistä tai elvyttämistä. Paavali kehotti Timoteusta sytyttämään uudelleen Pyhän Hengen lahjan eli pyrkimään vilpittömästi siihen, että Pyhä Henki on hänen kanssaan.

Kirjoita taululle seuraava vajaa virke: Kun vilpittömästi pyrimme saamaan Hengen olemaan kanssamme…

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen 2. Tim. 1:7–8. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä siunauksia voi koitua siitä, että Henki on kanssamme.

Mitä siunauksia voi jakeen 7 mukaan koitua siitä, että Henki on kanssamme?
Mitä nämä siunaukset auttavat meitä voittamaan?

Selitä, että Paavali viittasi maalliseen pelkoon, joka luo ahdistusta, epävarmuutta ja levottomuutta ja eroaa siitä, mihin pyhissä kirjoituksissa viitataan ”Herran pelkona” (ks. Sananl. 9:10). Herran pelko tarkoittaa ”Jumalan kunnioittamista ja hänen käskyjensä noudattamista” (PKO, ”Pelko”, scriptures.lds.org/fi).

Mitä Paavali jakeen 8 mukaan kehotti Timoteusta tekemään tämän ymmärtäessä, että Henki voisi auttaa tätä voittamaan pelon?

Kysy oppilailta, kuinka he täydentäisivät taululla olevan virkkeen käyttämällä Paavalin opetuksia, jotka ovat jakeissa 7–8. Täydennä virke oppilaiden sanoja käyttäen niin että se välittää seuraavan periaatteen: Kun vilpittömästi pyrimme saamaan Hengen olemaan kanssamme, me voimme voittaa pelon ja todistaa häpeilemättä Jeesuksesta Kristuksesta.

Kuinka jumalallinen voima, rakkaus ja terve harkinta, joita saamme Hengen kautta, voivat auttaa meitä voittamaan pelon?
Millä tavoin me voimme osoittaa, ettemme häpeä todistaa Jeesuksesta Kristuksesta?
Milloin Henki on auttanut teitä voittamaan pelon tai antanut teille rohkeutta pysyä lujina todistuksessanne Jeesuksesta Kristuksesta?

Pyydä oppilaita pohtimaan, mitä he voivat tehdä luodakseen Hengelle otollisen ilmapiirin, jotta he voivat voittaa pelon ja todistaa häpeilemättä Jeesuksesta Kristuksesta.

Tee yhteenveto jakeista 2. Tim. 1:9–18 selittämällä, että Paavali kehotti Timoteusta pysymään uskollisena tosi opille. Paavali myös vahvisti, että kirkossa oli laajalle levinnyttä luopumusta (ks. 2. Tim. 1:15).

2. kirje Timoteukselle 2

Paavali neuvoo Timoteusta kestämään vaikeuksia uskollisesti

Kehota oppilaita lukemaan itsekseen 2. Tim. 2:1 ja panemaan merkille neuvo, jonka Paavali antoi Timoteukselle.

Mikä oli Paavalin neuvo Timoteukselle? (Selitä, että me saamme Jeesuksen Kristuksen armoa eli jumalallista apua uskomme kautta [ks. Room. 5:2].)
Miksi ihmisen saattaisi olla vaikeaa pysyä vahvana uskossaan Jeesukseen Kristukseen?

Selitä, että Paavali neuvoi Timoteusta olemaan vahva Jeesuksen Kristuksen armon avulla, koska hän tiesi, että Timoteus kohtaisi koettelemuksia ja vainoa Kristuksen opetuslapsena.

Ota esille kuvat sotilaasta, urheilijasta ja maanviljelijästä. (Tai voisit pyytää oppilaita piirtämään taululle nämä kolme henkilöä.)

Selitä, että Paavali käytti vertauksia sotilaasta, urheilijasta ja maamiehestä (maanviljelijästä) opettaakseen Timoteukselle, kuinka pysyä vahvana uskossa vaikeuksista huolimatta.

Jäljennä taululle seuraava taulukko. Kehota oppilaita jäljentämään taulukko seminaarimuistivihkoonsa tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaansa tai anna se heille monisteena.

Vertaus	Kuvaus	Mitä tämä vertaus opettaa uskossa vahvana pysymisestä
Sotilas
Urheilija
Maamies (maanviljelijä)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen 2. Tim. 2:3–6. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, kuinka Paavali kuvasi sotilasta, urheilijaa ja maamiestä. Selitä, että sana vaiva (jakeessa 3) viittaa kärsimyksiin tai vaikeuksiin ja että huomio voitonseppeleestä (jakeessa 5) viittaa kilpailemiseen urheilukilpailussa.

Mitä tekee hyvä sotilas jakeissa 3–4 olevien Paavalin opetusten mukaan? (Kirjoita ensimmäiseen laatikkoon taulukon sarakkeessa ”Kuvaus” seuraavaa: Hyvä sotilas kestää kuuliaisesti vaikeuksia ja siirtää syrjään muut asiat ollakseen mieliksi päällikölleen.)
Mitä jakeessa 5 tarkoittaa se, ettei ”urheilija saa voitonseppelettä, ellei hän kilpaile sääntöjen mukaisesti”? (Kirjoita toiseen laatikkoon sarakkeessa ”Kuvaus” seuraavaa: Urheilija voi voittaa vain, jos hän noudattaa sääntöjä.)
Minkä palkkion jakeen 6 mukaan saa maamies, joka tekee uutterasti työtä saadakseen satoa? (Kirjoita kolmanteen laatikkoon sarakkeeseen ”Kuvaus” seuraavaa: Maamiehen täytyy työskennellä uutterasti voidakseen nauttia työnsä hedelmistä.)

Kehota oppilaita täydentämään taulukkonsa kirjoittamalla kolmanteen sarakkeeseen, mitä kukin vertaus opettaa uskossa vahvana pysymisestä. Pyydä muutamia oppilaita kertomaan vastauksistaan.

Selitä, että Paavali sanoi kokeneensa monia koettelemuksia Kristuksen opetuslapsena (ks. 2. Tim. 2:9). Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen 2. Tim. 2:10–12. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, mitä Paavali sanoi siitä, miksi hän oli kestänyt sellaisia vaikeuksia. Selitä, että ”valitut” (jakeessa 10) viittaa uskollisiin kirkon jäseniin.

Miksi Paavali jakeissa 10–12 olevien sanojensa mukaan oli halukas kestämään vaikeuksia ja pysymään uskollisena Jeesukselle Kristukselle?
Minkä periaatteen me voimme oppia Paavalilta siitä, mitä voi tapahtua, kun kestämme vaikeuksia ja pysymme uskollisina Herralle? (Vaikka oppilaat saattavat käyttää eri sanoja, heidän tulee mainita seuraavankaltainen periaate: Kun kestämme vaikeuksia ja pysymme uskollisina Herralle, me voimme auttaa itseämme ja muita saamaan pelastuksen Jeesuksen Kristuksen avulla. Kirjoita tämä periaate taululle.)
Kuinka se, että kestämme uskollisesti koettelemuksemme, voi auttaa muita saamaan pelastuksen Jeesuksen Kristuksen avulla?

Tee yhteenveto jakeista 2. Tim. 2:13–19 selittämällä, että Paavali neuvoi Timoteusta muistuttamaan pyhiä välttämään riitaa ja luopumaan jumalattomuudesta (ks. jae 19).

Ota esille kuvia eri säilytysastioista kuten kulhosta, kupista ja maljakosta. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen 2. Tim. 2:20. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, millaisia astioita on ”suuressa taloudessa”.

Millaisia astioita Paavalin mukaan on ”suuressa taloudessa”?

Selitä, että Paavali käytti erilaisia astioita vertauskuvana Jeesuksen Kristuksen ”talouden” eli kirkon jäsenistä. Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen 2. Tim. 2:21. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja kiinnittämään huomiota siihen, mikä tekee jostakusta isännälleen hyödyllisen.

Mitä me voimme Paavalin mukaan tehdä ollaksemme isännällemme hyödyllisiä?

Tuo esiin, että ilmaus ”puhdistaa itsensä kaikesta tuollaisesta” (jakeessa 21) viittaa siihen, että tulee täysin puhtaaksi vääryydestä eli pahuudesta (ks. jae 19).

Minkä periaatteen me voimme Paavalin astiavertauksen perusteella oppia siitä, mitä me voimme tehdä palvellaksemme paremmin Herraa? (Oppilaiden tulee huomata seuraavankaltainen periaate: Jos puhdistamme itsemme pahuudesta, me voimme palvella Herraa paremmin.)
Mitä me voimme tehdä puhdistaaksemme itsemme pahuudesta?

Kehota oppilaita lukemaan itsekseen 2. Tim. 2:22 ja panemaan merkille, mitä muuta me voimme tehdä puhdistaaksemme itsemme pahuudesta. Pyydä oppilaita kertomaan, mitä he löytävät.

Kuinka se, että puhdistamme itsemme pahuudesta, voi auttaa meitä palvelemaan Herraa paremmin?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen kahdentoista apostolin koorumin jäsenen, vanhin Jeffrey R. Hollandin seuraavat sanat. Pyydä oppilaita kuuntelemaan, kuinka tämä periaate soveltuu niihin, jotka palvelevat Herraa lähetyssaarnaajina:

”Yksikään lähetyssaarnaaja ei voi jättää tekemättä parannusta sukupuolirikkomuksesta, karkeasta kielenkäytöstä tai pornografian katselemisesta ja sitten odottaa voivansa esittää muille haasteen tehdä parannus niistä samoista asioista! Ette voi tehdä niin. Henki ei ole silloin teidän kanssanne, ja sanat juuttuvat kurkkuunne yrittäessänne lausua niitä. Te ette voi kulkea pitkin polkuja, joita Lehi kutsui kielletyiksi [ks. 1. Nefi 8:28], ja odottaa opastavanne muita kaidalle ja kapealle polulle [ks. 2. Nefi 31:18] – niin ei voi tehdä.

– – Olittepa kuka tahansa ja olittepa tehneet mitä tahansa, te voitte saada anteeksi. Kyse on anteeksiantamuksen ihmeestä, Herran Jeesuksen Kristuksen sovituksen ihmeestä. Mutta te ette pysty tekemään sitä ilman aktiivista sitoutumista evankeliumiin, ettekä te pysty siihen ilman parannusta, silloin kun sitä tarvitaan. Pyydän teitä – – olemaan aktiivisia ja olemaan puhtaita. Jos on tarpeen, pyydän teitä tulemaan aktiivisiksi ja tulemaan puhtaiksi.” (”Herran taistoon kaikki meidät kutsuttu on”, Liahona, marraskuu 2011, s. 45.)

Miksi on välttämätöntä olla puhdas synnistä, kun julistaa evankeliumia?

Päätä oppiaihe todistamalla, että tämä periaate on totta. Kehota oppilaita pohtimaan, mistä synneistä heidän on kenties tehtävä parannus, jotta he voivat palvella paremmin Herraa.

Kommentteja ja taustatietoja

2. kirje Timoteukselle 1:7. ”Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä”

Presidentti Gordon B. Hinckley on opettanut, mikä aiheuttaa pelkoa ja mitä siitä seuraa:

”Huomatkaamme, että pelko ei tule Jumalasta vaan että tämä kalvava, turmeleva voima tulee kaiken totuuden ja vanhurskauden vihamieheltä. Pelko on uskon vastakohta. Sen vaikutus on turmeleva, jopa kuolettava.

’Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen harkinnan hengen’ [2. Tim. 1:7].

Nämä periaatteet ovat hyvä vastalääke peloille, jotka riistävät meiltä voimaa ja joskus lyövät meidät maahan ja tappioon. Ne antavat meille voimaa.

Mitä voimaa? Evankeliumin voimaa, totuuden voimaa, uskon voimaa, pappeuden voimaa.” (”Jumala ei ole antanut meille pelkuruuden henkeä”, Valkeus, helmikuu 1985, s. 21.)

Vanhin David A. Bednar kahdentoista apostolin koorumista on selittänyt, kuinka jumalinen pelko eroaa maailmallisesta pelosta:

”Usein kokemillemme peloille on sukua toisenlainen pelko, jota pyhissä kirjoituksissa kuvataan ’pyhäksi peloksi’ (Hepr. 12:28) tai ’Herran peloksi’ (Job 28:28; Sananl. 16:6; Jes. 11:2–3). Toisin kuin maailmallinen pelko, joka herättää hätäännystä ja levottomuutta, jumalinen pelko on rauhan, varmuuden ja luottamuksen lähde.

Mutta kuinka mikään, mikä liittyy pelkoon, voi olla rakentavaa tai hengellisesti hyödyllistä?

Vanhurskas pelko, jota yritän kuvailla, koostuu kunnioituksen, arvostuksen ja ihmetyksen syvästä tunteesta Herraa Jeesusta Kristusta kohtaan (ks. Ps. 33:8; 96:4), kuuliaisuudesta Hänen käskyilleen (ks. 5. Moos. 5:29; 8:6; 10:12; 13:4; Ps. 112:1) sekä viimeisen tuomion ja oikeudenmukaisuuden odotuksesta Hänen kädestään.” (”Sen tähden he tukahduttivat pelkonsa”, Liahona, toukokuu 2015, s. 48.)

2. kirje Timoteukselle 1:7–8. ”Älä siis häpeä todistaa Herrastamme”

Sisar Bonnie L. Oscarson, Nuorten Naisten ylijohtaja, on kertonut seuraavaa Marie Madeline Cardonista, nuoresta italialaisesta käännynnäisestä, joka osoitti rohkeutta puolustaessaan uutta uskoaan:

”Luin äskettäin kertomuksen Marie Madeline Cardonista. Hän ja hänen perheensä ottivat vastaan Jeesuksen Kristuksen palautetun evankeliumin sanoman ensimmäisiltä lähetyssaarnaajilta, jotka kutsuttiin palvelemaan Italiassa vuonna 1850. Marie oli 17- tai 18-vuotias, kun heidät kastettiin. Eräänä sunnuntaina, kun perhe oli pitämässä jumalanpalvelusta korkealla Pohjois-Italian Alpeilla sijaitsevassa kodissaan, vihainen miesjoukko, mukanaan paikallisia pappeja, kokoontui talon ympärille ja alkoi huutaa, metelöidä ja vaatia, että lähetyssaarnaajat tuotaisiin ulos. En usko, että he olivat kovinkaan innokkaita saamaan opetusta evankeliumista – he aikoivat aiheuttaa ruumiillista vahinkoa. Nuori Marie oli se, joka marssi ulos talosta kohtaamaan miesjoukon.

Miehet jatkoivat häijyjä huutojaan ja vaativat, että lähetyssaarnaajat tuodaan ulos. Marie kohotti kädessään olevan Raamatun ja käski heitä lähtemään. Hän sanoi heille, että lähetyssaarnaajavanhimmat olivat hänen suojeluksessaan ja että miehet eivät saaneet vahingoittaa hiuskarvaakaan heidän päästään. Kuunnelkaa hänen omia sanojaan: ’Kaikki seisoivat tyrmistyneinä. – – Jumala oli minun kanssani. Hän antoi nuo sanat suuhuni, sillä muuten en olisi voinut sanoa niitä. Kaikki oli heti rauhallista. Tuo vahva, hurja miesjoukko seisoi avuttomana heikon, vapisevan mutta pelottoman tytön edessä.’ Papit pyysivät miehiä lähtemään, minkä nämä tekivät vähin äänin häpeissään, peloissaan ja katuvina. Pieni joukko vei kokouksensa loppuun kaikessa rauhassa.

Ettekö voikin nähdä mielessänne tuon urhean nuoren naisen, samanikäisen kuin monet teistä, nousevan miesjoukon edessä puolustamaan äskettäin omaksumiaan uskonkäsityksiä rohkeasti ja vakuuttavasti?” (”Perhejulistuksen puolustajia”, Liahona, toukokuu 2015, s. 14.)