Kirjasto
Oppiaihe 36: Markus 4–5


Oppiaihe 36

Markus 4–5

Johdanto

Jeesus opetti opetuslapsiaan Galileanjärven rannoilla käyttämällä vertauksia. Ollessaan järvellä Vapahtaja tyynnytti myrskyn. Jeesus osoitti, että Hänellä oli suurempi voima kuin pahoilla hengillä, karkottamalla pahat henget eräästä miehestä. Ollessaan palvelemassa Kapernaumissa Hän paransi verenvuodosta kärsineen naisen ja herätti Jairoksen tyttären kuolleista.

Opetusehdotuksia

Markus 4

Jeesus käyttää vertauksia opettaakseen Jumalan valtakuntaa koskevia asioita ja tyynnyttää sitten myrskyn

Kehota oppilaita miettimään pahinta myrskyä, missä he ovat olleet. Pyydä muutamaa oppilasta kertomaan lyhyesti kokemuksistaan.

  • Millä tavoin elämän haasteet ovat myrskyn kaltaisia?

Kirjoita taululle seuraavat sanat (ja jätä kunkin sanan alle tilaa): Fyysinen, Hengellinen, Henkinen, Sosiaalinen. Esitä seuraava kysymys siten kuin se soveltuu kuhunkin taululla olevaan sanaan:

  • Mitä esimerkkejä on fyysisistä (tai hengellisistä, henkisistä tai sosiaalisista) myrskyistä, joita nuoret kokevat? (Kirjoita oppilaiden vastaukset taululle niitä vastaavien sanojen alle.)

Kehota oppilaita heidän tutkiessaan lukuja Mark. 4–5 etsimään periaatteita, jotka voivat auttaa heitä, kun he kokevat elämän myrskyjä.

Tee yhteenveto jakeista Mark. 4:1–34 selittämällä, että ollessaan Galileanjärven rannoilla Vapahtaja opetti väkijoukolle useita vertauksia.

Kehota muutamia oppilaita lukemaan vuorotellen ääneen jakeet Mark. 4:35–38. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja etsimään haaste, jonka opetuslapset kokivat ylittäessään Galileanjärveä.

  • Mikä ongelma ilmaantui, kun Vapahtaja ja Hänen opetuslapsensa olivat ylittämässä Galileanjärveä?

Selitä, että Galileanjärvi sijaitsee noin 200 metriä merenpinnan alapuolella ja on kolmelta puolelta vuorien ympäröimä. Toisinaan vuorilta puhaltavat kylmät ja kuivat tuulet törmäävät Galileanjärven yllä olevaan lämpimään ja kosteaan ilmaan synnyttäen – joskus muutamassa minuutissa – yhtäkkisiä, voimakkaita myrskyjä, jotka nostattavat valtavia aaltoja tässä suhteellisen pienessä järvessä.

Sea of Galilee and Mount Arbel

Galileanjärvi ja Arbelvuori

  • Mikä vaikutus myrskyllä oli veneeseen?

  • Jos te olisitte olleet veneessä tällaisissa olosuhteissa, millaisia ajatuksia ja tuntemuksia teillä olisi mahtanut olla?

  • Keneltä opetuslapset hakivat apua tänä pelottavana hetkenä? Mitä he pyysivät Vapahtajalta?

  • Millä tavoin me saattaisimme oman elämämme myrskyissä tuntea houkutusta suhtautua niihin samalla tavoin kuin Jeesuksen opetuslapset?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Mark. 4:39. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, kuinka Vapahtaja vastasi opetuslasten avunhuutoon. Pyydä heitä kertomaan, mitä he löytävät. Voit ehdottaa, että oppilaat merkitsevät ilmaukset ”Vaikene, ole hiljaa” ja ”aivan tyven” (jae 39).

  • Jos etsimme Herran apua vaikeuksien tai pelon hetkinä, mitä Hän voi tehdä hyväksemme? (Kun oppilaat ovat vastanneet, kirjoita taululle seuraava periaate: Jos etsimme Herran apua vaikeuksien tai pelon hetkinä, Hän voi antaa meille rauhaa.)

  • Millä tavoin me voimme etsiä Herran apua vaikeuksien tai pelon hetkinä? (Me voimme rukoilla taivaallista Isää Jeesuksen Kristuksen nimessä. Rukouksiimme ei ehkä vastata siten kuin odotamme. Meitä kuitenkin siunataan rauhalla, kun etsimme Herran apua.)

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Mark. 4:40–41. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja kiinnittämään huomiota siihen, mitä opetuslapset kyselivät toisiltaan Jeesuksesta.

  • Jos te olisitte olleet opetuslasten kanssa, kuinka olisitte mahtaneet vastata heidän jakeessa 41 esittämäänsä kysymykseen?

  • Kuinka ymmärrys siitä, ”mikä mies [Jeesus] oikein on” (jae 41), voi vahvistaa uskoamme ja saada meidät etsimään Hänen apuaan vaikeuksien tai pelon hetkinä?

Jos mahdollista, kehota oppilaita lukemaan sanat laulusta ”Mestari, myrsky on suuri” (MAP-lauluja, 59). Tähdennä, että Jeesuksella Kristuksella on valta tyynnyttää paitsi fyysiset myrskyt myös henkilökohtaiset myrskyt sydämessämme.

Kehota muutamaa oppilasta kertomaan tilanteesta, jolloin he etsivät Herran rauhaa jossakin elämän myrskyssä ja Hän lievitti heidän pelkojaan ja lohdutti heitä.

Voisit kehottaa oppilaita kirjoittamaan seminaarimuistivihkoonsa tai pyhien kirjoitusten tutkimispäiväkirjaansa, mitä he voivat tehdä etsiäkseen Herran apua, kun heillä on haasteita.

Markus 5:1–20

Jeesus parantaa miehen ajamalla hänestä pois pahat henget

Tee yhteenveto jakeista Mark. 5:1–18 selittämällä, että Jeesus paransi miehen, joka oli täynnä saastaisia eli pahoja henkiä. Kun nämä saastaiset henget oli ajettu pois miehestä, ne menivät sikalaumaan, joka sitten syöksyi jyrkännettä alas järveen. Sitten mies halusi päästä veneeseen, jossa Jeesus oli.

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Mark. 5:19–20. Kehota luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä Vapahtaja käski tätä miestä tekemään.

  • Mitä Vapahtaja käski tätä miestä tekemään?

  • Kuinka tuo mies toimi?

  • Minkä periaatteen me voimme oppia tämän kertomuksen perusteella siitä, mitä voimme tehdä, kun koemme elämässämme Vapahtajan voimaa? (Auta oppilaita huomaamaan seuraava periaate: Kun koemme elämässämme Vapahtajan voimaa, me voimme todistaa muille Hänen siunauksistaan ja myötätunnostaan.)

Kehota oppilaita miettimään keinoja, joilla he voisivat auttaa muita todistamalla Vapahtajan siunauksista ja myötätunnosta.

Markus 5:21–43

Jeesus parantaa verenvuodosta kärsivän naisen ja herättää Jairoksen tyttären kuolleista

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen seitsemänkymmenen koorumin jäsenen, vanhin Shayne M. Bowenin seuraava kertomus:

Elder Shayne M. Bowen

”Helmikuun 4. päivänä vuonna 1990 syntyi kolmas poikamme, joka oli kuudes lapsemme. Annoimme hänelle nimen Tyson. – –

Kun Tyson oli kahdeksan kuukauden ikäinen, hän veti henkeensä liidunpalan, jonka oli löytänyt matolta. Liitu juuttui Tysonin kurkkuun, ja hän lakkasi hengittämästä. Hänen isoveljensä toi Tysonin yläkertaan huutaen hädissään: ’Vauva ei hengitä, vauva ei hengitä.’ Aloimme antaa tekohengitystä ja soitimme hätänumeroon.

Ambulanssi tuli ja kiidätti Tysonin sairaalaan. Odotushuoneessa me rukoilimme edelleen hartaasti pyytäen Jumalalta ihmettä. Ikuisuudelta tuntuneen ajan kuluttua lääkäri tuli huoneeseen ja sanoi: ’Olen hyvin pahoillani. Emme voi tehdä mitään enempää. Voitte olla täällä niin kauan kuin haluatte.’ Sitten lääkäri lähti.” (”Sillä minä elän ja tekin tulette elämään”, Liahona, marraskuu 2012, s. 16.)

  • Jos Tyson olisi ollut teidän veljenne, mitä olisitte ajatelleet tai tehneet tuolla hetkellä?

  • Kuinka tuollainen kokemus saattaisi koetella jonkun uskoa?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Mark. 5:21–24. Kehota oppilaita seuraamaan mukana ja kiinnittämään huomiota siihen, kuinka synagogan esimies nimeltä Jairos kohtasi samankaltaisen haasteen, joka on kenties koetellut hänen uskoaan.

  • Miksi Jairos etsi apua Vapahtajalta?

Kehota yhtä oppilasta lukemaan ääneen Mark. 5:25–26 ja pyydä luokan jäseniä panemaan merkille, kuka toinen tarvitsi Vapahtajan apua.

Selitä, että vaikka Uuden testamentin kertomuksissa ei määritelläkään naisen verenvuodon syytä (ks. jae 25), me tiedämme, että se vaivasi häntä. Lisäksi sitä, joka kärsi verenvuodosta, pidettiin Mooseksen lain säännösten mukaan epäpuhtaana (ks. 3. Moos. 15:19–33). Se merkitsi todennäköisesti sitä, että tämä nainen oli hyljeksitty ja että hänet oli vaivansa takia suljettu 12 vuodeksi yhteisön ulkopuolelle. Epätoivo, jota hän tunsi tilanteestaan, käy ilmi siitä, että hän oli ”kuluttanut kaiken omaisuutensa” (Mark. 5:26) etsimällä parannuskeinoa lääkäreiltä.

Kehota useita oppilaita lukemaan vuorotellen ääneen Mark. 5:27–34. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja ottamaan selville, mitä tämä nainen teki saadakseen apua Vapahtajalta.

  • Mitä sellaista tämä nainen teki, mikä osoitti hänen uskovan Jeesukseen Kristukseen? (Voisit selittää, että ilmaus ”väentungoksessa tuli Jeesuksen taakse” [jae 27] viittaa siihen, että nainen ponnisteli päästäkseen Vapahtajaa ympäröivän ihmisjoukon läpi.)

  • Mitä voimme tämän kertomuksen perusteella oppia siitä, mitä meidän täytyy tehdä, jos haluamme parantua? (Auta oppilaita huomaamaan seuraava periaate: Jos me osoitamme uskovamme Jeesukseen Kristukseen pyrkimyksillämme tulla Hänen luokseen, Hän voi parantaa meidät.)

Tuo esiin, että parantuminen mistä tahansa vaivasta uskomalla Jeesukseen Kristukseen riippuu paitsi pyrkimyksistämme tulla Hänen luokseen myös Jumalan ajoituksesta ja tahdosta.

Kehota oppilaita lukemaan itsekseen Mark. 5:35 ja katsomaan, mikä viesti Jairokselle tuotiin, kun Vapahtaja pysähtyi auttamaan tätä naista.

  • Minkä uutisen Jairos sai?

  • Jos te olisitte olleet Jairoksen asemassa, mitä olisitte saattaneet tuolla hetkellä ajatella ja tuntea?

Pyydä yhtä oppilasta lukemaan ääneen Mark. 5:36 ja kehota luokan jäseniä kiinnittämään huomiota siihen, mitä Vapahtaja sanoi Jairokselle.

  • Mitä sellaista Vapahtaja sanoi, mikä on ehkä vahvistanut Jairoksen uskoa?

Tähdennä sitä, mitä me opimme uskosta tämän kertomuksen pohjalta, kirjoittamalla taululle seuraava totuus: Uskon osoittaminen Jeesukseen Kristukseen edellyttää, että me uskomme Häneen myös epävarmuuden aikoina.

  • Millä tavoin me voimme soveltaa tätä periaatetta omaan elämäämme?

Kehota useita oppilaita lukemaan vuorotellen ääneen Mark. 5:37–43. Pyydä luokan jäseniä seuraamaan mukana ja panemaan merkille, mitä Jairoksen tyttärelle tapahtui.

  • Minkä ihmeen Vapahtaja teki?

Voit todistaa Vapahtajan voimasta siunata meitä ja parantaa meidät. Tuo esiin, että toisinaan Vapahtaja tyynnyttää myrskyt elämässämme poistamalla vaikeuden tai pelon, jota koemme. Muina aikoina Hän ei ehkä poista koettelemustamme, kuten kuvataan vanhin Bowenin kertomuksessa hänen poikansa kuolemasta. Mutta kun osoitamme uskoa Jeesukseen Kristukseen, Hän antaa meille rauhaa haasteissamme.

Auta oppilaita ymmärtämään, kuinka me voimme säilyttää uskon henkilökohtaisten myrskyjemme seurauksista riippumatta, lukemalla vanhin Bowenin seuraava todistus. Kehota oppilaita kuuntelemaan, kuinka hän kykeni säilyttämään uskonsa poikansa kuolemankin jälkeen.

Elder Shayne M. Bowen

”Kun tunsin syyllisyyden, vihan ja itsesäälin valtaavan mieleni, rukoilin, että sydämeni voisi muuttua. Hyvin henkilökohtaisten, pyhien kokemusten kautta Herra antoi minulle uuden sydämen, ja vaikka yhä oli yksinäistä ja tuskallista, koko ajattelutapani muuttui. Sain tietää, ettei minua ollut ryöstetty vaan pikemminkin minua odotti suuri siunaus, jos osoittautuisin uskolliseksi. – –

Todistan, että – – ’kun me luotamme Jeesuksen Kristuksen sovitukseen, Hän voi auttaa meitä kestämään koettelemuksemme, sairautemme ja tuskamme. Me voimme täyttyä ilolla, rauhalla ja lohdutuksella. Jeesuksen Kristuksen sovitus voi oikaista kaiken sen, mikä on elämässä epäoikeudenmukaista.’ [Saarnatkaa minun evankeliumiani – lähetystyöpalvelun opas, 2005, s. 52.]” (”Sillä minä elän ja tekin tulette elämään”, s. 16–17.)

  • Milloin te tai joku tuntemanne henkilö olette Jairoksen tavoin säilyttäneet uskon Jeesukseen Kristukseen epävarmuuden aikana? Mitä siunauksia sen johdosta saitte?

Voisit kutsua oppilaita todistamaan tässä oppiaiheessa opetetuista totuuksista.

Kommentteja ja taustatietoja

Markus 4:35–41. Jeesus Kristus tyynnytti myrskyn

Presidentti Howard W. Hunter on käsitellyt tärkeitä totuuksia, joita on Markuksen kertomuksessa siitä, kuinka Vapahtaja tyynnytti myrskyn Galileanjärvellä:

”Me olemme kaikki kohdanneet elämässämme joitakin äkillisiä myrskyjä. Jotkin voivat olla kovia ja pelottavia ja mahdollisesti tuhoisia, vaikka ne ovat lyhytaikaisia niin kuin nämä Galileanjärven myrskyt. Yksilöinä, perheinä, yhteisöinä, kansoina ja myös kirkkona me olemme nähneet nousevan äkillisiä tuulenpuuskia, jotka ovat saaneet meidät kysymään tavalla taikka toisella: ’Opettaja, etkö näe, me hukumme!’ Ja tavalla taikka toisella me kuulemme aina myrskyn jälkeisessä hiljaisuudessa: ’Miksi te noin pelkäätte? Eikö teillä vieläkään ole uskoa?’

Kukaan meistä ei haluaisi ajatella, ettei meillä ole vieläkään uskoa, mutta luulen, että tämä Herran lempeä nuhde on suurimmaksi osaksi ansaittua. Tämä suuri Jehova, johon me sanomme turvaavamme ja jonka nimen me olemme ottaneet päällemme, on sama, joka sanoi: ’Tulkoon kaartuva kansi vesien väliin, erottamaan vedet toisistaan’ (1. Moos. 1:6). Ja Hän on myös se, joka sanoi: ’Kokoontukoot taivaankannen alapuolella olevat vedet yhteen paikkaan, niin että maan kamara tulee näkyviin’ (1. Moos. 1:9). Lisäksi Hän jakoi Kaislameren niin että israelilaiset saattoivat kulkea sen halki kuivaa pitkin. (Ks. 2. Moos. 14:21–22.) Ei todellakaan pitäisi olla mikään ihme, että Hän pystyi käskemään muutamia Galileanjärvellä oikuttelevia luonnonvoimia. Ja uskomme pitäisi muistuttaa meitä siitä, että Hän voi tyynnyttää myös elämämme myrskyt.” (Ks. ”Mestari, myrsky on suuri”, Valkeus, 1985, konferenssiraportti 154. puolivuotiskonferenssista, s. 28–29.)

Markus 5:30. ”Hänestä oli lähtenyt voimaa”

Joissakin jakeen Mark. 5:30 käännöksissä sanotaan, että Jeesuksesta Kristuksesta lähti ”hyvettä”, kun nainen parantui. Uuden testamentin alkuperäisessä kreikankielisessä tekstissä hyvettä vastaava sana on dynamis, joka tarkoittaa ”voimaa” tai ”vahvuutta”.

Markus 5:36. ”Älä pelkää, vaan usko”

Yksi luvuissa Mark. 4–5 opetettu totuus on, että pelko ja usko eivät sovi yhteen. Sekä kohdassa Mark. 4:40 että kohdassa Mark. 5:36 Vapahtaja kehotti opettamiaan ihmisiä korvaamaan pelon uskolla Häneen. Nämä kertomukset jättävät meille voimallisen opetuksen, että meidän tulee uskoa Jeesukseen Kristukseen eikä piitata peloistamme.

Eräässä puheessaan kirkon koululaitoksen uskonnonopettajille vanhin Jeffrey R. Holland kahdentoista apostolin koorumista esitti oppilaille ja opettajille pyynnön: ”Älä pelkää, vaan usko.” Hän kannusti meitä luottamaan täysin Jumalaan ja puhumaan vakaumuksella, että Jeesuksen Kristuksen evankeliumi on ”varmin, turvallisin, luotettavin ja palkitsevin totuus maan päällä ja taivaassa ajassa ja iankaikkisuudessa”. Hän todisti, että me voimme voittaa pelot, epäilykset ja huolet, kun keskitymme niihin majesteettisiin, iankaikkisiin, ensisijaisiin totuuksiin, ”jotka ovat niin keskeisiä koko evankeliumin sanoman suuruudessa” – kuten pelastussuunnitelma, Jeesuksen Kristuksen sovitus, ensimmäinen näky, pappeuden palautus ja Mormonin kirja – emmekä työnnä syrjään tai sivuuta koko totuutta tarttumalla ”kiihkeästi tuon kokonaisuuden toisen, kolmannen tai neljännen tärkeysluokan aiheisiin”. (Ks. ”Älä pelkää, vaan usko”, ilta vanhin Jeffrey R. Hollandin seurassa, 6. helmikuuta 2015, lds.org/broadcasts.)

Vanhin Neil L. Andersen kahdentoista apostolin koorumista on myös opettanut pelkomme voittamisesta uskolla Herraan:

”Haasteet, vaikeudet, kysymykset, epäilykset – ne ovat osa kuolevaisuuttamme. Mutta me emme ole yksin. Herran Jeesuksen Kristuksen opetuslapsina meillä on käytettävissämme valtavia valon ja totuuden hengellisiä varastoja. Pelko ja usko eivät voi elää sydämessämme samaan aikaan. Vaikeina aikoinamme me valitsemme uskon tien. Jeesus sanoi: ’Älä pelkää, vaan usko’ [Mark. 5:36].” (”Sinä tiedät tarpeeksi”, Liahona, marraskuu 2008, s. 14.)