Laipelí
Lēsoni 72: ʻAlamā 5:37–62


Lēsoni 72

ʻAlamā 5:37–62

Talateú

ʻI he hokohoko atu e malanga ʻa ʻAlamā ʻi Seilahemalá, naʻá ne fakatokanga ki he kakaí ko e fili ko ia ke muimui pe fakafisingaʻi ʻene ngaahi leá naʻe ʻi ai hono ngaahi nunuʻa mamafa. Naʻe fakafehoanaki foki ʻe ʻAlamā ʻa Sīsū Kalaisi ki ha tauhisipi leleí ʻa ia naʻá ne ui kiate kinautolu mo holi ke fakafoki mai kinautolu ki heʻene tākangá. Naʻá ne poupouʻi e kakaí ke fakatomala mo fakaʻehiʻehi mei he ngaahi meʻa taʻe maʻa ʻo e māmaní koeʻuhí ke nau lava ʻo maʻu ʻa e puleʻanga ʻo e langí.

Ngaahi Fokotuʻu ki hono Akoʻí

ʻAlamā 5:37–42, 53–62

ʻOku fakatokanga ʻa ʻAlamā ki he kau faiangahalá mo fakaafeʻi kotoa kinautolu ke nau fakafanongo ki he leʻo ʻo e Tauhisipi Leleí

ʻĪmisi
Ko Hono Fua ʻe Sīsū ha Lami Naʻe Hē

Fakaʻaliʻali ha fakatātā ʻo Hono Fua ʻe Sīsū ha Lami Naʻe Hē (Tohi Fakatātā ʻo e Ongoongoleleí [2009], fika 64).

  • Ko e hā ha ngaahi founga ʻoku hoko ai ʻa e Fakamoʻuí ko e Tauhisipi Leleí?

Hili e tali ʻa ha kau ako tokosiʻi pē, lau ʻa e lea ko ʻeni naʻe fai ʻe Palesiteni ʻEselā Tafu Penisoní:

“ʻI he kuonga ʻo Sīsuú, naʻe ʻiloa ʻa e tauhisipi Palesitainé ʻi heʻene maluʻi ʻene fanga sipí. Naʻe ʻikai tatau ia mo e kau tauhisipi ʻo onopōní, naʻe ʻalu muʻomuʻa maʻu pē ʻa e tauhisipí ia ʻi heʻene tākangá. Naʻá ne taki kinautolu. Naʻe ʻilo ʻe he tauhisipí ʻene sipi takitaha pea ko e angamahení naʻá ne fakahingoa kinautolu takitaha. Naʻe ʻilo ʻe he fanga sipí hono leʻó pea nau falala kiate ia pea ʻe ʻikai te nau muimui ʻi ha sola. Ko ia ai, ko e taimi pē naʻá ne ui aí, naʻe haʻu ʻa e fanga sipí kiate ia. (Vakai,Sione 10:14, 16.) …

“Naʻe fakaʻaongaʻi ʻe Sīsū ʻa e fakatātā angamaheni ko ʻeni ʻo Hono kuongá ke fakahā ko Ia ʻa e Tauhisipi Leleí, ko e Tauhisipi Moʻoni. Koeʻuhí ko ʻEne ʻofa ki Hono kāingá, naʻá Ne loto fiemālie mo fiefia ke tuku hifo ʻEne moʻuí maʻanautolu” (“A Call to the Priesthood: ‘Feed My Sheep,’” Ensign, May 1983, 43; vakai foki, John R. Lasater, “Shepherds of Israel,” Ensign, May 1988, 74–75).

Tokoniʻi e kau akó ke nau manatuʻi ʻa e puipuituʻa ʻo e ʻAlamā 5 ʻaki hono fakamatalaʻi ange naʻe ʻalu ʻa ʻAlamā ke malanga ki he kakai ʻo Seilahemalá, ʻa ia ne nau hangē ko e “fanga sipi taʻe-hanau-tauhí” (ʻAlamā 5:37). Kole ange ki he kau akó ke nau fakamanatuʻi ʻa e ngaahi faingataʻa naʻe fehangahangai mo e kakai ʻo Seilahemalá pea ko e hā e meʻa ne poupouʻi ʻe ʻAlamā ke nau faí. Hanga ʻo toe fakamanatu nounou ha ngaahi veesi mahuʻinga mei he ngaahi lēsoni kuo ʻosí, hangē ko e ʻAlamā 5:14–20, ke tokoniʻi e kau akó ke nau manatuʻi ha niʻihi ʻo e ngaahi puipuituʻa ko ʻení. Fakapapauʻi ʻoku mahino ki he kau akó naʻe ʻi he tuʻunga fakatuʻutāmaki ʻa e kakai ʻo Seilahemalá koeʻuhí ko ʻenau faiangahalá (vakai, ʻAlamā 7:3).

Fakaafeʻi ha kau ako ʻe toko ua pe tolu ke nau taufetongi ʻi hono lau leʻolahi ʻa e ʻAlamā 5:37–42. Kole ange ki he kalasí ke nau kumi ha ngaahi founga te nau lava ai ʻo tala pe ko e tokotaha ko iá ko e taha ʻo e fanga sipi ʻa e Fakamoʻuí. Hili hono vahevahe ʻe he kau akó ʻa e meʻa kuo nau ʻiló, fai ange ʻa e ngaahi fehuʻi ko ʻení:

  • ʻOku tatau fēfē ʻa e kakaí mo e fanga sipí ʻi hono fie maʻu ha tauhisipí?

  • Fakatatau ki he ʻAlamā 5:37–38, ʻoku fakahaaʻi fēfē ʻe he Tauhisipi Leleí ʻEne ʻofa mo tokanga ki he fanga sipí? (ʻOku hokohoko atu ʻEne ui kiate kinautolu ʻi Hono huafa ʻOʻoná.)

  • Fakatatau ki he ʻAlamā 5:41, te tau lava fēfē ʻo tala ʻoku tau fakafanongo ki he leʻo ʻo e Tauhisipi Leleí?

  • Ko e hā ha ngaahi ngāue ʻoku nau fakahaaʻi ʻoku muimui ha taha ki he Tauhisipi Leleí?

Hili e tali ʻa e kau akó, kole ange ki ha tokotaha ako ke ne lau ʻa e lea ko ʻeni ʻa Palesiteni ʻEselā Tafu Penisoní, ʻa ia naʻá ne fakamatalaʻi ʻa e kakai tangata mo e houʻeiki fafine ʻoku nau tukupā ke muimui ʻia Sīsū Kalaisí. (Mahalo te ke fie maʻu ke teuteu ha tatau ʻo e lea ko ʻení ki he tokotaha ako takitaha.)

“Ko e taimi ko ia ʻokú ke fili ai ke ke muimui ʻia Kalaisí, ʻokú ke fili ai ke ke liliu. …

“Ko e tangata [mo e fefine] kuo liliu maʻa Kalaisí ʻe hoko ʻa Kalaisi ko hono taki. …

“ ʻOku ʻikai te nau fai ki honau loto ʻonautolú, ka ko Hono finangaló. (Vakai,Sione 5:30.)

“ʻOku nau fai maʻu ai pē ʻa e ngaahi meʻa ʻoku hōifua ki ai ʻa e ʻEikí. (Vakai, Sione 8:29.)

“ ʻOku ʻikai ke ngata pē ʻi haʻanau mate maʻá e ʻEikí, ka ʻoku mahuʻinga ange ʻa ʻenau fie moʻui Maʻaná.

“ Hū ki honau ngaahi ʻapí, pea te mou ʻilo ai ko e kau Kalisitiane kinautolu mei he ngaahi tā ʻi honau ngaahi holisí, ngaahi tohi ʻi honau ngaahi laupapá, ngaahi hiva ʻoku ongoná, ʻenau ngaahi leá mo e ngāué.

“ʻOku nau tuʻu ko e kau fakamoʻoni ʻo e ʻOtuá ʻi he taimi kotoa pē, pea ʻi he meʻa kotoa pē, pea ʻi he feituʻu kotoa pē. (Vakai, Mōsaia 18:9 .)

“ʻOku nau fakakaukau maʻu pē kia Kalaisi, ʻi heʻenau vakai kiate Ia ʻi he fakakaukau kotoa pē. (Vakai, T&F 6:36.)

“ ʻOku ʻi honau lotó ʻa Kalaisi, he ʻoku nau ʻofa kiate Ia ʻo taʻengata. (Vakai, ʻAlamā 37:36.)

[“ʻI he meimei uike kotoa pē ʻoku nau maʻu ʻa e sākalamēnití mo fakafoʻou ʻenau fakamoʻoni ki heʻenau Tamai Taʻengatá he ʻoku nau loto-fiemālie ke toʻo kiate kinautolu ʻa e huafa ʻo Hono ʻAló, pea manatu maʻu ai pē kiate Ia, mo tauhi ʻEne ngaahi fekaú. (Vakai, Molonai 4:3.)” (“Born of God,” Ensign, Nov. 1985, 5, 6–7).

Fakaafeʻi e kau akó ke lau fakalongolongo ʻa e ʻAlamā 5:53–56, ʻo kumi ki he ngaahi ʻulungaanga mo e ngaahi tōʻonga ʻoku nau fakafaingataʻaʻiaʻi ha taha ke fakafanongo ki he leʻo ʻo e Fakamoʻuí. Hili ha ngaahi miniti siʻi, fakaafeʻi ha tokotaha ako ke ne tohi e ngaahi meʻa kuo nau maʻú he palakipoé. ʻAi ke nau tohi ʻenau talí ke nau fakafonu e konga lahi ʻo e palakipoé kapau ʻe malava. Kole ange ke nau tānaki atu mo ha toe ngaahi ʻulungaanga mo ha ngaahi tōʻonga kehe kuo nau mamata ai ʻoku nau fakafaingataʻaʻiaʻi ʻa e fakafanongo ki he leʻo ʻo e Fakamoʻuí. (Mahalo ʻe kau he ngaahi tali ʻa e kau akó ʻa hono tuku ki he tafaʻakí [taʻe tokanga] ki he ngaahi akonaki ʻa e ʻOtuá, hīkisiá, ngaahi meʻa muná, tuku hotau lotó ki he ngaahi koloa mo e ngaahi meʻa ʻo e māmaní, fakakaukau ʻoku tau lelei ange ʻi he niʻihi kehé, fakatangaʻi e kau māʻoniʻoní, pe sītuʻa mei he masivá mo e faingataʻaʻiá. Mahalo te ke fie maʻu ke tohoakiʻi e tokanga ʻa e kau akó ki hono toutou fakaʻaongaʻi ʻe ʻAlamā ʻa e foʻi lea ko e vilitaki, ʻo fakamamafaʻi ange naʻe vilitaki e kakai ʻo Seilahemalá ʻi hono fakahoko e ngaahi ʻulungaanga mo e ngaahi tōʻonga angahala ko ʻení.)

Fakaʻatā ʻa lotomālie ʻo e palakipoé ʻaki hono tamateʻi ha konga ʻo e ngaahi tali ʻa e kau akó. Tohi ʻi he konga ʻatā ko iá ʻa e muimui ki he leʻo ʻo e Tauhisipi Leleí.

Fakaafeʻi ha tokotaha ako ke ne lau leʻolahi ʻa e ʻAlamā 5:57. Kole ange ki he kalasi ke nau feinga ke ʻiloʻi ʻa e ngaahi kupuʻi lea ʻoku nau akoʻi mai ʻa e founga ʻoku totonu ke tau tali ʻaki ki he ngaahi ivi takiekina koví. (“Mou haʻu mei he kau angahalá,” “mou nofo mavahe,” pea “ʻoua naʻa ala ki heʻenau ngaahi meʻa taʻemaʻá.”) Mahalo pē te ke fie maʻu ke fokotuʻu ange ke fakaʻilongaʻi ʻe he kau akó e ngaahi kupuʻi lea ko ʻení ʻi heʻenau folofolá. Fakamahinoʻi ange ʻoku fakamamafaʻi ʻe he ngaahi kupuʻi lea ko ʻení ʻa e fie maʻu ke taʻofi ha faʻahinga meʻa te ne fakaʻauha pe fakaʻuliʻi fakalaumālie kitautolu. Ke tokoni ki he kau akó ke nau aleaʻi ʻa e founga te nau lava ai ʻo taʻofi e ngaahi meʻa te ne tohoakiʻi ʻenau tokangá, fakaʻehiʻehi mei he ngaahi ivi takiekina koví, pea muimui ki he leʻo ʻo e Tauhisipi Leleí, fai ʻa e ngaahi fehuʻi hangē ko ʻení:

  • Ko e hā ʻe lava ʻe ha talavou Siasi ʻo fai ke nofo mavahe ai mei he kau angahalá? (Ke poupouʻi e tali ʻa e kau akó, fakakaukau ki hono vahevahe ha sīpinga lelei kuó ke sio ai ʻi ha taha ʻo e kau ako ʻi hoʻo kalasí. Te ke lava foki ʻo fakaafeʻi e kau akó ke nau vahevahe e ngaahi sīpinga lelei kuo nau mamata ai ʻiate kinautolu pē.)

  • Fakatatau ki he ʻAlamā 5:56–57, ko e hā e ngaahi nunuʻa ʻo e vilitaki ʻi he faiangahalá? (Kapau ʻoku tau vilitaki ʻi he faiangahalá, ʻe ʻikai lava ke tau fanongo ki he leʻo ʻo e Tauhisipi Leleí pea he ʻikai ke lau kitautolu ʻi he kau māʻoniʻoní.)

Kapau ʻoku kei taimi, ʻoange ha ngaahi miniti siʻi ki he kau akó ke nau fakalaulauloto ai ki he fehuʻi ko ʻení. Mahalo te ke fie maʻu ke nau tali ʻa e fehuʻí ʻi heʻenau pepa akó pe tohinoa ako folofolá.

  • Ko e hā ʻe fie maʻu ʻe he ʻEikí ke ke fai ke ke tali lelei ange ai ʻEne fakaafe ke haʻu kiate Iá? (Te ke lava ʻo fokotuʻu ange ko e talí ko ha meʻa ʻoku nau ongoʻi ʻoku fie maʻu ke fai ʻo toe lelei ange, pe ko ha meʻa ʻoku fie maʻu ke taʻofi hono faí.)

Fakaafeʻi e kau akó ke nau lau fakalongolongo ʻa e ʻAlamā 5:58–62, ʻo kumi ʻa e ngaahi tāpuaki ne talaʻofa kiate kinautolu ʻoku fakataha atu ki he ʻEikí mo Hono kakaí. (Mahalo pē te ke fie maʻu ke fokotuʻu ange ke fakaʻilongaʻi ʻe he kau akó ʻa e ngaahi tāpuaki ko ʻení ʻi heʻenau folofolá.)

  • Te ke fakamatalaʻi fakanounou fēfē ʻa e ngaahi talaʻofa ʻa e ʻEikí kiate kinautolu ʻoku nau fakafanongo ki Hono leʻó? (Neongo ʻe fokotuʻu mai ʻe he kau akó ha ngaahi tefitoʻi moʻoni kehe, fakapapauʻi ʻoku mahino kiate kinautolu kapau te tau muimui ʻi he leʻo ʻo e ʻEikí [ʻa e Tauhisipi Leleí], ʻe fakatahaʻi kitautolu ki Hono puleʻangá. Mahalo te ke fie maʻu ke hiki e tefitoʻi moʻoni ko ʻeni ʻi he palakipoé.)

  • Ko e hā ha ngaahi ʻulungaanga kuó ke fakatupulaki ʻoku tokoni ia kiate koe ke ke fakafanongo ki he leʻo ʻo e Tauhisipi Leleí?

  • Kuo tokoniʻi fēfē koe ʻe he ngaahi ʻulungaanga ko ʻení ke ʻoua te ke tokanga ki he ngaahi ivi takiekina kovi ʻoku hiki he palakipoé?

Fai ha fakamoʻoni, ʻi heʻetau fakafanongo ki he ngaahi folofola ʻa e Fakamoʻuí, te tau ʻi he lotolotonga ʻo e kau māʻoniʻoni ʻoku fakataha ki he puleʻanga ʻo e ʻEikí.

ʻAlamā 5:43–52

ʻOku fakahoko ʻe ʻAlamā hono fatongia ke malanga ʻaki e fakatomalá

Kole ki he kau akó ke nau hiki e ngaahi ongoʻanga fakaesino ʻe nimá (sio, fanongo, ala, nanamu, mo e ʻahiʻahiʻi (ifo). Fakakaukauʻi ke ʻomai ha ngaahi meʻa te nau fakaʻatā ʻa e kau akó ke nau fakaʻaongaʻi ʻa e ngaahi ongoʻangá ni.

  • Ko e hā ha meʻa kuó ke ako mei he ngaahi ongoʻanga takitaha ko ʻeni ʻe nimá?

  • ʻOku ʻi ai nai ha founga ke ʻilo ai pe ako ha meʻa ʻo ʻikai fakaʻaongaʻi ho ngaahi ongoʻanga ʻe nimá?

Fakaafeʻi ha kau ako tokosiʻi pē ke nau taufetongi hono lau leʻolahi ʻa e ʻAlamā 5:44–48. Kole ki he kalasí ke nau kumi ʻa e meʻa naʻe pehē ʻe ʻAlamā naʻá ne ʻiló mo e founga naʻá ne pehē naʻá ne ʻilo aí.

  • Fakatatau ki he ʻAlamā 5:48, ko e hā e meʻa ne ʻilo ʻe ʻAlamaá?

  • Ko e hā e meʻa ne pehē ʻe ʻAlamā ko e fakavaʻe ia ʻo ʻene fakamoʻoní?

  • Ko e hā ha meʻa kuo fai ʻe ʻAlamā koeʻuhí ke maʻu ai ʻa e fakamoʻoni ko ʻení mei he Laumālie Māʻoniʻoní?

  • ʻOku tokoniʻi fēfē kitautolu ʻe he lotú mo e ʻaukaí ke maʻu pe fakamālohia ha fakamoʻoni ʻo e ongoongoleleí?

  • Ko e fē taimi kuó ke ongoʻi ai kuo fakamālohia hoʻo fakamoʻoní ʻe he lotú mo e ʻaukaí?

Fai ha fakamoʻoni te tau lava ʻo ʻilo iate kitautolu pē, ʻo fakafou ʻi he Laumalie Māʻoniʻoní, ko Sīsū Kalaisí ko e Huhuʻi ia ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá. Ke fakamamafaʻi ʻa e mahuʻinga ʻo e fekumi mo e maʻu ha fakamoʻoni fakatāutaha ko Sīsū Kalaisi ʻa e Huhuʻi ʻo e faʻahinga ʻo e tangatá, lau ʻa e lea ko ʻeni naʻe fai ʻe ʻEletā M. Lāsolo Pālalti ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá:

ʻĪmisi
ʻEletā M. Russell Ballard

“ʻOku mahuʻinga ʻa e fakamoʻoni fakafoʻituitui fakaekita ki he moʻoni ʻo e ongoongoleleí, tautautefito ki he moʻui fakalangí mo e misiona ʻo e ʻEiki ko Sīsū Kalaisí ki heʻetau moʻui taʻengatá. … Pe ko hono fakalea ʻe tahá ʻe makatuʻunga ʻa e moʻui taʻengatá mei heʻetau takitaha ʻilo fakafoʻituitui ʻo ʻetau Tamai Hēvaní mo Hono ʻAlo Māʻoniʻoní. ʻOku ʻikai feʻunga ʻa e ʻilo ʻataʻatā pē kiate kinauá. Kuo pau ke tau maʻu ha ʻilo fakalaumālie fakafoʻituitui ke ne fakatuʻumaʻu kitautolu. ʻOku fakafou mai ʻeni ʻi heʻetau fekumi fakamātoato mo tukutaha hotau ʻatamaí ki ai ʻi he founga tatau mo ha taha fiekaia ʻoku fekumi ki ha meʻakai” (“Feasting at the Lord’s Table,” Ensign, May 1996, 90).

ʻOange ha taimi ki he kau akó ke nau tohi ʻenau tali ki he fehuʻi ko ʻení. Poupouʻi foki kinautolu ke nau tohi e meʻa te nau fai ke maʻu pe fakamālohia ai ʻenau ngaahi fakamoʻoni kia Sīsū Kalaisí. Poupouʻi kinautolu ke nau ikunaʻi ʻenau ngaahi taumuʻá, neongo kapau ʻe fai ia ʻi ha “ngaahi ʻaho lahi” (ʻAlamā 5:46).

  • Ko e fē taimi kuó ke ongoʻi ai e fakamoʻoni ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní kiate koe ko Sīsū Kalaisi ko e Huhuʻi ʻo e māmaní?

Fakaafeʻi e kau akó ke nau lau fakalongolongo ʻa e ʻAlamā 5:49–52, ʻo kumi e meʻa ne pehē ʻe ʻAlamā ki he kakaí naʻe fie maʻu ke nau fai ke teuteu ke nau maʻu ʻa e puleʻanga ʻo e langí.

  • Ko e hā e ʻuhinga ʻoku mahuʻinga ai ʻa e fakatomalá ke hū ki he puleʻanga ʻo e ʻOtua?

Ke tokoniʻi e kau akó ke nau fakaʻaongaʻi ʻa e ngaahi akonaki ʻa ʻAlamā kau ki he teuteu ke hū ki he puleʻanga ʻo e ʻOtuá, kole ange ki ha tokotaha ako ke ne lau ʻa e lea ko ʻeni naʻe fai ʻe ʻEletā Tālini H. ʻOakesi ʻo e Kōlomu ʻo e Kau ʻAposetolo ʻe Toko Hongofulu Mā Uá:

“Fēfē kapau ko e ʻaho ʻo ʻEne hāʻele maí ko ʻapongipongi? Kapau naʻa tau ʻilo te tau feʻiloaki mo e ʻOtuá ʻapongipongi—tuʻunga ʻi haʻatau mate vave pe ko Haʻane hāʻele fakatuʻupakē mai—ko e hā te tau fai he ʻaho ní? Ko e hā ha vetehia te tau fai? Ko e hā ha angafai te tau taʻofi? Ko e hā ha palopalema te tau fakaleleiʻí? Ko e hā ha fakamolemole te tau fai? Ko e hā ha ngaahi fakamoʻoni te tau fai?

“Kapau ʻoku tau lava ʻo fai ʻa e ngaahi meʻá ni, ko e hā ʻoku ʻikai fai ai he taimi ní? Ko e hā ʻoku ʻikai ke tau kumi ki he melinó ʻi he kei lava ke maʻu ʻa e melinó?” (“Preparation for the Second Coming,” Ensign pe Liahona, May 2004, 9).

Fakaʻosi ʻaki hano ʻoange ha taimi ki he kau akó ke nau fakalaulauloto ki he meʻa te nau fie maʻu ke liliu ʻi heʻenau moʻuí ke teuteu ke feʻiloaki mo e Fakamoʻuí mo hū ki Hono puleʻangá. Fakaafeʻi kinautolu ke tohi ʻenau ngaahi fakakaukaú mo ʻenau ngaahi ongó koeʻuhí ke nau lava ʻo toe lau ʻenau ngaahi fakakaukaú ʻamui mo fakamanatu ange ke nau muimui kakato ʻi he ngaahi ueʻi fakalaumālie ʻoku nau maʻú.

Ngaahi Fakamatala Fakamahino mo e Puipuituʻá

ʻAlamā 5:46–47. “Ko e laumālie ʻo e fakahaá”

Kuo mamata ʻa ʻAlamā ki ha ʻāngelo, ka naʻá ne fakamoʻoni ʻi he {1921}ʻAlamā 5:46–47 naʻe fakamālohia ʻene fakamoʻoni ki he misiona huhuʻi ʻo Sīsū Kalaisí ʻe he Laumālie Māʻoniʻoní, hili ha ʻaukai mo ha lotu lahi. Naʻe pehē ʻe Palesiteni Hiipa J. Kalānite, [“ʻOku pehē ʻe he kakai tangata tokolahi: ‘Kapau pē ā ne u mamata ki ha ʻāngelo, kapau pē ā ne u fanongo ki hono fanongonongo ʻe ha ʻāngelo ha meʻa, te ne fakatupunga haʻaku faivelenga he ngaahi ʻaho kotoa ʻo ʻeku moʻuí!’ Ne ʻikai hano ola lelei ʻi he kau tangatá ni [Leimana mo Lēmiuela] ʻa ia ne ʻikai ke nau ngāue maʻá e ʻEikí, pea ʻoku ʻikai hano ola lelei he ʻahó ni” (ʻi he Conference Report, Apr. 1924, 159).

Naʻe fakamatalaʻi ʻe Palesiteni Siosefa Filitingi Sāmita ʻa e ʻuhinga ʻoku lava ai ke mālohi ange ʻa e fakamoʻoni ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní ʻi ha ʻaʻahi mai ha ʻāngelo:

[“Naʻe fakapapauʻi ʻe Kalaisi … ko e ngaahi fakahā te tau ala maʻu … mei ha ʻaʻahi mai ʻa ha ʻāngelo, ko ha tokotaha toetuʻu moʻoni, ʻe ʻikai te ne tuku mai ʻa e ongo … ʻa ia te tau maʻu mei ha fakahā mei he Laumālie Māʻoniʻoní. ʻE ngalo ʻa e ngaahi ʻaʻahi fakatāutahá ʻi he ʻalu ʻa e taimí, ka ʻoku fakafoʻou mo hokohoko atu ʻa e tataki ko ʻeni ʻa e Laumālie Māʻoniʻoní, he ʻaho ki he ʻaho, taʻu ki he taʻu, kapau te tau moʻui ke taau mo ia”] (Doctrines of Salvation, ed. Bruce R. McConkie, 3 vols. [1954–56], 1:44).

ʻOku fakamatalaʻi ʻe he fanongonongo ko ʻeni mei he Tuʻu Maʻu ʻi he Tuí ʻa e founga ʻo e hoko mai ʻa e ului moʻoní:

“Ko e uluí ko ha ngāue, ʻoku ʻikai ko ha meʻa pē ʻoku hoko. Ko hoʻo uluí ko ha ola ia ʻo hoʻo ngaahi feinga māʻoniʻoni ke muimui ʻi he Fakamoʻuí. ʻOku kau ʻi he ngaahi feinga ko ʻení haʻo ngāue ʻaki hoʻo tui kia Sīsū Kalaisí, fakatomala mei he angahalá, papitaiso, maʻu ʻa e meʻafoaki ʻo e Laumālie Māʻoniʻoní, pea mo kātaki ki he ngataʻangá ʻi he tui.

“Neongo ko e uluí ʻoku fakaofo mo liliu moʻui, ka ko ha mana ia ʻoku hoko fakalongolongo pē. ʻOku ʻikai fakahoko ʻe he ngaahi ʻaʻahi mai ʻa e kau ʻāngeló mo e ngaahi meʻa fakaofo kehé ia ʻa e uluí. Naʻa mo ʻAlamā, ʻa ē naʻe mamata ki ha ʻāngeló, naʻe toki ului pē ia ʻi he hili ʻo ʻene ʻʻaukai mo lotu ʻi he ngaahi ʻaho lahi’ ke ne maʻu ha fakamoʻoni ki he moʻoní ( ʻAlamā 5:46). Pea naʻe akoʻi ʻe Paula, ʻa ē ne mamata ki he Fakamoʻui kuo toe tuʻú, he ʻikai lava ʻe ha “taha ʻo faʻa pehē ko e ʻEiki ʻa Sīsū, ka ʻi he Laumālie Māʻoniʻoní’ (1 Kolinitō 12:3)” (Tuʻu Maʻu ʻi he Tuí: Ko ha Huluhulu ki he Ongoongoleleí [2004], 201).

ʻAlamā 5:57. “Mou haʻu mei he kau angahalá … pea mou nofo mavahe”

Naʻe fakamatalaʻi ʻe ʻEletā Tēvita R. Sitouni ʻo e Kau Fitungofulú hono ʻomi ʻe he ngaahi founga naʻe fakaʻaongaʻi ʻi hono langa ʻo e Temipale Meniheiteni Niu ʻIoké ha sīpinga ke te mavahe ai mei he ivi takiekina ʻo e māmaní:

“Kuo tokolahi fau ha kakai he māmaní kuo nau faʻifaʻitaki ki Papilone ʻo e kuonga muʻá, ʻaki ʻenau ʻaʻeva ʻi honau ngaahi hala pē ʻonautolú pea muimui ki ha ʻotua ‘ʻa ia ko hono tataú ʻoku hangē ko e māmaní’ [T&F 1:16].

“Ko e taha e ngaahi faingataʻa lahi taha te tau fetaulaki mo iá, ko e lava ko ia ke moʻui ʻi māmani kae ʻikai ʻo māmani ʻa kitautolú. Kuo pau ke tau fokotuʻu ʻa Saione ʻi he lotolotonga ʻo Papiloné. …

“Naʻe ʻomi ʻe heʻeku kau atu ki hono langa ʻo e Temipale Meniheitení ha faingamālie ke tuʻo lahi ai ʻeku ʻi he temipalé kimuʻa pea fakatapuí. Ko ha meʻa fakaʻofoʻofa ke tangutu ʻi he lōngonoa ʻo e loki silesitialé, ʻo ʻikai ha toe meʻa ʻe ongona mei tuʻa mei he ngaahi hala femoʻuekina ko ia ʻo Niu ʻIoké. Naʻe malava fēfē ke lōngonoa pehē ʻi he ongoʻi ʻaʻapa ʻo e temipalé, lolotonga iá ʻoku lau fute pē mei he feituʻú ni ʻa e fihituʻu mo e longoaʻa e fuʻu kolo femoʻuekiná ni?

“Naʻe maʻu e talí ʻi he palani hono langa ʻo e temipalé. Naʻe langa ʻa e temipalé ʻi loto ʻi ha fale ne ʻosi langa, pea naʻe siʻisiʻi pē ha ngaahi feituʻu ne fehokotaki ai ʻa e holisi ʻo e temipalé mo e holisi ʻo e fale motuʻá. Ko e founga ia ne hanga ai ʻe he temipalé (Saione) ʻo fakasiʻisiʻi ʻa e ivi takiekina ʻo Papiloné, pe ko e ngaahi meʻa ʻo māmaní.

“Mahalo ʻoku ʻi ai ha lēsoni heni maʻatautolu. ʻE lava ke tau fokotuʻu ʻa e Saione moʻoní ʻi hotau lotolotongá ʻaki ʻetau fakangatangata ʻa e ivi takiekina ʻo Papiloné ʻi heʻetau moʻuí. …

“Ko e fē pē ha feituʻu pe kolo te tau nofo ai, ʻe lava ke tau fokotuʻu hatau Saione pē ʻotautolu ʻaki e ngaahi tefitoʻi moʻoni ʻo e puleʻanga fakasilesitialé, pea tau feinga maʻu pē ke hoko ʻo loto maʻa. …

“ʻOku ʻikai fie maʻu ia ke tau hangē ko ha ngaahi tamapua ʻoku puleʻi ʻe he anga fakafonuá mo e taimí. ʻE lava ke tau loto-toʻa, ʻaʻeva ʻi he hala ʻo e ʻEikí pea muimui ʻi Hono ʻalungá.” (“Zion in the Midst of Babylon,” Ensign pe Liahona, May 2006, 90–93).

Paaki