Johdanto – Paavalin kirje heprealaisille
Miksi tätä kirjaa tulee tutkia?
Kirje heprealaisille todistaa Jeesuksen Kristuksen ylivertaisuudesta. Hän on suurempi kuin enkelit, ja Hänellä on erinomaisempi nimi ja korkeampi kutsumus. Enkelit ovat Jumalan palvelijoita, mutta Jeesus Kristus on Hänen Poikansa. Tämä kirja opettaa myös, että Jeesus on suurempi kuin Mooses ja että Jeesuksen palvelutyö toi uuden liiton, joka on korkeampi kuin vanha, Mooseksen lain alainen liitto. Melkisedekin pappeuden suurena ylipappina Kristuksen pappeus on suurempi kuin Mooseksen lain alaisten ylipappien pappeus.
Vaikka pyhät kirjoitukset ovat täynnä viittauksia Jeesuksen Kristuksen sovitusuhriin, Hänen ylösnousemukseensa ja Hänen taivaaseenastumiseensa, Kirje heprealaisille tähdentää Lunastajan jatkuvaa työtä kaikkien niiden elämässä, jotka kääntyvät Hänen puoleensa kuuliaisina ja uskossa. Heprealaiskirjeen tutkiminen voi auttaa oppilaita ymmärtämään paremmin sovituksen oppia ja innoittaa heitä elämään uskossa taivaalliseen Isään ja Jeesukseen Kristukseen.
Kuka kirjoitti tämän kirjan?
Useimmat myöhempien aikojen pyhät hyväksyvät sen, että Heprealaiskirjeen kirjoitti Paavali (ks. Bible Dictionary, ”Pauline Epistles”). On kuitenkin muutamia, jotka kyseenalaistavat sen, kirjoittiko Paavali tämän kirjeen, koska sen tyyli ja kieli eroavat Paavalin muista kirjeistä. On yleisesti hyväksyttyä, että vaikka Paavali ei olisikaan kirjoittanut Heprealaiskirjettä, sen ajatukset ovat hänen, koska siinä olevat opit ovat yhdenmukaisia Paavalin muissa kirjeissä olevien oppien kanssa. Profeetta Joseph Smith sanoi Heprealaiskirjeessä olevien sanojen olevan apostoli Paavalin sanoja (ks. Kirkon presidenttien opetuksia: Joseph Smith, 2007, s. 109). Tämän oppikirjan tarkoituksia varten hyväksymme Paavalin sen kirjoittajaksi.
Milloin ja missä se kirjoitettiin?
Me emme tiedä, missä Paavalin kirje heprealaisille kirjoitettiin. Emme myöskään tiedä tarkalleen, milloin se kirjoitettiin. Useimmat kuitenkin otaksuvat, että se kirjoitettiin noin 60–62 jKr. eli suunnilleen samoihin aikoihin kun Paavalin kirjeet filippiläisille, kolossalaisille, efesolaisille ja Filemonille (ks. PKO; ”Paavalin kirjeet”, scriptures.lds.org/fi).
Keille se kirjoitettiin ja miksi?
Paavali kirjoitti Heprealaiskirjeen kannustaakseen juutalaisia kirkon jäseniä säilyttämään uskonsa Jeesukseen Kristukseen ja olemaan palaamatta vanhoihin tapoihinsa (ks. Hepr. 10:32–38).
Eri ahdinkojen paineessa monet juutalaiskristityistä olivat ilmeisesti jäämässä pois kirkon kokouksista ja palaamassa synagogaan perinteisen juutalaisen jumalanpalveluksen suhteelliseen turvaan (ks. Hepr. 10:25, 38–39). Paavali halusi osoittaa näille juutalaiskristityille, että Mooseksen laki itsessään osoitti Jeesuksen Kristuksen ja Hänen sovituksensa olevan todellinen pelastuksen aikaansaaja.
Mitä erityispiirteitä tässä kirjassa on?
Heprealaiskirje ei ole pelkästään kirje vaan ennemminkin laajennettu saarna, jossa viitataan toistuvasti Israelin pyhiin kirjoituksiin ja käytäntöihin. Se on pisin saarna pyhissä kirjoituksissa siitä, miksi ja kuinka Jeesus Kristus on ylivertainen kaikessa.
Heprealaiskirje opettaa, että Jeesus Kristus on suurempi kuin laki, koska Hän antoi lain. Heprealaiskirje opettaa myös, että profeetat saivat voimaa uskostaan Häneen, että Hän on suuri ylipappi, jossa Vanhan testamentin ajan uhrit täyttyivät, että Hän on suurempi kuin enkelit ja että Hänen sovitusuhrinsa kautta me voimme saada syntien anteeksiannon.
Kirje heprealaisille on yksi harvoja kirjoja Raamatussa, jossa kerrotaan profeetta Melkisedekistä (ks. Hepr. 7:1–4) ja hänen mukaansa nimetystä pappeudesta (ks. Hepr. 5:5–6, 10; 6:20; 7:11–17). Heprealaiskirje opettaa, että Melkisedekin pappeus on suurempi kuin Aaronin pappeus, ja osoittaa, että pelastus ei löydy Mooseksen laista eikä leeviläisten pappien suorittamista toimituksista vaan Jeesuksesta Kristuksesta ja Melkisedekin pappeuden toimituksista (ks. Hepr. 7:5–28). Jakeissa Hepr. 11:1–12:4 on merkittävä saarna uskosta, ja siinä opetetaan, kuinka ihmiset voivat luottaa Jeesukseen Kristukseen. (Ks. Bible Dictionary, ”Pauline Epistles: Epistle to the Hebrews”.)
Pääkohdat
Kirje heprealaisille 1–6 Jeesus Kristus on Isän olemuksen kuva. Hän on suurempi kuin enkelit ja kaikki profeetat, jotka edelsivät Häntä, myös Mooses. Muinaiset israelilaiset, jotka tuotiin pois Egyptistä, eivät päässeet Herran lepoon, koska he paaduttivat sydämensä Jeesusta Kristusta ja Hänen palvelijaansa Moosesta vastaan. Suurena ylipappina Jeesus on ylivertainen kaikkiin Mooseksen lain ylipappeihin verrattuna. Kristus tuli täydelliseksi kärsimystensä kautta. Me voimme päästä Herran lepoon ja ”[edetä] täyteen tietoon” (eli tulla täydellisiksi) evankeliumin oppien ja toimitusten kautta (Hepr. 6:1).
Kirje heprealaisille 7–13 Melkisedekin pappeus johtaa evankeliumia ja on suurempi kuin Aaronin pappeus. Telttamaja ja Mooseksen lain toimitukset ennakoivat Kristuksen palvelutyötä. Jeesus Kristus täytti Mooseksen lain vuodattamalla verensä, minkä ansiosta me voimme saada pelastuksen ja syntiemme anteeksiannon. Profeetat ja muut ihmiset suorittivat vanhurskaita tekoja ja ihmeitä uskon avulla.